Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Kansainvälinen tutkimus auttoi lopettamaan peltosirkun metsästyksen Ranskassa

Jaa

Suomessa äärimmäisen uhanalainen peltosirkku on ollut Ranskassa perinteinen kulinaristinen herkku. Luonnonsuojelujärjestöt ovat vastustaneet sen laitonta, mutta silti jatkunutta metsästystä pitkään, ja vuonna 2016 Euroopan komissio määräsi Ranskan lopettamaan metsästämisen harjoittamisen ja vei asian lintudirektiivin vastaisena EU:n tuomioistuimeen. Euroopan laajuinen tutkimus osoitti, että Ranskassa tapahtuva perinteinen peltosirkun metsästys on kestämätöntä. Ranskan valtio päätti tämän tutkimuksen tulosten perusteella suojella peltosirkun tiukasti ja saada metsästyksen loppumaan.

Tiettävästi maailman vanhin peltosirkku, vähintään seitsemänvuotias Ensio on todistanut lajitoveriensa vähenemisen noin 70 prosentilla vuodesta 2012 alkaen. Kuvaaja: Tuomas Seimola.
Tiettävästi maailman vanhin peltosirkku, vähintään seitsemänvuotias Ensio on todistanut lajitoveriensa vähenemisen noin 70 prosentilla vuodesta 2012 alkaen. Kuvaaja: Tuomas Seimola.

Peltosirkun pääasiallisen pyyntialueen Les Landesin alueen metsästysjärjestö osallistui myös tutkimuksen rahoitukseen, ja tutkimustulosten ohjaamana järjestö vaati jäseniään lopettamaan peltosirkun metsästyksen. Suojelutoimien johdosta Euroopan komissio luopui vaateistaan Ranskan valtiota kohtaan.

Tämä tapaus osoittaa, että objektiiviset tieteelliset tulokset voivat parhaimmillaan tarjota merkittäviä luonnonsuojelupolitiikkaa ja -päätöksentekoa ohjaavia tietoja.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa Science Advances -sarjassa ja Suomen osuudesta vastasivat Markus Piha (Luonnonstieteellinen keskusmuseo Luomus, Helsingin yliopisto) ja Tuomas Seimola (Luke).

Tutkimus kattoi koko Euroopan

Vuonna 2012 Ranskan ympäristöministeriö antoi Pariisin luonnontieteelliselle museolle tehtäväksi selvittää Ranskan läpi syksyllä muuttavien peltosirkkujen alkuperän ja kannan tilan. Tutkimuksen johtaja, professori Frédéric Jiguet, perusti vuonna 2013 kansainvälisen tutkimusryhmän selvittämään Euroopan peltosirkkukannan tilaa ja muuttoa. Tutkijat pyydystivät ja merkitsivät paikannuslaittein peltosirkkuja neljän vuoden ajan Euroopassa aina Espanjasta Etelä-Venäjälle ja Suomeen asti selvittääkseen peltosirkkujen kannan, muuttoreitit ja talvehtimisalueet.

Peltosirkkujen muuttoreitit jakavat maailmankannan itäiseen ja läntiseen ryhmään, joista itäinen ryhmä talvehtii Itä-Afrikassa ja läntinen Länsi-Afrikan ylängöillä. Läntinen peltosirkkujen ryhmä käsittää noin 10 prosenttia maailmankannasta. Science Advances –sarjassa julkaistujen tulosten mukaan Lounais-Ranskan peltosirkkujen metsästysalueen läpi muuttaa noin 300 000 peltosirkkua. Vuosittainen kymmenien tuhansien peltosirkkujen pyynti Ranskassa voi olla vastuussa jopa 50 prosentista tämän läntisimmän muuttoreitin populaation vähenemisestä. Ranskan läpi muuttava populaatio on vähentynyt nopeammin (30 prosenttia 2000-luvun alusta) kuin muu Euroopan populaatio, joka on vähentynyt 10–20 prosenttia.

Suomen peltosirkkukanta vaarassa kadota lähivuosikymmeninä

Peltosirkku on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi (CR). Maamme peltosirkkukanta on vähentynyt 30 vuodessa jopa 99 prosenttia, ja tutkimusryhmän suomalaistutkijat arvioivat nykyisen kannan käsittävän enää noin 4400 reviiriä. Peltosirkun Suomen kanta vähenee nykyisellään noin 17 prosenttia vuodessa ja tällä vähenemisvauhdilla laji on vaarassa kuolla Suomesta sukupuuttoon jo muutaman vuosikymmenen aikana. Maailman vanhimmat peltosirkut Ensio ja Eino ovat Pukkilassa ja Orimattilassa todistaneet lajitoveriensa katoa vuodesta 2012 alkaen. Suomen peltosirkkukannasta on 2012 lähtien kadonnut noin 70 prosenttia.

Suomalaistutkijat jatkavat peltosirkun kannan tarkkaa seurantaa ja populaatiotutkimusta Suomessa. Aiemmin julkaistujen tietojen perusteella pohjoismainen kanta on taantunut kaikkein nopeimmin ja on geneettisesti eriytynyt muista Euroopan populaatioista. Pihan ja Seimolan mukaan Suomen peltosirkkujen uhanalaisuudelle on Ranskan metsästyspaineen ohella muitakin todennäköisiä syitä, kuten peltomaiseman yksipuolistuminen, kesantojen ja pientareiden määrän vähentyminen, maatalousympäristön hyönteiskato sekä Länsi-Afrikan talvehtimisalueiden olosuhteiden muutokset. Lajin pelastamiseksi tarvittaisiin Suomessakin pikaisesti suojelusuunnitelma ja tehokkaita poikastuottoa parantavia toimenpiteitä.

  
Lisätietoja

Alkuperäinen julkaisu

Jiguet F, Robert A, Lorrilliere R, Hobson KA, Kardynal KJ, Arlettaz R, Bairlein F, Belik V, Bernardy P, Copete JL, Czajkowski MA, Dale S, Dombrovski V, Ducros D, Efrat R, Elts J, Ferrand Y , Marja R, Minkevicius S, Olsson P, Perez M, Piha M, Rakovic M, Schmaljohann H, Seimola T, Selstam G, JP Siblet, Skierczyzski M, Sokolov A, Sondell J, Moussy C (2019). Unraveling migration connectivity reveals unsustainable hunting of declining ortolan bunting. Science Advances

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Suunnittelija, FT, Markus Piha, Luonnontieteellinen keskusmuseo - Luomus, puh. 040 511 4969, markus.piha@helsinki.fi

Lintuasiantuntija Tuomas Seimola, Luonnonvarakeskus - Luke, puh. 029 532 8171,
tuomas.seimola@luke.fi

Kuvat

Tiettävästi maailman vanhin peltosirkku, vähintään seitsemänvuotias Ensio on todistanut lajitoveriensa vähenemisen noin 70 prosentilla vuodesta 2012 alkaen. Kuvaaja: Tuomas Seimola.
Tiettävästi maailman vanhin peltosirkku, vähintään seitsemänvuotias Ensio on todistanut lajitoveriensa vähenemisen noin 70 prosentilla vuodesta 2012 alkaen. Kuvaaja: Tuomas Seimola.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi, puh. 050 576 2960

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tie­de muut­tuu tai­teek­si Hel­sin­gin ka­duil­le19.6.2019 13:49:54 EESTTiedote

Taiteella voi vaikuttaa. Siksi Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen tutkijat vääntävät tiedettä katutaiteeksi ja Helsingin kaduntallaajien nähtäväksi. He suunnittelevat yhdessä taiteilijoiden kanssa muraalin Linnanmäen liepeille ja sähköaseman maalauksen Pasilaan sekä maalaavat yksittäisiä sähkökaappeja visualisoimaan ilmastonmuutosta. Jäljet ovat nähtävissä loppukesästä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme