Kansallismuseon lisärakentaminen alkamassa syksyllä

Suomelle kansallismuseoksi rakennettu päärakennus, Kansallismuseo, valmistui vuonna 1910, ja se avattiin yleisölle vuonna 1916. Jo rakennusvaiheessa ennakoitiin, että museotoiminta tulee tarvitsemaan lisää tilaa. Laajennussuunnitelmia on museon historian aikana ollut useita. Vuonna 2019 järjestettiin avoin arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti JKMM Arkkitehdit Oy ehdotuksellaan Atlas. Pääosin maan alle sijoittuvat uudistilat, laajennuksen ja päärakennuksen yhdistäminen sekä pihapuiston arkkitehtonisesti näyttävä paviljonki toteutetaan tämän ehdotuksen pohjalta. 

”Historiallisen, omana aikanaan modernin päärakennuksen sekä korkealuokkaisen uudisosan välille muodostuva vuoropuhelu heijastaa puhuttelevalla tavalla Suomen kansallismuseon asemaa historian ja tulevaisuuden taitekohdassa”, kuvailee Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila.

”Kokonaisuus muodostaa ajanmukaiset ja vaikuttavat puitteet toimia aktiivisesti kansallisena ja kansainvälisenä kulttuurilaitoksena ja parantaa edellytyksiämme vahvistaa yhteiskuntamme moninaisuutta, kulttuurista kestävyyttä ja sivistyksellistä pääomaa. Elävä suhde kulttuuriperintöön ja myönteinen kulttuurien välinen vuoropuhelu tuovat elintärkeitä voimavaroja ja kykyä nähdä vaikeiden aikojen yli”, toteaa Anttila. 

Kansallismuseon näyttelytilat kasvavat kolmanneksella, sillä uudisosaan rakentuu 1100 m2 museonäyttelyille soveltuvaa monikäyttötilaa. Muut museon asiakas- ja yleisötilat kaksinkertaistuvat museon monipuolistuvien toimintojen ja ohjelmiston tueksi.  

Uudisosan pinta-alasta noin 90 prosenttia sijaitsee maan alla. Kansallismuseon pihapuistoon puolestaan rakentuu lasiseinäinen ravintolapaviljonki, joka avaa muurien suojaaman pihapuiston aiempaa keskeisemmäksi osaksi museon toimintoja. Päärakennuksessa sijaitsevat jatkossakin pysyvämmät perusnäyttelyt, ja uudisosaan rakentuvat suuret, vaihtuvat näyttelyt. Merkittävä osa uudistuvaa museotoimintaa on myös moninainen tapahtumaohjelmisto, kokous- ja seminaaritoiminta sekä tilojen vuokraaminen yleisö- tai yksityistilaisuuksiin. 

Arkkitehtonisesti kunnianhimoinen ja vaativa rakennushanke 

Kansallismuseon yli satavuotisen historian suurin rakennushanke toteutetaan museon nykyiselle tontille, jossa laajennus yhdistyy historialliseen päärakennukseen. Rakennushankkeen tavoitebudjetti on 55 miljoonaa euroa, ja lisärakennuksen laajuus on 6 465 bruttoneliömetriä. 

”Kyseessä on uniikki erikoisrakennus, joka on arkkitehtonisesti kunnianhimoinen. Rakennushanke on erittäin vaativa jo rakennuspaikan suhteen. Suurin osa tiloista toteutetaan maan alle, ja rakennuksen näkyvää osaa voi luonnehtia arkkitehtoniseksi taideteokseksi”, toteaa Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Jukka Lallo. 

Uudisosan urakoitsijana toimii SRV. Rakennushanke toteutetaan kärkiallianssimallilla, jonka Senaatti on kehittänyt erityisesti suurten ja vaativien rakennushankkeidensa toteuttamiseen.   

”Laajennushankkeessa huomioidaan Senaatin hiilineutraalisuustavoitteet, joihin myös urakoitsija SRV on sitoutunut. Uudisrakennuksissa tavoitteenamme on 25 prosenttia pienempi hiilijalanjälki vertailutasoon nähden”, kertoo Lallo. Päästötavoitteet otetaan huomioon myös työmaalla, sillä Senaatti on sitoutunut päästöttömät työmaat Green deal -sopimukseen.

Kansallismuseo sulkeutuu 16.10.2023 

Laajennusrakentamisen kanssa samanaikaisesti suunnitellaan toteutettavan mittava peruskorjaus historialliseen päärakennukseen. Rakennus- ja peruskorjaushankkeiden vuoksi Kansallismuseo sulkeutuu yleisöltä 2–3 vuodeksi. Viimeinen avoinnaolopäivä on sunnuntai 15.10. 

Kansallismuseossa vieraili vuonna 2019 kaikkiaan 227 000 kävijää. Pandemiavuosien jälkeen museon kävijämäärät näyttelyissä ja tapahtumissa ovat palautuneet odotettuakin nopeammin huippuvuoden tasolle. Esimerkiksi joulukuun alussa 2022 avautuneen Akseli Gallen-Kallela -näyttelyn on nähnyt jo lähes 110 000 kävijää. Gallen-Kallelan monipuolisesta tuotannosta kertova näyttely on avoinna 2.4.2023 saakka. Museon viimeiseksi vaihtuvaksi näyttelyksi ennen peruskorjauksen alkamista jää outsider-taidetta esittelevä Kesytön taide (5.5.–24.9.2023). Kolme pysyvää näyttelyä sekä tapahtumaohjelmisto jatkuvat sulkemiseen asti. 

Myös valtion taideteostoimikunnan järjestämä taidekilpailu ehtii loppusuoralle ennen rakentamisen alkamista. Yleisessä ja avoimessa, kansainvälisessä taidekilpailussa haetaan taidetta Kansallismuseon uudisosaan ja museon pihapuistoon. Kilpailun ensimmäinen, ideaa etsivä vaihe päättyy 3.4.2023, jonka jälkeen palkintolautakunta valitsee 4–6 teosta toiseen vaiheeseen. Toinen vaihe päättyy 12.9.2023. Kansallisgallerian yhteydessä toimiva valtion taideteostoimikunta järjestää kilpailun yhdessä Suomen kansallismuseon, Senaatti-kiinteistöjen ja Museoviraston kanssa.  

Kansallismuseon ollessa suljettuna Suomen kansallismuseon yhdeksän muuta museokohdetta eri puolilla Suomea ovat avoinna normaalisti. Suomen kansallismuseon kokoelma- ja tutkimustyö jatkuu keskeytyksettä, ja museo vaikuttaa yhteiskunnassa tuottamalla kumppaneidensa kanssa sisältöjä monipuolisesti esimerkiksi verkkoon ja moninaisiin tapahtumiin. Myös laajentuvan Kansallismuseon näyttely- ja tapahtumaohjelmiston tuotanto on käynnistynyt.  

Kansallismuseo järjestää kesän kynnyksellä naapurustolle ja kiinnostuneille avoimia tilaisuuksia, joissa voi tutustua rakennushankkeeseen ja museon tulevaisuudennäkymiin sekä keskustella uudistusta tekevien henkilöiden kanssa. Kansallismuseo kertoo uudesta museokokonaisuudesta sivuilla www.uusikansallinen.fi, ja rakennushankkeen perustiedot näkyvät syksyllä Senaatti-kiinteistöjen verkkosivuilla osoitteessa www.senaatti.fi.