Gummerus

Kansainvälisesti menestyneen Selja Ahavan neljäs romaani tarkastelee naisen roolin avartumista

Jaa
Elokuussa ilmestyvä Nainen joka rakasti hyönteisiä (Gummerus) tutkii luonnon ja ihmisen välistä suhdetta ja kuvaa hyönteisten muuttumista Jumalan luomista olennoista osaksi tämänhetkistä lajikatoa. 1600-luvun noitavainoista nykypäivän Berliiniin kulkeva kertomus näyttää, miten nainen kuoriutuu ahtaasta roolistaan ja saa äänen ja tekijyyden. Monesti palkitun Ahavan teosten käännösoikeuksia on myyty 25 maahan. Uutuusromaani on herättänyt kansainväistä kiinnostusta jo ennen ilmestymistään, ja tanskalaiskustantamo osti sen käännösoikeudet toukokuussa.
Selja Ahava, kuva: Liisa Valonen
Selja Ahava, kuva: Liisa Valonen

Nainen joka rakasti hyönteisiä on kuin sarja muodonmuutoksia. Romaani kuljettaa lukijaa aikakausien halki Euroopasta Japaniin ja takaisin. Samalla maailmankuva muuttuu uskontokeskeisestä tiedekeskeiseksi. Matkaa tehdään yhdessä Marian kanssa. Hän on lapsesta saakka kiinnostunut hyönteisistä ja alkaa piirtää metamorfoosin vaiheita kuten historiallinen esikuvansa Maria Sibylla Merian (1647–1717). Niin kuin hyönteiset, myös Maria muuntuu ajassa ja elää lupia kyselemättä 370 vuotta.

”Maria syntyy maailmaan, jossa nainen ei voinut julkisesti esittää ajatuksiaan. Se koettiin samalla lailla rivona kuin oman ruumiin esittely. Marialla on kuitenkin tarve itseilmaisulle. Romaanini sipaisee matkallaan useampaakin historiallista naishenkilöä, jotka ovat pohtineet ja pyrkineet ratkaisemaan kysymystä omasta tilasta ja oikeudesta omaan ääneen. Koen, että kysymys siitä, kelpaako nainen vieläkään kokijaksi ilman nais-etuliitettä, on edelleen olemassa”, Selja Ahava pohtii.

Ja sitten tulikärpäset tulivat. Ne nousivat esiin rannan kasvustosta, kerääntyivät veden päälle eri puolilta jokea ja muodostivat yhtenäisen kipinöivän, valoa sykkivän pilven. Niiden valo oli keltaisenvihreää, toiset sykkivät enemmän vihreinä, toiset kirkkaammin, lähes valkoisina. Japanilaiset kutsuivat väriä teen väriksi. Kun tee oli valmistettu laadukkaista lehdistä, he saattoivat lausua: kirkasta kuin tulikärpäsen valo, ja nyt vasta näin, mitä he tarkoittivat.

”Minua kiehtoo japanilainen hyönteiskulttuuri, joka poikkea monella tavalla länsimaisesta. Siellä hyönteisiin ei liitetä länsimaisessa taiteessa tyypillisiä kuolemaan, mädäntymiseen ja vanhenemiseen liittyviä merkityksiä. Japanilaisessa taiteessa hyönteiset ovat suosittuja motiiveja, laulukaskaita ja tulikärpäsiä on käytetty elävöittämään arkea, mutta perhoset, heinäsirkat ja sudenkorennot kantavat myös tuonpuoleiseen, esi-isiin ja elämän hetkellisyyteen liittyviä merkityksiä”, Ahava kertoo.

Selja Ahava
Selja Ahava (s. 1974) on kirjailija ja käsikirjoittaja. Ahavan esikoisromaani Eksyneen muistikirja (2010) oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokas, ja hänelle myönnettiin siitä Laila Hirvisaaren rahaston apuraha. Toinen romaani Taivaalta tippuvat asiat (2015) sai EU:n kirjallisuuspalkinnon ja oli Finlandia-palkinnon ja Tulenkantaja-vientikirjapalkinnon ehdokkaana. Kolmas romaani Ennen kuin mieheni katoaa (2017) sai Kaarlen palkinnon.

Selja Ahava, Nainen joka rakasti hyönteisiä
331 sivua
ilmestyy 10.8.2020

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Selja Ahava, kuva: Liisa Valonen
Selja Ahava, kuva: Liisa Valonen
Lataa
Nainen joka rakasti hyönteisiä
Nainen joka rakasti hyönteisiä
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Gummerus
Gummerus
PL 1000 / Käenkuja 3 A
00501 HELSINKI

*010 6836 200http://www.gummerus.fi

Gummerus

”Tehtävämme on julkaista kirjallisuutta huviksi ja hyödyksi.” Kaarle Jaakko Gummerus


Suomen vanhin yleiskustantamo Gummerus Kustannus Oy on vuodesta 1872 toteuttanut perustajansa visiota: julkaisemme vastustamattoman viihdyttävää, inspiroivaa ja informoivaa kirjallisuutta. Suhtaudumme kirjallisuuteen rakastavasti ja intohimoisesti. Omaperäiset ja uskaliaat kustannuspäätökset ovat aina olleet Gummeruksen toiminnan ydin.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Gummerus

Paavo Teittisen Pitkä vuoro on tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokkaana4.11.2025 11:30:00 EET | Tiedote

Palkitun tutkivan journalistin Paavo Teittisen Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen (Gummerus) on kylmäävä selvitys suomalaisesta ihmiskaupasta. Hätkähdyttävä teos purkaa osiin oikeusvaltiolle kiusallisen ilmiön: meidän elintasoamme – edullisia lounaita, koulujen siisteyttä, kotien rakentamista – ylläpitää suuri joukko hyväksikäytettyjä ihmisiä. Suomessa ulkomaalaiset ihmiskaupan uhrit tekevät pakkotyötä ravintoloissa, siivousfirmoissa, marjatiloilla, rakennustyömailla ja metsissä. Köyhistä maista saapuvia työntekijöitä riistetään järjestelmällisesti.

Koskettavia tarinoita, riipaisevia kohtaloita ja tietoa suljettujen ovien takaa – Gummeruksen kevään 2026 kirjaluettelo on julkaistu31.10.2025 10:55:56 EET | Tiedote

Ilmat pihalle lyövä romaani poikiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta ja hyväksikäytöstä. Suojelupoliisin arkistoharjoittelijan matka esikuntapäälliköksi. Urbaani ilmiöromaani sisaruudesta, menetyksistä ja riippuvuuksista. Eeppinen tietokirja millimetrin mittaisesta karhukaisesta. Gummeruksen kevät 2026 -katalogi esittelee Markku Haussilan, Saana Nilssonin, Coco Mellorsin, Suvi Auvisen ja muiden kiinnostavien kirjailijoiden uutuudet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye