Kansalliset kysymykset määrittivät 1960-luvun radikaaliliikkeitä
Mediassa 1960-luku näyttäytyy usein nuorisokulttuurin ja radikaalien protestien vuosikymmenenä. Tällainen käsitys on varsin harhaanjohtava: pohjoismaissa ei juuri esiintynyt Berliinin ja Pariisin protestien kaltaista vastakulttuurista poliittista toimintaa. Radikaalien nuorisopoliitikkojen rinnalla sosiologit ja muut yhteiskunnalliset asiantuntijat saivat edelleen paljon tilaa näkemyksilleen.
Tutkimuksissa 1960-luvun radikalismia on käsitelty joko puhtaasti kotoperäisenä tai läpikotaisin globaalina ilmiönä. Saksholmin väitöskirja kyseenalaistaa tämän kahtiajaon tarkastelemalla 1960-luvun kansallisia ja kansainvälisiä tasoja rinnakkain.
– Vuoden 1968 globaalit protestit ovat pitkälti määritelleet näkökulmia 1960-lukuun. Vaikka globaaleistakin ilmiöistä toki keskusteltiin, teemat sovitettiin paikalliseen tilanteeseen sopiviksi. Suomessa pohjoismaat säilyivät ylivoimaisesti tärkeimpänä vertailukohtana, ruotsalaiset radikaalit sen sijaan pyrkivät aktiivisemmin korostamaan oman toimintansa globaaleja yhteyksiä, Saksholm huomauttaa.
Kansallisten ja kansainvälisten keskustelujen limittyneisyys näkyy myös tavassa, jolla eri maiden radikaalit liikkeet painottivat hyvin erilaisia poliittisia kysymyksiä.
– Niin kauan kuin radikaalit luottivat siihen, että yhteiskuntaa voi muuttaa julkisen puheen avulla, lähestymistapa oli varsin sovitteleva. Pettymys puolueisiin ja pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon kuitenkin polarisoi asenteita ja nosti esiin uudenlaisia politiikan tekemisen tapoja. Vaatimukset rationaalisesta, asiantuntijoiden ohjaamasta politiikasta saivat väistyä ja tilalle tulivat valtarakenteita ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia korostaneet, emotionaalisemmat puhetavat. Samalla asiantuntijuus politisoitui, Saksholm kertoo.
Pohjoismaisten liikkeiden vertailu paljastaa myös merkittäviä eroja yhteiskunnallisessa luottamuksessa. Yhdeksi esimerkiksi Saksholm nostaa suhtautumisen poliisiin. Suomessa poliisin asemaa ei missään vaiheessa kyseenalaistettu, kun ruotsalaiset radikaalit taas syyttivät poliisia poliittisesta vainoamisesta.
Filosofian maisteri Juho Saksholmin Suomen historian väitöskirjan "Reform, Revolution, Riot? Transnational Nordic Sixties in the Radical Press, c. 1958–1968" tarkastustilaisuus pidetään 5.11.2020 klo 12–15 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä Professori Gerd-Rainer Horn (Sciences Po, Pariisi) ja kustoksena yliopistotutkija, dosentti Piia Einonen (Jyväskylän Yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Yliopiston ulkopuolisen yleisön toivotaan seuraavan väitöstä verkkolähetyksenä: osoitteessa: https://r.jyu.fi/dissertation-saksholm-051120.
Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon +358 40 805 4727
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8374-1
Lisätietoja:
Juho Saksholm, 044-5753646, juho.m.saksholm@student.jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle18.9.2025 15:00:00 EEST | Kutsu
Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.
Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme