Kannanotto: Monitoimimalli turvattava sote palvelutuotannossa
Yksityisten yritysten sekä järjestötaustaisten toimijoiden mahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa pitää turvata. Aluevaltuustojen hyväksyttäväksi tuleva palveluiden ostamisen toimintamalli, ostopalvelustrategia, on ratkaisevan tärkeä. Ostopalvelustrategia tulee käytännössä määrittelemään julkista palvelutuotantoa täydentävän palvelutuotannon toimintamahdollisuudet.
Palveluiden tuottamisen todellista kustannustasoa tulee seurata läpinäkyvästi, jotta julkisen palvelutuotannon sekä yksityisen- ja järjestöpohjaisen palvelutuotannon kustannustasoa on mahdollista vertailla. Asiakkaiden kokeman laadun, työtä tekevän henkilöstön työhyvinvoinnin, sekä yhteiskunnalle sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten näkökulmasta palveluiden oston perusteena tulisi olla pitkälle viety läpinäkyvyys palvelutuotannon kustannuksista, sekä kattava laatumittarointi niin asiakaskokemuksesta kuin työhyvinvoinnista.
Läpinäkyvä kustannusseuranta mahdollistaa palveluseteleiden arvon realistisen määrittämisen. Liian matala palveluseteleiden arvo johtaa siihen, että palveluita tarjoavien toimijoiden taloudellinen liikkumatila jää kapeaksi, ja tämä heijastuu kykyyn palkata henkilöstöä, sekä tärkeää työtä tekevän henkilöstön palkkatasoon. Palveluseteleiden arvon tarkastelu olisi parasta tehdä osana strategista kumppanuutta monitoimijamallissa palveluiden ostajien sekä palvelujen tarjoajien välillä.
Sosiaali – ja terveysalan toimintaa vaarantavaa henkilöstön riittävyyden haastetta pitää pystyä ratkaisemaan tehtävänkuvien sekä vaativuuden arviointia tarkastelemalla. On madallettava kynnystä päästä matalammallakin koulutustasolla alan töihin sellaisiin tärkeisiin tehtäviin, joihin ei kuitenkaan ole perusteita asettaa korkeita koulutuksen vaatimustasoa. Tällä tavoin voidaan suunnata korkeammin koulutettua henkilöstöä niihin tehtäviin, joissa on perusteltua ylläpitää korkeampaa koulutustason vaatimusta. Näin toimimalla on mahdollista parantaa kotimaista työllisyyttä, ja ratkaista henkilöstön riittävyyden haasteita. Nykyisellä toimintamallilla jo tällä hetkellä on henkilöstön riittävyyden ratkaisuna työperäisen maahanmuuton kasvattaminen sosiaali- ja terveysalan palvelutuotantoon välttämätöntä.
Kauppakamaritoiminnan tavoite on edistää yrittäjyyttä osana yhteiskunnan talouden sekä työllisyyden positiivista kehittymistä. Edunvalvonnan merkitys on korostunutta erilaisissa murrostilanteissa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudelleen järjestely on historiallinen mahdollisuus valjastaa yksityinen yrittäjyys sekä järjestötaustainen palvelutuotanto osaksi palvelutuotannon kokonaisuutta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markus TykkyläinenPuheenjohtajaMikkelin kauppakamariosasto
Puh:010 210 4242Esko PitkänenAsiamiesMikkelin kauppakamariosasto
Puh:0400 651 029Tietoja julkaisijasta
Etelä-Savon kauppakamarin alaisena toimivat Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kauppakamariosastot. Osaston toimintaa johtaa vuosittain Etelä-Savon kauppakamarin hallituksen valitsema hallitus, jonka tehtävänä on kehittää toimialueensa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja valvoa elinkeinoelämän yhteisiä etuja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Savon kauppakamari
Keskuskauppakamari: Pk-yritykset haluavat tehdä vaikuttavia ilmastotoimia22.2.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on vahva halu tehdä ilmastotoimia. Ennen kaikkea niitä halutaan tehdä ilmastonmuutoksen torjuntaan osallistumisen takia. Keskuskauppakamarin organisoimaan ja LähiTapiolan mahdollistamaan ilmasto-ohjelmaan osallistuvat yli 200 yritystä kertovat, että ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi asiakkaiden odotukset ja erottautuminen kilpailijoista ovat tärkeitä syitä tehdä ilmastotoimia. Ilmasto-ohjelmaan osallistuu pk-yrityksiä eri toimialoilta ympäri Suomea.
Etelä-Savon kauppakamarin hallitus vuonna 20239.12.2022 11:22:38 EET | Tiedote
Etelä-Savon kauppakamarin syykokouksessa, 1.12.2022, vahvistettiin kauppakamarin hallitus vuodelle 2023. Kauppakamarin puheenjohtajana jatkaa Sahakuutio Oy:n toimitusjohtaja Jari Suomalainen. Varapuheenjohtajina toimivat toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen, Suur-Savon Sähkö Oy, toimitusjohtaja Harri Kovanen, Piako Oy ja toimitusjohtaja Ari Hämäläinen, Norelco Oy. Varapuheenjohtajat toimivat myös kauppakamariosastojen puheenjohtajina alueillaan.
Kauppakamarit: Liikenneverkkojen pahan kierteestä kohti hiilineutraalia ja kilpailukykyistä Suomea7.10.2022 09:04:00 EEST | Tiedote
Suomen liikenneverkkojen korjaus- ja investointivelka jatkaa kasvuaan. Kauppakamarien mukaan liikenneinfra on ollut helppo kohde leikkauksille ja loppulasku jää tulevien sukupolvien maksettavaksi. Suomi menettää koko ajan asemiaan kilpailussa verrokkimaihin kuten Ruotsiin nähden ja Suomen houkuttelevuus yritysten sijaintipaikkana vähenee.
Kauppakamarit: Minne hukkui ammattidieselin käyttöönotto?22.8.2022 09:01:58 EEST | Tiedote
Kauppakamarit vaativat hallitukselta välittömiä toimia ammattidieselin käyttöönottamiseksi. Puoli vuotta sitten helmikuussa linjattu valmistelu ammattidieselin käyttöönotosta on edelleen valmistelussa, eikä ratkaisua poikkeuksellisen rajusta hintojen noususta kärsiville alan toimijoille ole saatu aikaiseksi. Kauppakamareiden mukaan tilanne on huolestuttava ja vaikuttaa merkittävästi Suomen kilpailukykyyn.
Kauppakamarikysely: Sodan vaikutukset jakavat yritykset voittajiin ja häviäjiin – joka kolmannes ilmoitti kannattavuutensa heikkenevän tänä vuonna21.6.2022 00:01:00 EEST | Tiedote
Ukrainassa käytävä sota nostaa yritysten kustannuksia ja heikentää kannattavuutta, mutta keskimäärin tunnelmat ovat säilyneet kohtalaisen vireinä, selviää kauppakamarien talouskyselystä. Inflaatiopaineet jatkuvat, sillä yli 72 prosenttia vastanneista yrityksistä suunnittelee nostavansa myyntihintojaan seuraavan neljän kuukauden aikana. Palkansaajien ostovoiman supistuminen näyttää väistämättömältä. Vaikka keskimäärin yritysten näkymät ovat jopa parantuneet verrattuna maaliskuussa tehtyyn kauppakamarikyselyyn, vaihtelevat arviot ratkaisevasti eri toimialoilla. Rakennusalalla peräti 40 prosenttia luonnehtii tunnelmia pessimistiseksi. Sen sijaan palveluloimialoilla näkymät ovat tuntuvasti valoisammat koronarajoituksien jäätyä taakse.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme