Kansalliset kysymykset määrittivät 1960-luvun radikaaliliikkeitä

Mediassa 1960-luku näyttäytyy usein nuorisokulttuurin ja radikaalien protestien vuosikymmenenä. Tällainen käsitys on varsin harhaanjohtava: pohjoismaissa ei juuri esiintynyt Berliinin ja Pariisin protestien kaltaista vastakulttuurista poliittista toimintaa. Radikaalien nuorisopoliitikkojen rinnalla sosiologit ja muut yhteiskunnalliset asiantuntijat saivat edelleen paljon tilaa näkemyksilleen.

Tutkimuksissa 1960-luvun radikalismia on käsitelty joko puhtaasti kotoperäisenä tai läpikotaisin globaalina ilmiönä. Saksholmin väitöskirja kyseenalaistaa tämän kahtiajaon tarkastelemalla 1960-luvun kansallisia ja kansainvälisiä tasoja rinnakkain.

– Vuoden 1968 globaalit protestit ovat pitkälti määritelleet näkökulmia 1960-lukuun. Vaikka globaaleistakin ilmiöistä toki keskusteltiin, teemat sovitettiin paikalliseen tilanteeseen sopiviksi. Suomessa pohjoismaat säilyivät ylivoimaisesti tärkeimpänä vertailukohtana, ruotsalaiset radikaalit sen sijaan pyrkivät aktiivisemmin korostamaan oman toimintansa globaaleja yhteyksiä, Saksholm huomauttaa.                     

Kansallisten ja kansainvälisten keskustelujen limittyneisyys näkyy myös tavassa, jolla eri maiden radikaalit liikkeet painottivat hyvin erilaisia poliittisia kysymyksiä.

– Niin kauan kuin radikaalit luottivat siihen, että yhteiskuntaa voi muuttaa julkisen puheen avulla, lähestymistapa oli varsin sovitteleva. Pettymys puolueisiin ja pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon kuitenkin polarisoi asenteita ja nosti esiin uudenlaisia politiikan tekemisen tapoja. Vaatimukset rationaalisesta, asiantuntijoiden ohjaamasta politiikasta saivat väistyä ja tilalle tulivat valtarakenteita ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia korostaneet, emotionaalisemmat puhetavat. Samalla asiantuntijuus politisoitui, Saksholm kertoo.

Pohjoismaisten liikkeiden vertailu paljastaa myös merkittäviä eroja yhteiskunnallisessa luottamuksessa. Yhdeksi esimerkiksi Saksholm nostaa suhtautumisen poliisiin. Suomessa poliisin asemaa ei missään vaiheessa kyseenalaistettu, kun ruotsalaiset radikaalit taas syyttivät poliisia poliittisesta vainoamisesta.

Filosofian maisteri Juho Saksholmin Suomen historian väitöskirjan "Reform, Revolution, Riot? Transnational Nordic Sixties in the Radical Press, c. 1958–1968" tarkastustilaisuus pidetään 5.11.2020 klo 12–15 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä Professori Gerd-Rainer Horn (Sciences Po, Pariisi) ja kustoksena yliopistotutkija, dosentti Piia Einonen (Jyväskylän Yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Yliopiston ulkopuolisen yleisön toivotaan seuraavan väitöstä verkkolähetyksenä: osoitteessa: https://r.jyu.fi/dissertation-saksholm-051120.
Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon +358 40 805 4727

Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8374-1

Lisätietoja:

Juho Saksholm, 044-5753646, juho.m.saksholm@student.jyu.fi