Kansalaisten digitaidot kuntoon - kirjasto on ratkaisu

Suomessa on herätty digituen tarpeeseen. Valtiovarainministeriö julkaisi viime joulukuussa ehdotuksen valtakunnalliseksi digituen toimintamalliksi. Lausuntokierros päättyi maaliskuussa.

Ehdotuksen suurin puute on se, että digituen tuottajien rahoitus jää epäselväksi.

Kirjastot ja järjestöt ovat tilastojen valossa suurimmat maksuttoman digituen tuottajat.

Valtiovarainministeriön ehdotukseen ei ole otettu lainkaan mukaan yleisten kirjastojen rahoitusta. Sen sijaan valtaosa rahoituksesta suunnattaisiin tuleville maakunnille.

Digitukea tarvitsevat monet eri väestöryhmät. Varovaistenkin arvioiden mukaan sadat tuhannet suomalaiset tarvitsevat tukea verkkopalvelujen ja laitteiden käytössä.

Ruotsissa kirjastoille lisärahaa

Esimerkiksi Ruotsissa valtio osoitti alueellisille kirjastoille vuosille 2018-2020 digitukeen erillisen määrärahan. Määrärahan suuruus on vuositasolla 25 miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 2,5 miljoonaa euroa.

Suomessa kirjastoilla on isoja haasteita digituen tuottamisessa. Laitteet, osaaminen ja henkilöstöresurssit vaihtelevat kunnissa voimakkaasti.

Kirjastojen ammattilaiset tarvitsevat lisää koulutusta ja kirjastoihin tarvitaan uusia laitteita, jotta digitukea voidaan antaa. Nykyisillä laitteilla ja osaamisella tehtävää ei voi hoitaa.

Ehdotamme kokeilua

Suomen kirjastoseura ja Yleisten kirjastojen neuvosto ehdottavat uutta kokeilua. Suomen yhdeksälle kehittämiskirjastolle annettaisiin tehtäväksi digituen tarjoaminen omilla alueillaan. Kehittämiskirjastoille myönnettäisiin tehtävään erillinen valtion rahoitus.

Kirjastot voisivat tehdä yhteistyötä Väestörekisterikeskuksen kanssa. Väestörekisterikeskus on valtiovarainministeriön ehdotuksessa määritelty valtakunnalliseksi digituen kehittäjäksi.

Käyttäjätutkimusten mukaan kirjasto on suosituin kuntapalvelu. Kirjasto tavoittaa erittäin suuren osan suomalaisista. Digitaitojen tukeminen kirjaston avulla kohdistuisi suoraan käyttäjiin.

”Suora tuki kirjastoille on tehokkain tapa tarjota digitukea. On tärkeää, että tulevat maakunnat ovat mukana, mutta tehokkaimmin tuki vaikuttaa, kun se ohjataan suoraan isoimmalle digituen tuottajalle”, sanoo kansanedustaja ja Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja Silvia Modig.

”Yleiset kirjastot ovat opastaneet ihmisiä digiin siitä asti, kun internet tuli Suomeen. Ei hukata tätä mahdollisuutta”, sanoo Kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno.