Kansa kaipasi kirjastokäyntejä korona-aikana (Pohjois-Suomi)

Ylijohtaja Terttu Savolaisen mukaan on tärkeää, että kokemuksia kirjastojen sulkemisesta kootaan. "On todennäköistä, että koronaviruksen kaltainen kriisitilanne ei jää viimeiseksi. Kirjastojen merkitys poikkeusoloissa on kriisinsietokykyä tukeva. Kuntien valmiussuunnittelussa tulisi ottaa huomioon millä tavoin kirjasto voisi vahvistaa kansalaisten henkistä kestävyyttä. Mikä on kirjaston, tilan ja henkilökunnan tehtävä poikkeusoloissa", Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja pohtii. 

Korona-aika korosti kirjastotoimen ylitarkastaja Merja Kummala-Mustosen mukaan paitsi lainattavien teosten kaipuuta myös itse kirjastotilan merkitystä asiakkaiden mielessä. Kirjastotila liittyy kunnissa moniin tehtäviin ja erilaisiin tilanteisiin. Kirjastossa käydessään kuntalainen kokee olevansa mukana yhteisön toiminnassa.

Kirjastotilat olivat kesäkuussa julkistetun vuotta 2019 koskevan peruspalvelujen saatavuuden arvioinnin kohteena. Yleisten kirjastojen tiloja arvioitiin viimeksi kymmenen vuotta sitten.

Esimerkiksi vuosien 2016–2019 välisenä aikana Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen pääkirjastojen määrä on pysynyt samana (37 kpl) ja sivukirjastojen määrä kasvanut kahdella (46 kpl) (www.Patio.fi > Taulukko 5.4.6.4). Kasvu on tapahtunut Pohjois-Pohjanmaalla.

Valtakunnallisesti kirjastojen toimipaikkojen määrä oli vähentynyt, mutta tilakustannusten osuus kirjaston kustannuksista oli kasvanut. Kirjastotilojen kunto oli keskimäärin parantunut. Kokonaisaukiolo oli kasvanut omatoimiaukiolon myötä, mutta aukioloaika, jolloin henkilöstöä läsnä, oli hiukan vähentynyt. Fyysiset käynnit kirjastoissa olivat vähentyneet, mutta lasku oli hidastunut.

Pohjois-Pohjanmaalla aukioloajat, jolloin henkilökunta on paikalla, olivat lisääntyneet hiukan, mutta Kainuussa vähentyneet lähes 20 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla fyysiset käynnit kirjastoissa olivat vähentyneet kymmenen vuoden aikana 11 prosenttia ja Kainuussa peräti 34 prosenttia. Mutta myös Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastokäyntien lasku pysähtyi vuonna 2019. Kainuussa vähennystä edelliseen vuoteen oli vain yhden prosenttiyksikön verran ja Pohjois-Pohjanmaalla käynnit jopa aavistuksen kasvoivat (0,3 %).

Kirjastotilalle asetetut kirjastolaista johdetut palvelutavoitteet toteutuivat.

Korona-aika nosti virtuaalisen ja fyysisen kirjastotilan merkitystä

Keväällä 2020 virtuaalisen ja fyysisen kirjastotilan merkitys kansalaisille konkretisoitui, kun koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vuoksi fyysiset kirjastotilat ja palvelut suljettiin reiluksi kahdeksi kuukaudeksi.  Kansalaiset kaipasivat kirjastoon pääsyä. Pelkät e-aineistot ja verkkopalvelut eivät riittäneet. Kirjastotilalla on suuri merkitys kansalaisten arjessa ja sen arvo huomataan, kun se poistuu käytöstä.

On todennäköistä, että koronaviruksen kaltainen kriisitilanne ei jää viimeiseksi. Kirjastojen on oltava entistä enemmän mukana kuntien valmiussuunnittelussa. On mietittävä jo etukäteen, mikä on kirjaston, tilan ja henkilökunnan tehtävä poikkeusoloissa. Mikä on kirjaston rooli henkisen kriisinsietokyvyn ylläpitäjänä ja vahvistajana?  

Arvioinnin kysymyksenasettelussa on huomioitu vahvasti lähitulevaisuuden näkymät. Kolmannessa arviointikysymyksessä pyrittiin selvittämään, miten kunnat kehittävät kirjastotiloja ja niiden palveluja tulevaisuuden tarpeisiin kirjastolain mukaisesti. Saatujen vastausten perusteella voidaan yleistää, että kirjastot pyrkivät parhaansa mukaan ottamaan huomioon kirjastolain vaatimukset tiloja ja palveluja kehittäessään. Tiloihin vaikuttavat uudet aineisto- ja palvelumuodot. Kirjastotiloilta vaaditaan muunneltavuutta ja tilojen yhteiskäyttö lisääntyy. Omatoimiset kirjastopalvelut ovat vielä uusi ilmiö, jossa on paljon mahdollisuuksia.

Mikä on peruspalveluiden arviointi?

Peruspalvelujen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Arvioinnilla seurataan, valvotaan ja arvioidaan peruspalvelujen saatavuuden yhdenvertaista toteutumista koko maassa. Arviointi tehdään joka toinen vuosi. 

 Missä tilassa ovat maamme varhaiskasvatus, kulttuuripalvelut, kirjastot, nuorisotoimi, liikunta, lastensuojelu, eläinlääkintä ja pelastustoimi. Tähän pyrkii vastaamaan peruspalvelujen arviointi 2019.  Arviointiraportit julkaistiin 15.6.2020 aluehallintovirastojen Patio-järjestelmässä. 

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto vastaa arvioinnin koordinoinnista, prosessin menetelmällisestä kehittämisestä sekä arviointia tukevan tietojärjestelmän muodostamisesta. Aluehallintovirastojen lisäksi mukana työssä ovat olleet, valtiovarainministeriö (VM), opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore, maa- ja metsätalousministeriö (MMM), Ruokavirasto ja sisäministeriö (SM).

Linkit:

Tiedotteet, peruspalvelujen saatavuuden arviointi

https://www.patio.fi/web/pepa-2019-tiedotteet/yleista-arvioinnista

Arvioinnin tulokset Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa

https://www.patio.fi/pepa-2019-psavi

https://www.patio.fi/pepa-2019