Kansanedustaja Eveliina Heinäluoman vappupuhe

Hyvä ystävät ja toverit, oikein hyvää vappua!

Hyvinvointivaltiomme on rakennettu periaatteen varaan, jonka mukaan yhteiskunta kannattelee kaikkia kansalaisiaan niin hyvinä, kuin huonoina aikoina, taustaan katsomatta. Nyt ovat totisesti käsillä huonommat ajat, jolloin perusperiaatteen ydin on kovalla koetuksella. Olemme yhteiskuntana hyvin kriittisten valintojen äärellä, joiden vaikutukset tulevat kantamaan kauas tulevaisuuteen.

Hyvinvointivaltio luo kuitenkin meille toivoa ja toivo tarkoittaa mahdollisuutta. Mahdollisuutta saada tukea ja apua. Mahdollisuutta selvitä tyystin poikkeuksellisen ja haastavan ajan yli. Mahdollisuutta kokea itsensä tärkeäksi ja merkitykselliseksi.

Tätä toivoa haluamme vaalia tehdessämme päätöksiä tästä kriisistä selviämiseen. Panostamme nyt voimakkaasti taudin leviämisen hidastamiseen, testaamiseen ja jäljittämiseen. Liikkeelle on myös laitettu useita erilaisia tukimuotoja, joilla pyritään vastaamaan ihmisten ja yhteisöjen tarpeisiin tässä haastavassa ajassa.

Toverit,

Erityisesti kriisin keskellä on osattava huolehtia oikeudenmukaisuudesta. Korona on laittanut yhteiskuntamme pysähdyksiin hyvin laajasti. Kriisi vaikuttaa ihmisten toimeentuloon lomautusten iskiessä ja yritysten toimintakykyyn myynnin lakatessa.

Koska tukiresurssit ovat rajalliset, on niiden käyttö tehtävä harkiten. Harkinnassa on tärkeä ottaa huomioon oikeudenmukaisuus ja yhteiskunnan kokonaisetu. Työllisyyden tukeminen auttaa meitä nousemaan kriisin jälkeen.

Haluan sanoa muutaman sanan yritysten tukemisesta, sillä niihin liittyvästä oikeudenmukaisuudesta on käyty viime viikkojen aikana paljon keskustelua. Julkisuuteen tulleet tiedot Business Finlandin avustusten jakamisesta on herättänyt suuren huolen, kohdistuvatko tuet oikein. Business Finlandin kautta on päätetty ohjata 200 miljoonaa euroa yritysten kehittämishankkeisiin ja tiedot kertovat, että maksimituen saajien joukossa on yrityksiä, joiden on vaikea nähdä olevan eniten koronasta kärsineiden joukossa.

Monien ravintola-alan ja matkailuyrittäjien työt ovat keskeytyneet kokonaan, mutta heidän hätäänsä yhteiskunta ei ole vielä reagoinut. Sen sijaan vakavaraiset ja täysimääräisiä verovapaita osinkoja jakavat yhtiöt nauttivat ensivaiheessa Business Finlandin maksimiavustuksista.

Tässä jaossa on vaikea nähdä oikeudenmukaisuutta. Tukienjakoon liittyy myös vahva moraalinen puoli. Samaan aikaan, kun vakavaraiset yritykset hakevat valtiolta tukea, sairaanhoitajat ja lääkärit ovat etulinjassa torjumassa taudin leviämistä. Mitä he ajattelevat työn ja venymisen keskellä?

Otin tukien väärinkäytösten tullessa julkisuuteen kantaa siihen, että avustuspäätösten teko tulisi keskeyttää välittömästi ja ennen jatkamista käydä avustuskriteerit uudelleen läpi. Olen edelleen samalla kannalla. Muutoin voi käydä niin, että puurokupille ensimmäiseksi ehtineet tulevat kylläisiksi, mutta muiden nälkäisten tullessa paikalle on lautanen tyhjä.

Hyvät ystävät,

Maamme historian valossa on lohdullista se, että olemme selvinneet 1900-luvun aikana monesta vaikeasta tilanteesta. Uudelleen rakentamisen tie ja demokratian vaaliminen ovat olleet meidän vahvuuksiamme jo vaikean sisällissodan jälkeisenä aikana: Torpparilaki, kunnallisen demokratian vahvistuminen ja toteutuminen, kaikkia lapsia koskeva oppivelvollisuus sekä sotien välinen talouskasvu mahdollistivat Suomen nousun. Myös 90-luvun lamasta Suomi kykeni nousemaan muiden pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden rinnalle.

Valtioiden velkaantuminen on kriisin keskellä muuttunut yleisesti hyväksyttävämmäksi, jotta terveydenhoitosektorimme pysyy toiminnassa ja onnistumme pandemian pysäyttämisessä. Me suomalaiset tiedämme kuitenkin, ettei ilmaista lainaa olekaan. Joskus se on maksettava takaisin ja siksi lainanotossa on noudatettava huolellista harkintaa ja kohdistettava varat yhteiskunnan kokonaisedun kannalta välttämättömiin yhteiskunnan menoihin.

Pandemian helpottaessa tarvitsemme vahvoja elvytystoimia talouden pyörien pitämisessä liikkeessä. Hallituksella on mahdollisuus tukea erilaisilla elvytystoimilla kuntia koronakriisistä nousemiseksi. Nyt olisikin syytä ottaa hallitusohjelman kirjaukset kohtuuhintaisesta asuntopolitiikasta ja raideliikenteen edistämisestä pöydälle ja suunnata molempiin merkittävät tuet.

Pääkaupunkiseudulle rakennettavat raideyhteydet mahdollistavat asuntorakentamisen lisäämisen. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite lisätä kaupunkiseuduilla kohtuuhintaisten ARA-asuntojen tuotantoa. Tavoitteena on rakentaa valtion pitkällä korkotuella vähintään 10 000 uusia asuntoja vuosittain, joista yli puolet Helsingin seudulle. Nyt olisikin hyvä aika edistää kohtuuhintaista asumista.

Kriisin jälkeisessä jälleenrakennuksessa on tehtävä vastuullisia päätöksiä, mutta huolehdittava, että ne, joiden hartiat ovat leveämmät osallistuvat jälleenrakennukseen enemmän. Tämän periaatteen varaan olemme myös rakentaneet suomalaisen hyvinvointivaltiomme.

Ja lopuksi muutama sana vapusta.

Vapulla on keskeinen rooli kulttuurisessa kalenterissamme. Useimmille se on iloinen karnevaalijuhla. Perinteiseen tapaan vappu on työväen ja ylioppilaiden juhla. Vappu jos mikä on tulevan kesän ja loppuvuoden mahdollisuuksien juhla. Toivon juhla.

Tämän vuotinen vappu haastaa meitä poikkeamaan normeistamme. Suojellaksemme muita, on etäisyyttä läheisiin ja ystäviin vaalittava edelleen, vaikka juhlatunnelma nousisikin. Vain näin pystymme suojelemaan elämää ja varmistamaan taudin pysymisen hallinnassa.

Vaikka vappu täytyy toteuttaa poikkeuksellisin menoin, on sen merkitys työväen juhlintana merkittävämpi kuin aikoihin. Nyt on nimittäin aika osoittaa arvostusta terveydenhuoltomme sankareille eli sairaanhoitajille. Ilman heitä yhteiskuntamme ei tässä tilassa toimisi ja juuri toivo olisi vähissä. Siksi haluan suuresti kiittää kaikkia sairaanhoitopiirien hoitohenkilökuntaan kuuluvia, jotka oman terveytensä uhalla pitävät meistä huolta. Olkoon tämä juhla omistettu heille.

Näillä sanoin haluan toivottaa oikein rauhaisaa vappua kaikille.