Kansallinen aivoterveysohjelma tähtää aivoterveyttä tukevaan yhteiskuntaan: Kestävä aivoterveys -hanke on mukana valmistelussa ja toimeenpanossa

Kansallinen aivoterveysohjelma 2030 on globaalistikin ainutlaatuinen. Siinä on raikas tulokulma, sillä se keskittyy eritoten ennakointiin ja suojaaviin tekijöihin. Ohjelma julkistettiin marraskuussa Aivoliiton 45-vuotisjuhlaseminaarissa.

− Aivoterveys on erityisen tärkeää näinä yllättävinä aikoina, ja tällä ohjelmalla on valtava potentiaali. Ilman aivoja meillä ei ole mitään. Tarvitsemme useita yhteen hiileen puhaltavia tahoja, jotta saamme aikaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja inhimillistä hyötyä, korostivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta ja neurologian erikoislääkäri, Käyttäytymisneurologian tutkimusyksikön johtaja Kaisa Hartikainen Taysista.

Aivoterveyttä tukevassa yhteiskunnassa ihmiset ovat elinvoimaisia toimijoita

Aivot voivat ylikuumentua kaikenikäisillä. Ohjelma ulottuu lapsista ja nuorista työikäisiin ja ikääntyviin. Aivoterveysohjelmassa hyödynnetään olemassa olevia suosituksia ja tuodaan uutuusarvoa aivojen näkökulmasta.

Pääpaino on inhimillisesti kestävässä, aivoterveyttä tukevassa yhteiskunnassa. Jotta siihen päästään, aivoterveyden ja aivosairauksien ymmärrystä pitää kasvattaa. Tutkimukseen perustuvan aivoterveystiedon ja -taidon lisääminen kaikissa ikäryhmissä onkin yksi ohjelman tavoitteista.

Ohjelmassa painottuvat asiat, jotka tekevät aivoille hyvää. Aivoterveellisessä yhteiskunnassa kuormituksen vähentäminen eli aivoergonomia on huomioitu toimintaympäristössä. Aivojen hyvinvointia pidetään arvossa, ja jokaisella on mahdollisuus virkistävään ja palauttavaan uneen. Myös haitallisen stressin vaikutuksia vähentävä yhteenkuuluvuuden tunne on vahvistunut.

Meille kansalaisillekin jää tehtävää. Meidän pitää kiinnittää huomioita aivoterveyden perustekijöihin: riittävään fyysiseen aktiivisuuteen, terveelliseen ravitsemukseen ja päihteettömyyteen.

Kestävä aivoterveys -hanke edistää työikäisten toimintaympäristöjä

Vuodet 2023–2029 kattavaa ohjelmaa on valmistellut yli 50 monitieteellistä asiantuntijaa. Kestävä aivoterveys -hankkeesta valmistelutyötä ovat tehneet Kaisa Hartikaisen lisäksi projektipäällikkö Mirva Kolonen ja projektikoordinaattori Kirsi Toljamo Tampereen ammattikorkeakoulusta.

− On ollut antoisaa toimia koordinaatiokumppanina valmisteluvaiheessa. Jatkamme kumppanina myös toimeenpanon osalta Työterveyslaitoksen (TTL) kanssa. Pyrimme yhdessä parantamaan työikäisten toimintaympäristöjä niin, että ne vahvistavat aivoterveyttä ja hyvinvointia, kertoo Kolonen.

Työikäisten haasteena on määrältään ja laadultaan riittämätön uni, liiallinen arjen kuormitus ja uupumus.

− Jokaisella meistä on mahdollisuus tehdä aivoterveyttä edistäviä valintoja, ja tukea omaa työkykyämme ja mielenterveyttämme. Samalla ehkäisemme myös aivosairauksia. Lisäämme TTL:n kanssa tutkittua tietoa, joka ohjaa yksilöiden ja yhteisöjen arkipäivän toimintaa ja myöspoliittista päätöksentekoa, Kolonen sanoo.

Aivoterveyden edistäminen on ennakointia ja investointia tulevaisuuteen

Aivoliiton juhlaseminaarissa puhunut sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Taru Koivisto korosti inhimillistä pääomaa ja kansalaisten osallisuutta. Hän pitää kansallista aivoterveysohjelmaa merkittävänä, koska sen myötä edistetään hyvinvointia laajemminkin.

Tulevaisuutta rakennetaan tuleville sukupolville. Koivisto painotti, että emme voi ainoastaan keskittyä hoitamaan sairauksia vaan tarvitsemme myös ennaltaehkäisevää työtä. Hyvinvointiin pitkällä tähtäimellä investoiva yhteiskunta kehittyy ja sen talous voi kasvaa. Ihmisten on oltava hyvinvoivia. Työpaikoilla tulee olla osaamista, jolla aivoterveyttä voidaan edistää.

Lue Aivoliiton mediatiedote

Lisätietoa aivoterveysohjelmasta Aivoliiton verkkosivuilla

Kuva: Studio Reetta Muranen Oy

Kuvateksti: Yli 50 eri alojen asiantuntijaa on valmistellut kansallista aivoterveysohjelmaa. Kestävä aivoterveys -hankkeesta valmistelutyötä ovat tehneet projektikoordinaattori Kirsi Toljamo (vas.), neurologian erikoislääkäri Kaisa Hartikainen Taysista ja projektipäällikkö Mirva Kolonen. Toljamo ja Kolonen toimivat sosiaali- ja terveysalan lehtoreina Tampereen ammattikorkeakoulussa.