Suomen kansallismuseo

Kansallismuseon Toista maata -näyttely tuo ihmiset esiin osana valtion historiaa   

Jaa

Kansallismuseon näyttely Toista maata esittelee ideoiden ja vaikutteiden virtauksia Suomen alueella vuosien 1100–1917 välisenä aikana. Näyttelyssä menneisyyttä ei esitetä vain yhtenä aikajanana, vaan tuntemiamme tarinoita jopa kyseenalaistetaan, ja historiallisia käänteitä ja valtaa tulkitaan tavallisen ihmisen näkökulmasta. Toista maata viimeistelee Kansallismuseon kolmiosaisen, uudistuneen perusnäyttelyiden kokonaisuuden. Näyttely avautuu Kansallismuseossa, kun museo päästään pandemiasta johtuvan sulun jälkeen avaamaan.

Toista maata -näyttely avautuu Kansallismuseossa, kun museo päästään pandemiasulun jälkeen avamaan. Kuva: Christian Jakowleff
Toista maata -näyttely avautuu Kansallismuseossa, kun museo päästään pandemiasulun jälkeen avamaan. Kuva: Christian Jakowleff

Esihistorian ajan ja itsenäistymisen välisestä ajanjaksosta kertova Toista maata -näyttely kuvaa aikaa, jolloin Suomi-nimistä valtiota ei vielä ollut olemassakaan. Näyttely tuo esille alueen kansainvälisen ja monimuotoisen menneisyyden alkaen 1000-luvulta, läpi Ruotsin ja Venäjän vallan ajan, itsenäistymisen alkuun.  

 ”Toista maata -näyttelyn tarkastelemana aikana Suomen alue oli ensin Itä-Ruotsia ja vuodesta 1809 lähtien Venäjän autonominen osa. Suomen alueella elävät ihmiset eivät olleet muusta maailmasta erillinen tai yhtenäinen kansakunta, joka olisi luonut hyvinvointinsa ja kulttuurinsa yksin”, näyttelyn projektipäällikkö Päivi Roivainen Suomen kansallismuseosta sanoo.  

Kansallisromantiikan aalto pyyhkäisi Euroopan yli 1800-luvun alussa, eikä nuori Suomen suurruhtinaskunta jäänyt kansainvälisistä virtauksista syrjään. Näyttelyssä Suomen kansallismuseo tarkastelee myös omaa rooliaan kansallisvaltion synnyttämisessä.

”Sattuman kaupalla Euroopan valtapeleissä syntynyt maa oli vailla omaa historiaa ja kansallista, muista erottuvaa luonnetta. Nyt oli määriteltävä, keitä oikein tässä tilanteessa olimme. Kansallinen tulevaisuus vaati kansallista menneisyyttä. Sellainen oli luotava vaikka väkisin. Kansalliseepos, -kirjailija, -runoilija – ja kansallismuseo, ne ovat kaikki globaalin nationalismin aatteen synnyttämiä asioita”, näyttelyn käsikirjoittajana toiminut kirjailija Juha Hurme kuvailee.

Kuvaan astuu ihminen

Historiaa kerrotaan usein yhtenäisenä tarinana, jossa asiat johtavat toiseen. Muuttumattomassa tapahtumaketjussa sodat ja rauhat seuraavat toisiaan, rajoja piirretään uudelleen, uusien hallitsijoiden kuvia lyödään rahoihin. Toista maata -näyttely esittelee kuitenkin useita, rinnakkaisia aikajanoja ja nostaa esiin myös niitä ihmisiä – usein naisia ja lapsia – joiden nimiä ei ole painettu historiankirjoihin.  

Toista maata -näyttelyn sisältö kiteytyy kolmeen teemaan: Ihmisyys, Usko ja Me osana maailmaa. Näyttelyssä kansanusko tuodaan kristinuskon rinnalle, seurataan tieteellisen maailmankuvan kehittymistä sekä nähdään suomen kielen ja kirjallisuuden kehittyminen. Sotahistoria ja suurmiesten tarinat tekevät tilaa, kun kuvaan astuu ihminen.   

Käsikirjoitusta tehnyt Juha Hurme muistuttaa, että muinaisuus on meille muinaisuutta, mutta muinaisille eläjille ja heidän esineilleen aika oli nykyisyyttä. Myös näyttelyn projektipäällikkö Päivi Roivainen tähdentää tärkeää periaatetta, jonka mukaan näyttelyn kerrontaa koottiin: ”Nämä ihmiset elivät omassa ajassaan nykyhetkeä, iloineen ja suruineen. Ihminen oli tuolloinkin elävä, tavallinen ihminen, johon näyttelykävijän on nyt mahdollista samaistua.” 

Monialaista yhteistyötä 

Kansallismuseon perusnäyttelyt ovat kulttuurihistorian näyttelyitä, jotka voi nähdä museossa pysyvästi ja toistaiseksi. Näiden lisäksi Kansallismuseossa on laaja vaihtuva näyttely- ja tapahtumaohjelmisto, jonka luonne ja teemat vaihtelevat. Perusnäyttelyiden uudistaminen aloitettiin vaiheittain vuonna 2015, kun edelliset olivat olleet pienin muokkauksin ja uudistuksin esillä vuosituhannen alusta alkaen. Esihistoria-osio valmistui alkuvuonna 2017 ja itsenäisen Suomen ajasta kertova Suomen tarina vuoden 2017 lopulla.

”Kun Suomen ainoa kansallismuseo, tietynlainen nationalismin monumentti, uudistaa perusnäyttelyään, on niin esinevalinnoilla kuin esittämisen tavoilla valtava merkitys ja tunteita herättävä vaikutus. Nyt tehdyn uudistuksen tarkoituksena ei ollut lähteä kertomaan vain yhtä, yhteistä kansallista tarinaa uusin tekniikoin, vaan pikemminkin ottaa kantaa historian kertomisen tapoihin, inspiroida yleisöä ja kyseenalaistaa vanhoja totuuksia”, Päivi Roivainen sanoo.   

Suomen kansallismuseo on tuottanut Toista maata -näyttelyn monialaisena yhteistyönä, jossa on ollut mukana runsas joukko eri alojen tutkijoita, asiantuntijoita ja yhteisöjen edustajia. Näyttelyn käsikirjoitustiimissä ovat olleet mukana muun muassa Juha Hurme, Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä sekä näyttelyn teemoja syventävää Curiositas-kirjaa tehnyt toimittaja ja kirjailija Anna-Kaari Hakkarainen. Näyttelysuunnittelusta vastaa Good Kombo Oy.

Toista maata -näyttely avautuu Kansallismuseossa, kun museo päästään pandemiasta johtuvan sulun jälkeen avaamaan. Tuolloin ovat heti nähtävissä myös aiemmin valmistuneet Esihistoria sekä Suomen tarina -osiot, joten perusnäyttelyiden trilogian voi nyt kokea täysin uudistuneena. 

Lisää näyttelystä: https://www.kansallismuseo.fi/fi/naeyttelyt/toista-maata 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt
projektipäällikkö Päivi Roivainen, paivi.roivainen@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6332 (16.4.2021 asti)
viestintäsuunnittelija Sanna Paakkanen, sanna.paakkanen@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6200

Avainsanat

Kuvat

Toista maata -näyttely avautuu Kansallismuseossa, kun museo päästään pandemiasulun jälkeen avamaan. Kuva: Christian Jakowleff
Toista maata -näyttely avautuu Kansallismuseossa, kun museo päästään pandemiasulun jälkeen avamaan. Kuva: Christian Jakowleff
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen kansallismuseo

Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä, sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan: Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen kansallismuseo

Riikkamusea Kotiinpaluu – čájáhus gudnejahttá sámedávviriid máhcaheami Sápmái25.2.2021 08:58:00 EET | Tiedote

Kålggmannust ävvneei Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu – čuäjtõõzz raajât õõutveäkka sääʹmõutstõõzz toiʹmmjeeʹjivuiʹm. Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -čáitáldâh, mii lekkâs porgemáánust, ráhtoo oovtâstpargoost sämisiärváduv tuáimeiguin. Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu čájáhus, mii rahpasa golggotmánus, ollašuhtto oktasašbarggus sámeservoša doaibmiiguin.

Kansallismuseon lisärakentaminen etenee valtion ensi vuoden talousarvion myötä23.12.2020 15:08:46 EET | Tiedote

Suomen eduskunnan 21.12.2020 hyväksymä valtion talousarvio vuodelle 2021 tekee mahdolliseksi Kansallismuseon lisärakennushankkeen etenemisen. Suunnitelman mukaan Kansallismuseon historiallisen päärakennuksen, lisäosan ja pihapuiston muodostama kokonaisuus valmistuu alkuvuodesta 2026. Vuonna 2019 käydyn arkkitehtuurikilpailun voitti JKMM Arkkitehtien ehdotus, jonka hankesuunnittelu ja kaavoitus ovat jo pitkällä. Senaatti-kiinteistöt pyrkii nyt tekemään hankkeen n. 55 miljoonan euron investointipäätöksen loppukeväästä 2021. Pääosin maan alle sijoittuvan uudisosan rakennustyömaa käynnistyy arviolta syksyllä 2022.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme