Jyväskylän yliopisto

Kansalliset kysymykset määrittivät 1960-luvun radikaaliliikkeitä

Jaa
FM Juho Saksholm analysoi väitöstutkimuksessaan suomalaisten ja ruotsalaisten 1960-luvun radikaaliliikkeiden poliittista toimintaa ja julkista kielenkäyttöä. Väitöskirja haastaa aikaisemman tutkimuksen kansalliset näkökulmat keskittymällä pohjoismaisten liikkeiden kansainvälisiin yhteyksiin.
Juho Saksholm, kuvaaja Valeria Peshko
Juho Saksholm, kuvaaja Valeria Peshko

Mediassa 1960-luku näyttäytyy usein nuorisokulttuurin ja radikaalien protestien vuosikymmenenä. Tällainen käsitys on varsin harhaanjohtava: pohjoismaissa ei juuri esiintynyt Berliinin ja Pariisin protestien kaltaista vastakulttuurista poliittista toimintaa. Radikaalien nuorisopoliitikkojen rinnalla sosiologit ja muut yhteiskunnalliset asiantuntijat saivat edelleen paljon tilaa näkemyksilleen.

Tutkimuksissa 1960-luvun radikalismia on käsitelty joko puhtaasti kotoperäisenä tai läpikotaisin globaalina ilmiönä. Saksholmin väitöskirja kyseenalaistaa tämän kahtiajaon tarkastelemalla 1960-luvun kansallisia ja kansainvälisiä tasoja rinnakkain.

– Vuoden 1968 globaalit protestit ovat pitkälti määritelleet näkökulmia 1960-lukuun. Vaikka globaaleistakin ilmiöistä toki keskusteltiin, teemat sovitettiin paikalliseen tilanteeseen sopiviksi. Suomessa pohjoismaat säilyivät ylivoimaisesti tärkeimpänä vertailukohtana, ruotsalaiset radikaalit sen sijaan pyrkivät aktiivisemmin korostamaan oman toimintansa globaaleja yhteyksiä, Saksholm huomauttaa.                     

Kansallisten ja kansainvälisten keskustelujen limittyneisyys näkyy myös tavassa, jolla eri maiden radikaalit liikkeet painottivat hyvin erilaisia poliittisia kysymyksiä.

– Niin kauan kuin radikaalit luottivat siihen, että yhteiskuntaa voi muuttaa julkisen puheen avulla, lähestymistapa oli varsin sovitteleva. Pettymys puolueisiin ja pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon kuitenkin polarisoi asenteita ja nosti esiin uudenlaisia politiikan tekemisen tapoja. Vaatimukset rationaalisesta, asiantuntijoiden ohjaamasta politiikasta saivat väistyä ja tilalle tulivat valtarakenteita ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia korostaneet, emotionaalisemmat puhetavat. Samalla asiantuntijuus politisoitui, Saksholm kertoo.

Pohjoismaisten liikkeiden vertailu paljastaa myös merkittäviä eroja yhteiskunnallisessa luottamuksessa. Yhdeksi esimerkiksi Saksholm nostaa suhtautumisen poliisiin. Suomessa poliisin asemaa ei missään vaiheessa kyseenalaistettu, kun ruotsalaiset radikaalit taas syyttivät poliisia poliittisesta vainoamisesta.

Filosofian maisteri Juho Saksholmin Suomen historian väitöskirjan "Reform, Revolution, Riot? Transnational Nordic Sixties in the Radical Press, c. 1958–1968" tarkastustilaisuus pidetään 5.11.2020 klo 12–15 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä Professori Gerd-Rainer Horn (Sciences Po, Pariisi) ja kustoksena yliopistotutkija, dosentti Piia Einonen (Jyväskylän Yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Yliopiston ulkopuolisen yleisön toivotaan seuraavan väitöstä verkkolähetyksenä: osoitteessa: https://r.jyu.fi/dissertation-saksholm-051120.
Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon +358 40 805 4727

Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8374-1

Lisätietoja:

Juho Saksholm, 044-5753646, juho.m.saksholm@student.jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Juho Saksholm, kuvaaja Valeria Peshko
Juho Saksholm, kuvaaja Valeria Peshko
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote

Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye