Kannabiksen käyttö on arkipäiväistynyt - kokevatko nuoret sosiaalista painetta käyttää kannabista?
Kannabiksen kokeilu ja käyttö on arkipäiväistynyt 2010-luvulla etenkin nuorten aikuisten kohdalla. Yleisintä kannabiksen kokeilu ja käyttö on 25–34-vuotiailla. Heistä lähes puolet on vähintään kokeillut kannabista. Huomionarvoista on kuitenkin, että tätä nuorempien kohdalla kannabiksen kokeilu ei ole lisääntynyt. Peruskouluikäisten kannabiskokeiluja on harvemmalla kuin joka kymmenennellä, lukiolaisista alle 15 prosentilla ja ammattikouluissa opiskelevista noin joka viidennellä. Useimmilla kannabiskokeilut jäävät muutamaan kertaan. Suurin osa suomalaisista ei ole kokeillut kannabista.
Nuoret kokevat pääsääntöisesti kannabiksesta kieltäytymisen helpoksi, mutta päinvastaisiakin kokemuksia on
YAD Youth Against Drugs ry keräsi nuorten kokemuksia kannabikseen liitetystä sosiaalisesta paineesta pienen, omissa somekanavissa jaetun kyselyn kautta. Kyselyyn vastasi neljäkymmentä 13–35-vuotiasta nuorta. Vastaajien keski-ikä oli 25,6 vuotta.
– Kysely ei ole tieteellinen tutkimus, mutta valottaa hieman sitä, miten nuoret ja nuoret aikuiset kokevat kannabiksen käytön sosiaalisena ilmiönä, sanoo YAD Youth Against Drugs ry:n järjestötiedottaja Saara Mansikka-aho.
Kannabiksesta kieltäytyminen koetaan yleisesti ottaen helpoksi, mutta päinvastaisiakin kokemuksia on, ja erityisesti lopettamispäätöksen tehneille se voi olla haastavaa. Ystävien tuki ja myönteinen suhtautuminen ovat silloin tarpeen. Yhteenvetona kyselyn vastauksista voidaan päätellä, että nuorten kokemukset kannabiksesta ja siihen liittyvästä sosiaalisesta paineesta vaihtelevat:
”Tarjottu kyllä on, mutta on myös tehty selväksi, ettei ole mikään pakko. Yleisesti ainakin omassa tuttavapiirissäni ymmärretään, että kaikki ei halua polttaa eikä se kaikille myöskään sovi, ja että se on ihan ok.”
”Tuntui että olisi pitänyt olla joku hyvä syy kieltäytyä.”
”Alussa se oli vaikeaa, mutta myöhemmin helpompaa, kun moni jo tiesi, että haluan tosissaan lopettaa.”
Omista päihdevalinnoista riippumatta kaikki kyselyyn vastanneet suhtautuivat joko myönteisesti tai neutraalisti siihen, että joku toinen seurassa kieltäytyy kannabiksesta:
“Arvostan oman kehon ja mielen kuuntelua.”
“Kunnioitan ihmisten omaa valintaa siinä käyttääkö tämä kannabista vai ei.”
Kyselyn koonti löytyy Ehkäisevän päihdetyön viikon kampanjasivulta kysyminenkannattaa.fi
Ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietetään viikolla 45, 2.–8. marraskuuta
Tänä vuonna halutaan kannustaa nuoria ja nuoria aikuisia avoimeen keskusteluun kannabiksesta. Kampanjan verkkosivulla on tarjolla tukea ja apua omaan tai kaverin kannabiksen käyttöön liittyviin huoliin ja ajatuksiin. Myös nuorten parissa toimiville ammattilaisille tarjotaan tukea ja materiaalia puheeksioton tueksi.
Kampanjasivulla www.kysyminenkannattaa.fi on julkaistu podcast,jossa kolme nuorta aikuista pohtii kannabiksen käyttöä ja siihen liittyviä teemoja. Podcastissa pohditaan muun muassa viihdeteollisuuden luomaa vääristynyttä kuvaa kannabiksen käytöstä, sekä itsetunnon merkitystä sosiaalisen paineen alla. Mikä on FOMO-efekti ja miten se vaikuttaa päätökseen käyttää tai jättää käyttämättä kannabista? Mikä on auttanut lopettamaan kannabiksen käytön?
Ehkäisevän päihdetyön viikon järjestää vuosittain Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto, johon kuuluu 56 ehkäisevää päihdetyötä tekevää valtakunnallista järjestöä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot:
Ehkäisevän päihdetyön viikko: EHYT ry / Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto, viestinnän asiantuntija Maaret Väkinen, puh. 050 327 0009, maaret.vakinen@ehyt.fi
Kysely nuorille: YAD ry:n järjestötiedottaja Saara Mansikka-aho, puh. 040 3500 644, saara.mansikka-aho@yad.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto (EPT-verkosto) kokoaa yhteen 56 Suomen merkittävintä ehkäisevän päihdetyön asiantuntijajärjestöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta EPT-verkosto
Millaista on olla aina Tipattomalla?1.2.2021 10:00:00 EET | Tiedote
Tammikuu päättyi, mutta tipattomuus voi silti jatkua. Keräsimme tammikuun aikana kommentteja ihmisiltä, jotka ovat päättäneet elää ilman alkoholia. Vastaajat ovat iältään kolmekymppisestä yli seitsemänkymmentä vuotiaaseen ja asuvat eri puolilla Suomea.
Liikunnalla hyvää oloa viinilasillisen sijasta4.1.2021 09:00:00 EET | Tiedote
Tipaton tammikuu on pyörähtänyt käyntiin. Tänä vuonna Tipaton-kampanjalla kannustetaan miettimään oman alkoholin käytön syitä ja käyttötilanteita. Usein alkoholin käytöllä haetaan hyvää oloa tai rentoutumista. Oman kehon mielihyvähormonien tuotantoa voi aktivoida esimerkiksi liikunnan avulla.
Tipattoman tammikuun suosio kasvanut parin viime vuoden aikana – 18 prosenttia alkoholia käyttävistä viettää Tipatonta8.12.2020 13:10:00 EET | Tiedote
EHYT ry:n Kantar TNS Oy:llä* teettämästä kyselystä käy ilmi, että alkoholia käyttävistä kansalaisista 18 prosenttia vietti Tipattoman tammikuun vuonna 2020. Vuonna 2019 vastaava luku oli 12 prosenttia, ja vuonna 2018 Tipatonta vietti 11 prosenttia kansalaisista.
Korona on lisännyt päihdehaittoja katukuvassa -kampanja etsii ratkaisuja yhteisöllisyydestä ja ympäristötyöstä27.11.2020 09:00:00 EET | Tiedote
Moni päihdeongelmista kärsivä jäi keväällä hyvin niukan tuen varaan palvelujen sulkeutuessa tai karsiessa tapaamisaikoja. Tällä hetkellä katukuvassa näkyvät tästä johtuvat negatiiviset lieveilmiöt. Tuleva talvi saattaa lisätä ongelmia.
Sähköiset palvelut tavoittaneet vain osan päihdejärjestöjen asiakkaista koronaepidemian aikana11.11.2020 13:00:00 EET | Tiedote
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteisessä tutkimusohjelmassa, MIPA 2.0:ssa, työskentelevän tutkija Teemu Kaskelan mukaan päihdejärjestöjen tarjoamat sähköiset palvelut ovat tavoittaneet vain osan asiakkaista, jotka normaalisti asioivat matalan kynnyksen toimipaikoissa.
Huumekuolema koskettaa vuosittain tuhansia läheisiä – ”Sitä joutuu seuraamaan vuosikausia lapsensa taistelua riippuvuutta vastaan”27.10.2020 11:00:00 EET | Tiedote
Huumekuolema on inhimillinen tragedia, joka koskettaa vuosittain tuhansia läheisiä. Menetys vaikuttaa läheisten jaksamiseen ja arjessa selviytymiseen. Yksi läheisensä menettäneistä on äiti, jonka poika menehtyi huumeiden käytön vuoksi vain 27-vuotiaana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme