Kansainvälisesti menestyneen Selja Ahavan neljäs romaani tarkastelee naisen roolin avartumista

Nainen joka rakasti hyönteisiä on kuin sarja muodonmuutoksia. Romaani kuljettaa lukijaa aikakausien halki Euroopasta Japaniin ja takaisin. Samalla maailmankuva muuttuu uskontokeskeisestä tiedekeskeiseksi. Matkaa tehdään yhdessä Marian kanssa. Hän on lapsesta saakka kiinnostunut hyönteisistä ja alkaa piirtää metamorfoosin vaiheita kuten historiallinen esikuvansa Maria Sibylla Merian (1647–1717). Niin kuin hyönteiset, myös Maria muuntuu ajassa ja elää lupia kyselemättä 370 vuotta.
”Maria syntyy maailmaan, jossa nainen ei voinut julkisesti esittää ajatuksiaan. Se koettiin samalla lailla rivona kuin oman ruumiin esittely. Marialla on kuitenkin tarve itseilmaisulle. Romaanini sipaisee matkallaan useampaakin historiallista naishenkilöä, jotka ovat pohtineet ja pyrkineet ratkaisemaan kysymystä omasta tilasta ja oikeudesta omaan ääneen. Koen, että kysymys siitä, kelpaako nainen vieläkään kokijaksi ilman nais-etuliitettä, on edelleen olemassa”, Selja Ahava pohtii.
Ja sitten tulikärpäset tulivat. Ne nousivat esiin rannan kasvustosta, kerääntyivät veden päälle eri puolilta jokea ja muodostivat yhtenäisen kipinöivän, valoa sykkivän pilven. Niiden valo oli keltaisenvihreää, toiset sykkivät enemmän vihreinä, toiset kirkkaammin, lähes valkoisina. Japanilaiset kutsuivat väriä teen väriksi. Kun tee oli valmistettu laadukkaista lehdistä, he saattoivat lausua: kirkasta kuin tulikärpäsen valo, ja nyt vasta näin, mitä he tarkoittivat.
”Minua kiehtoo japanilainen hyönteiskulttuuri, joka poikkea monella tavalla länsimaisesta. Siellä hyönteisiin ei liitetä länsimaisessa taiteessa tyypillisiä kuolemaan, mädäntymiseen ja vanhenemiseen liittyviä merkityksiä. Japanilaisessa taiteessa hyönteiset ovat suosittuja motiiveja, laulukaskaita ja tulikärpäsiä on käytetty elävöittämään arkea, mutta perhoset, heinäsirkat ja sudenkorennot kantavat myös tuonpuoleiseen, esi-isiin ja elämän hetkellisyyteen liittyviä merkityksiä”, Ahava kertoo.
Selja Ahava
Selja Ahava (s. 1974) on kirjailija ja käsikirjoittaja. Ahavan esikoisromaani Eksyneen muistikirja (2010) oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokas, ja hänelle myönnettiin siitä Laila Hirvisaaren rahaston apuraha. Toinen romaani Taivaalta tippuvat asiat (2015) sai EU:n kirjallisuuspalkinnon ja oli Finlandia-palkinnon ja Tulenkantaja-vientikirjapalkinnon ehdokkaana. Kolmas romaani Ennen kuin mieheni katoaa (2017) sai Kaarlen palkinnon.
Selja Ahava, Nainen joka rakasti hyönteisiä
331 sivua
ilmestyy 10.8.2020
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eeva HerrainsiltaViestintäpäällikkö
Puh:040 5146 360eeva.herrainsilta@gummerus.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Gummerus
”Tehtävämme on julkaista kirjallisuutta huviksi ja hyödyksi.” Kaarle Jaakko Gummerus
Suomen vanhin yleiskustantamo Gummerus Kustannus Oy on vuodesta 1872 toteuttanut perustajansa visiota: julkaisemme vastustamattoman viihdyttävää, inspiroivaa ja informoivaa kirjallisuutta. Suhtaudumme kirjallisuuteen rakastavasti ja intohimoisesti. Omaperäiset ja uskaliaat kustannuspäätökset ovat aina olleet Gummeruksen toiminnan ydin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Gummerus
Riko Saatsin Yönistujat on kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokkaana6.11.2025 11:30:00 EET | Tiedote
Kirjailija ja ohjaaja Riko Saatsi ammentaa Yönistujat-romaaniinsa (Gummerus) oman sukunsa kohtaloista. Teos kertoo isoäidin ruumiinvalvojaisten kautta suistamolaisesta evakkoperheestä, joka joutuu 1950-luvun Suomessa piilottamaan kielensä, uskontonsa ja kulttuurinsa. Romaani tekee näkyväksi uhanalaisen karjalan kielen.
Paavo Teittisen Pitkä vuoro on tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokkaana4.11.2025 11:30:00 EET | Tiedote
Palkitun tutkivan journalistin Paavo Teittisen Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen (Gummerus) on kylmäävä selvitys suomalaisesta ihmiskaupasta. Hätkähdyttävä teos purkaa osiin oikeusvaltiolle kiusallisen ilmiön: meidän elintasoamme – edullisia lounaita, koulujen siisteyttä, kotien rakentamista – ylläpitää suuri joukko hyväksikäytettyjä ihmisiä. Suomessa ulkomaalaiset ihmiskaupan uhrit tekevät pakkotyötä ravintoloissa, siivousfirmoissa, marjatiloilla, rakennustyömailla ja metsissä. Köyhistä maista saapuvia työntekijöitä riistetään järjestelmällisesti.
Sanna Marinin muistelmakirja Toivo on tekoja on ilmestynyt4.11.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen entisen pääministerin Sanna Marinin odotettu kirja Toivo on tekoja (Gummerus) ilmestyy suomeksi ja englanniksi 4.11. Muistelmissaan Marin kertoo tiestään politiikan huipulle sekä avaa näkemyksiään johtajuudesta ja muutoksen aikaansaamisesta. Kirjan käännösoikeudet on myyty 17 maahan.
Koskettavia tarinoita, riipaisevia kohtaloita ja tietoa suljettujen ovien takaa – Gummeruksen kevään 2026 kirjaluettelo on julkaistu31.10.2025 10:55:56 EET | Tiedote
Ilmat pihalle lyövä romaani poikiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta ja hyväksikäytöstä. Suojelupoliisin arkistoharjoittelijan matka esikuntapäälliköksi. Urbaani ilmiöromaani sisaruudesta, menetyksistä ja riippuvuuksista. Eeppinen tietokirja millimetrin mittaisesta karhukaisesta. Gummeruksen kevät 2026 -katalogi esittelee Markku Haussilan, Saana Nilssonin, Coco Mellorsin, Suvi Auvisen ja muiden kiinnostavien kirjailijoiden uutuudet.
Synkässä Sveitsi-dekkarissa postipaketit johdattavat poliisin murhaajan jäljille30.10.2025 10:36:49 EET | Tiedote
Nicolas Feuzin Filatelisti (Gummerus) on tummanpuhuva dekkari, jossa Sveitsi toimii lumisena näyttämönä hyytäville murhille. Bestsellerkirjailija Joël Dicker valitsi teoksen Rosie & Wolf -kustantamonsa ensimmäiseksi julkaisuksi, ja sen ranskankielinen laitos on myynyt jo yli 40 000 kappaletta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


