Kannanotto: Mainosjakelun työpaikat edellyttävät kilpailua

Mainosjakajat jakavat myös veloituksettomia kaupunkilehtiä kotitalouksille, joita jaetaan alueellisesti useampana viikonpäivänä. Kaupunkilehdillä on arvokas yhteisöllisyyttä rakentava ja medianlukutaitoa edistävä tehtävä. Vaalien aikaan ne ovat myös väline toteuttaa demokratiaa käytännössä, koska ehdokkaiden näkemykset pääsevät esille artikkeleissa ja mainoksissaan. Ilman hinnaltaan kilpailukykyistä jakeluväylää moni lehti joutuisi lopettamaan.

Jaettavien mainosten määrä ei ole vakio ja työmäärä vaihtelee muutamista kymmeniin. Mainostajat valitsevat mainoksilleen jakelun useimmiten jommastakummasta yhtiöstä ja erityisesti kampanjat, kuten sesonkikuvastot kilpailutetaan säännöllisesti, jolloin asiakkuus saattaa siirtyä yhtiöiden välillä usein. Erittäin tarkasti kohdistetut mainosjaot, kuten kortteliravintoloiden ja urheiluseurojen infolehtiset, jaetaan todennäköisesti markkinoiden ulkopuolisena talkootyönä.

Suomen Suoramainonta työllistää vuosittain valtakunnallisesti ketjuna yli 10.000 osaajaa. Alan luonteesta johtuen työvoiman vaihtuvuus on suurta keskimääräisen työssäoloajan ollessa lyhyt. Mainosjakelusta haetaan työkokemusta, tärkeitä työelämätaitoja sekä sivutuloja – kiinnittymistä yhteisöön ja yhteiskuntaan.

Alalla noudatettava urakkapalkkiomalli perustuu alan vakiintuneen ammattiliiton Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry:n sekä työnantajaliiton Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys ry:n neuvottelemaan normaalisitovaan määräaikaiseen työehtosopimukseen. Sopimuksen mukaisesti jakajat saavat korvauksen jaettua mainosta kohti sekä oman ajoneuvon käytöstä kilometrikorvauksen. Mainoksen paino ja jakelureitti on huomioitu palkkion määrässä, toisin kuin yleissitovan työehtosopimuksen erillisjakelua koskevassa liitteessä, jossa kappalekorvaus on jaettavasta lähetyksestä ja jakelureitin vaativuudesta riippumatta määritelty aina samaksi suuristakin aluekohtaisista eroista huolimatta.

Vertailun vuoksi postinjakaja saa tuntipalkkansa aina eikä hänelle korvata erikseen valmiiksi lajiteltujen mainosten jakamisesta mitään. Mainokset ovat vain lisätuote normaalissa postinkulussa sekä lisätulonlähde Postille. Asiasta keskusteltaessa tulisikin muistaa, että vertailua tehdään joko eri työhön tai vain näennäisesti samaan työhön eikä urakkapalkkiota voi verrata tuntipalkkaiseen työhön.

Mainosjakajilla ei ole työaikaa ja jakaja voi mahdollisuuksien mukaan itse vaikuttaa aluejakoon ja täten jakamisen piirissä olevien kotitalouksien määrään. Työmäärästä eli jaettavista mainoksista päättää kuitenkin viime kädessä kireästi kilpailtu mainosalan markkinatilanne ja mainostajien halukkuus investoida printtimainontaan. Liittojen mahdollisuus vaikuttaa markkinointiviestinnän trendeihin tai yksittäisten yritysten valintoihin on vähäinen.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on useaan otteeseen esittänyt väitteitä normaalisitovan työehtosopimuksen pätemättömyydestä ja vedonnut yleissitovuuteen postialalla, vaikka ilmaisjakelualalla ei ole ollut paikkaa työehtosopimuksen neuvottelupöydässä. PAU ei tosiasiallisesti ole perehtynyt ilmaisjakelualaan, eikä sitä tunne. He esiintyvät asiantuntijoina vanhan tottumuksen perusteella ja luottaen järjestövoimaansa. Tämä tulee huomioida PAUn kannanottoja arvioidessa.

Suomen Mainosjakajien Etujärjestö edustaa kattavasti alan työntekijöitä. Toimiessaan alan ammattiliittona se suojelee jäseniään ja tukee heidän edunvalvontaansa – tätä PAU ei millään muotoa tee.

PAU on yksin näkemyksineen, että Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ei kelpaisi jäseniensä etujen valvojaksi ilmaisjakelualalla. Edustavuutta arvioiva lausuntoasia on parhaillaan vireillä työtuomioistuimessa, missä tullaan lähiaikoina ottamaan lopullisesti kantaa PAU:n esittämiin legitimiteettiväitteisiin.

Alan työntekijä- tai työnantajaliitto ei ole ollut mitenkään osallisena ajatushautomo Liberan yleissitovuutta koskevassa EU-kanteessa tai sen valmistelutyössä. Liitot kuitenkin seuraavat mielenkiinnolla mihin suuntaan keskustelu yleissitovuudesta etenee, ja toivovat, että tämän yleisemmän dialogin kautta voidaan hälventää alakohtaisia vastakkainasetteluja, mistä PAUn hyökkäävä ja vilpitöntä mielipiteenvaihtoa väistävä asenne on ollut ikävä esimerkki.

Helsingissä 28.9.2018