Yksi konkreettinen korkeakoulutusta koskeva kannanotto sivistysvaliokunnan mietinnössä koski opintotukilainsäädännön kokonaisuudistusta. Sen tulisi mahdollistaa jatkossa opiskelijoille riittävä toimeentulo opiskeluaikana ja opintojen tavoitteellinen eteneminen.

- Opintotuki tulee nostaa pohjoismaiselle tasolle. Opintorahan taso on kaikista pohjoismaista heikoin. Esimerkiksi Tanskassa itsenäisesti asuvat saavat opintorahaa yli 800 euroa, kun Suomessa määrä ilman asumistukea on n. 253 euroa, Kiljunen toteaa.

- Opintotuki ei ole tällä hetkellä oikeudenmukainen lainpainotteisuuden takia. Lainanoton tai työskentelyn tulisi olla opiskelijoille mahdollisuus, ei olosuhteiden luoma pakko. Nykyjärjestelmä ei erittäin heikkoine etuustasoineen mahdollista tätä mitenkään. Siksi ehdotus opintotukilainsäädännön kokonaisuudistuksesta on erittäin tervetullut, sanoo Anneli Kiljunen painokkaasti.

Opintolainaa nostaneiden opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista on kasvanut viime vuosina. Opintolainakanta on yli kaksinkertaistunut vuoden 2017 opintotukileikkausten jälkeen vuoden 2021 loppuun verrattuna.

-Tilanne on erittäin vaikea niiden kannalta, joilla on vaikeuksia työllistyä opintojen jälkeen. Velkaneuvontaa hakevien opintovelallisten määrä kasvoi 40% vuonna 2021, Kiljunen toteaa

- Olen tänä keväänä tehnyt lakialoitteen, jossa ehdotetaan toimeentulotukilain muuttamista niin, että erääntyvä opintolainan lyhennyserä huomioitaisiin osana toimeentulotukea. Näin vältettäisiin useat maksuhäiriömerkinnät ja helpotettaisiin kaikkein vaikeammassa tilanteessa olevien opintolainavelallisten asemaa, sanoo Kiljunen.

Sivistysvaliokunnan kannanottoehdotus opintotukilainsäädännön kokonaisuudistuksesta on erittäin tärkeä. Tavoitteena tulee olla opintotukijärjestelmän lainapainotteisuuden vähentäminen ja opintorahan tason nostaminen tasolle, joka mahdollistaa opiskelun nykyistä paremmin ja luottavaisemmin, päättää Anneli Kiljunen.