Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistamisen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja.

- Näin turvataan jatkossa paremmin yhdenvertaisten ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi myös pelastustoimen palvelut sekä parannetaan palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta eli varmistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensopivuus, joka lopettaa ihmisten pompottelun luukulta toiselle, Werning sanoo.

Uudistuksen myötä on tarkoitus myös turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti ja vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua sekä parantaa turvallisuutta.

Järjestämisvastuuta tullaan jatkossa tarkentamaan nykyistä tehokkaammin.

- Vastuu pitää sisällään monia tärkeitä rooleja. Riittävään osaamiseen, toimintakykyyn ja valmiuteen vastata järjestämistehtävissä kaikissa tilanteissa, myös häiriö- ja poikkeustilanteissa. Jatkossa hyvinvointialueilla olisi panostettava valmiuteen järjestää toiminnan edellyttämä ammattihenkilöstö ja muu henkilöstö sekä myös asianmukaiset toimitilat, toimintavälineet ja -edellytykset, Werning täsmentää.

Mitä tulee koskien ostopalveluita ja vuokratyövoimankäyttöön, Werningin mukaan on tärkeää täsmentää seuraavaa.

- Hyvinvointialue voisi hankkia asiakkaalle annetavia sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja yksityiseltä palveluntuottajalta sopimukseen perustuen. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelujen hankkiminen olisi tarpeen tehtävien tarkoituksenmukaiseen hoitamiseen. Yksityisiltä palveluntuottajilta ei kuitenkaan voitasi ostaa esimerkiksi sosiaalityötä ja -päivystystä tai terveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä. Näin pystytään karsimaan yksityisten hoiva- ja terveysjättien voitontavoittelua, sillä verovaramme pitää käyttää järkevästi yhteiseksi hyväksi.

Hyvinvointialueen rahoituksesta säädettäisiin erikseen lailla.

- Rahoituksesta on ollut liikkeellä vääristynyttä tietoa. Rahoitus ei vähene millään hyvinvointialueella, vaan se kasvaa alueilla eri tahtia johtuen siitä, että asukkaiden palvelustarpeet ovat erilaisia. Hyvinvointialueen toiminta rahoitettaisiin pääosin valtion rahoituksella, mutta myös osaksi palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla, Werning sanoo.

Sote-uudistus on erittäin laaja ja siihen liittyvien lakien astuminen voimaan tehdään porrastetusti vuosien 2021 ja 2023 välillä. On hienoa, että tämä kokonaisuus on nyt valmistunut ministeri Krista Kiurun aikaansaamana ja vihdoin loppusuoralla monien vuosien leipomisen jälkeen, Werning toteaa lopuksi.