Helsingin yliopisto

Kansalliskirjasto avasi 1930-luvun digitoidut lehdet asiakaskäyttöön

Jaa

Kansalliskirjaston digitoitujen lehtien tarjonta laajeni 10 vuodella, kun käyttöön tulivat kaikki Suomessa 31.12.1939 mennessä julkaistut lehdet. Lehdet ovat yleisökäytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Tarjonnan laajennus perustuu Kansalliskirjaston ja Kopioston väliseen sopimukseen lehtien käyttöoikeuksista.

Seura 1.1.1934, digi.kansalliskirjasto.fi
Seura 1.1.1934, digi.kansalliskirjasto.fi

Meillä on ilo olla jälleen mukana avaamassa lisää lehtiaineistoa, etenkin näin suomalaisen sanomalehden 250-vuotispäivänä”, iloitsee Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niranen. ”Sanoma- ja aikakauslehtien tekijät ja kustantajat saavat digitoitujen lehtien käytöstä heille kuuluvat tekijänoikeuskorvaukset, joten uudenkin aineiston käyttö on vastuullista ja luovan alan ammattilaisten työtä kunnioittavaa.”

Suomen ensimmäinen sanomalehti, Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo, julkaistiin päivälleen 250 vuotta sitten 15.1.1771. Tämäkin lehti on löydettävissä digi.kansalliskirjasto.fi-palvelusta.

Digitoidut lehtiaineistot ovat historian aarreaitta tutkijoille sekä kaikille historiasta kiinnostuneille.
Asiakkaamme käyttävät digitaalisia lehtiaineistoja todella paljon. Digitaalisten lehtien haku- ja käyttömahdollisuudet ovat moninkertaiset verrattuna paperisiin tai mikrofilmeihin. Kun koko suomalainen sanomalehdistö on verkkokäytössä, voi kuka tahansa tutkia esimerkiksi oman paikkakuntansa historiaa ja tapahtumia. Ammattitutkijoille kattava digitaalinen lehtiaineisto merkitsee mahdollisuutta paitsi nopeampaan ja tehokkaampaan tutkimukseen myös aivan uudenlaisiin kysymyksenasetteluihin ja uusien menetelmien soveltamiseen. Tässä uusimmassa aallossa avasimme 1,4 miljoonaa sivua sanomalehtiä ja 1,8 miljoonaa sivua aikakauslehtiä”, kertoo palvelujohtaja Johanna Lilja Kansalliskirjastosta.

Lehtiä digitoidaan jatkuvasti sekä kirjaston perusrahoituksella että yksityisten rahoittajien avustuksella. Kaikki digitoidut lehdet ovat käytettävissä Suomen kuudessa vapaakappalekirjastossa paikan päällä. Verkkokäytössä ovat ne lehdet, joiden käyttöoikeudesta on erikseen Kopioston kanssa sovittu sekä tekijänoikeudesta vapautunut vanha aineisto. Lisäksi erillisellä tutkijasopimuksella on uudempia lehtiaineistoja käytössä 15 korkeakoulussa ja muutamissa arkistoissa.


Lisätietoja
Kansalliskirjasto, palvelujohtaja Johanna Lilja
johanna.e.lilja@helsinki.fi

Kopiosto, toimitusjohtaja Valtteri Niiranen
valtteri.niiranen@kopiosto.fi, 040 024 5008

Digi.kansalliskirjasto.fi -palvelu
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu

Suomen ensimmäinen sanomalehti digitoituna digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/483775?page=1

Avainsanat

Kuvat

Seura 1.1.1934, digi.kansalliskirjasto.fi
Seura 1.1.1934, digi.kansalliskirjasto.fi
Lataa
Autoilija 1.1.1930, digi.kansalliskirjasto.fi
Autoilija 1.1.1930, digi.kansalliskirjasto.fi
Lataa
Warkauden lehti 28.12.1939
Warkauden lehti 28.12.1939
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Lähihistoria näkyy geeniperimässämme – väestön geneettisen taustan muuttuminen Suomen eri alueilla selvitetty jopa vuositasolla4.3.2021 21:00:00 EETTiedote

Helsingin yliopiston uudessa tutkimuksessa on onnistuttu arvioimaan ennennäkemättömän tarkasti yli 18 000 suomalaisen geneettistä sukutaustaa. Tulosten avulla pystyttiin seuraamaan 1900-luvun tapahtumien jälkiä geeneissämme ja arvioimaan muuttoliikkeiden vaikutusta väestön sekoittumiseen. Esimerkiksi siirtokarjalaisten muuttamista eri puolille Suomea pystyttiin seuraamaan jopa vuosittaisella tarkkuudella tarkastelemalla karjalaisen perimän osuutta kunkin alueen vastasyntyneissä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme