Kansalliskirjasto avaa 2000 kirjaa yleisön ja tutkijoiden verkkokäyttöön
Kansalliskirjasto on digitoinut 1000 tietokirjaa avoimeen verkkokäyttöön ja 1000 kaunokirjaa tutkimus- ja opetuskäyttöön. Kirjat sijoittuvat kahteen verkkokokoelmaan ja ovat käytettävissä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa vuoden 2021 loppuun asti. Tekijänoikeuksista on sovittu Kopioston ja kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston kanssa. Yhteishankkeen tavoitteena on avata verkkokäyttäjille ja tutkijoille asiantuntijoiden valitsemaa tieto- ja kaunokirjallisuutta.
Kansalliskirjaston digitoinnin tavoitteena on varmistaa kulttuuriperintöaineistojen säilyvyys, käytettävyys ja saatavuus. Tähän mennessä digitoinnin painopiste on ollut sanoma- ja aikakauslehdissä. 2000 kirjaa -hankkeessa on digitoitu huomattava määrä kirjallisuutta ja avattu kirjojen hakuliittymä digi.kansalliskirjasto.fi -verkopalvelussa. Lisäksi hankkeen aikana pilotoidaan tekijänoikeuden alaisten kirjojen avaamisen soveltuvaa sopimusratkaisua.
Tieto- ja oppikirjoista koostuva Kirjahistorian kokoelma valottaa suomalaisen julkaisemisen ja lukemisen historiaa sisältäen mm. oppikirjoja, aapisia ja kirjakauppaluetteloita. Oppikirjat ja kattava aapiskokoelma aina vuoteen 1972 asti mahdollistavat aikamatkan omiin tai omien vanhempien kouluvuosiin.
Mukana on eri kirkkokuntien ja uskonnollisten yhteisöjen lapsia varten julkaisemia aapisia ja katekismuksia ja runsaasti myös 1900-luvun alun kasvatukseen liittyvää sukupuolirooleja ja siveyskysymyksiä käsitteleviä kirjoja. Viimeksi mainittuihin kuuluvat esimerkiksi Puhdas nuoriso (1921), Kukkien puhjetessa. Kirjanen tytöille (1922) ja Lapsirikkaus vai lapsirajoitus? Tutkielma avioliittosiveyden polttavasta kysymyksestä (1929).
Kaikki kokoelman tietokirjat ovat vapaasti yleisön käytössä. Kuka tahansa voi selata, hakea ja lukea kokoelman teoksia vapaasti verkossa.
Klassikkokirjasto koostuu kirjallisuudesta, joka heijastelee 1900-luvun alun kaunokirjallisuuden koko kirjoa. Se sisältää edustavan kokonaisuuden suomalaista suomen- ja ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta sekä siihen liittyvää tutkimustietoa. Kokoelmaan kuuluu mm. romaaneja, runokokoelmia, novelleja, matkakirjoja, esseitä, erilaista viihdekirjallisuutta kuten seikkailuromaaneja, seuranäytelmiä, romanttisia kertomuksia, muistelmia, pakinoita, tyttö- ja poikakirjoja sekä murteilla kirjoitettuja kansankuvauksia.
Yliopistojen ja korkeakoulujen käyttäjät pääsevät käyttämään klassikkokirjastoa kirjautumalla siihen Haka-tunnuksillaan. Haka on Suomen käytetyin korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten käyttäjien tunnistusjärjestelmä. Yleisön käytössä ovat kaikki tietokirjat molemmista kokoelmista.
1900-luvulla ilmestyneen aineiston tarjoamisen verkossa on mahdollistanut hyvä yhteistyö ja sopimukset tekijänoikeusjärjestöjen kanssa. Vuoden 2021 jälkeen tekijänoikeudenalaiset teokset ovat käytössä vapaakappalekirjastoissa.
Klassikkokirjasto- ja kirjahistoriakokoelmien julkaisemisen yhteydessä avataan Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen uudistettu käyttöliittymä. Aiemmin digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa on voinut käyttää sanoma- ja aikakauslehtiä. Nyt palvelun kautta pääsee hakemaan ja lukemaan myös kirjoja sekä tutustumaan pieneen otokseen digitoituja nuotteja.
Lisätietoja Kansalliskirjaston digitoiduista kokoelmista:
Palvelupäällikkö Irma Reijonen, irma.reijonen@helsinki.fi, puh. 0504487408
Kirjastonhoitaja Pasi Koste, pasi.koste@helsinki.fi, puh. 0504154433
Lisätietoja digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun uudistetusta käyttöliittymästä:
Tietojärjestelmäasiantuntija Tuula Pääkkönen, tuula.paakkonen@helsinki.fi, 0504480424
Lisätietoja Kopiosto:
Lisensiointipäällikkö Kirsi Salmela, kirsi.salmela@kopiosto.fi, 09 4315 2349
Lisätietoja Sanasto:
Lakimies Juha Pihlajaniemi, juha.pihlajaniemi@sanasto.fi, 09 5629 3350.
Linkit:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Kirjahistoria: https://digi.kansalliskirjasto.fi/collections?id=61
Klassikkokirjasto: https://digi.kansalliskirjasto.fi/collections?id=21
Aapiset: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?orderBy=DATE_DESC&collection=341
Kansalliskirjaston hakupalvelu: kansalliskirjasto.finna.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kansalliskirjasto on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto sekä yksi Helsingin yliopiston suurimmista erillislaitoksista. Vastaamme kansallisen julkaisuperintömme ja ainutlaatuisten kokoelmiemme kartuttamisesta, kuvailusta, säilyttämisestä ja käyttöön asettamisesta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Yhteiskuntaluokka ei ole kuollut äänestämisessä, väittää harvinaislaatuinen tutkimusaineisto23.9.2019 12:05:05 EEST | Tiedote
Äänestysaktiivisuuden sosioekonomiset erot ovat huomattavasti kasvaneet Suomessa tällä vuosituhannella. Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa arvioidaan, että äänestysaktiivisuuden erojen kärjistymisen lisäksi aiempi tutkimus on yleisesti aliarvioinut äänestysaktiivisuuden sosioekonomisten erojen suuruutta. Näin äänestysaktiivisuuden eriarvoisuus on polttavampi yhteiskunnallinen ongelma kuin mitä on aiemmin ymmärretty edes alan asiantuntijoiden keskuudessa.
Pitkän aikavälin ympäristömuutosten seuranta sujuvoituu miljoonarahoituksen turvin23.9.2019 09:00:00 EEST | Tiedote
Määräaikaisten projektien sijaan päästään kehittämään pysyvä pitkäaikaisten havaintoaineistojen järjestelmä, johon tutkijoilla on pääsy eri puolilta Eurooppaa.
Suomalainen monikeskustutkimus löysi uusia diabeettiseen munuaistautiin vaikuttavia geenejä20.9.2019 08:00:00 EEST | Tiedote
Tutkijat löysivät 16 uutta diabeettiseen munuaistautiin vaikuttavaa geeniä. Tulokset korostavat kollageenien aktiivista roolia munuaistaudin puhkeamisessa.
Kristillinen vakaumus on yleisin yhdistävä tekijä Suomen romanien ja Suomeen tulleiden Itä-Euroopan romanien välillä19.9.2019 11:55:17 EEST | Tiedote
Suurin osa Suomessa asuvista romaneista tunnistaa toisensa romaneiksi, vaikka he olisivat lähtöisin eri maista ja eri tyyppisistä yhteiskunnista. Tämä ei automaattisesti tarkoita, että romanit haluaisivat olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, ilmenee Helsingin yliopistoon tehdystä väitöstutkimuksesta.
Kutsu medialle: Ympäristönmuutosten mallinnusta Afrikan ruokaturvan parantamiseksi19.9.2019 10:10:30 EEST | Tiedote
Tervetuloa kuulemaan, miten suomalaistutkimus pyrkii parantamaan ruokaturvallisuutta ja korkeakoulutusta Itä-Afrikassa. Helsingin yliopisto ja kenialainen Taita Tavetan yliopisto isännöivät 1. lokakuuta järjestettävää seminaaria, jossa kuullaan kahden ajankohtaisen hankkeen tuloksia.
Selkokieli on saavutettavuutta18.9.2019 15:24:47 EEST | Tiedote
Selkokieli on yleiskieltä helpompi kielimuoto, jota on kehitetty Suomessa 1980-luvulta alkaen. Sen on tarkoitus auttaa ihmisiä, jotka eivät kielellisten vaikeuksien vuoksi ymmärrä tai voi käyttää yleiskieltä. Helsingin yliopistossa järjestettävä Klaara-konferenssi paneutuu selkokielen tutkimukseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme