Kansanedustaja Salonen: Erityisen tuen tarpeessa olevat lapset tarvitsevat terapiaa myös koronakriisin aikana

Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten perheissä on jouduttu haastaviin tilanteisiin, kun erilaisten tuki- ja terapiapalveluiden saanti on vaikeutunut. Lapset voivat tarvita esimerkiksi valmennusta tai toiminta- ja psykoterapiaa. Näiden palveluiden järjestäminen etänä on koettu vaikeaksi pienten lasten kohdalla. Esimerkiksi neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavat lapset ovat voineet jäädä täysin ilman tarvitsemiansa palveluita koronakriisisissä.
Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) huomauttaa, että kotiin annettavat palvelut ovat tarpeen lapsiperheissä. Esimerkkiä voisi ottaa vanhuksille järjestetyistä kotipalveluista koronaepidemian aikana. Myös erityisen tuen tarpeessa olevat lapset tulisi huomioida samalla tavalla.
- Perheiden voimavarat ovat nyt aivan äärirajoilla. Monet vanhemmat ovat joutuneet ottamaan oman työnsä ohella nyt erityisopettajan, psykologin ja psykoterapeutin roolin, kun tukitoimet ovat monin paikoin keskeytetty. Erityisen tuen tarpeessa olevat lapset kokevat myös ylimääräistä ahdistusta poikkeustilanteessa, mikä voi aiheuttaa ongelmia entisestään ja johtaa hoidon tarpeen kasvamiseen tai jopa tilanteen kriisiytymiseen. Tätä vaativaa tilannetta voitaisiin helpottaa tarjoamalla valmennus- ja terapiapalveluita näille lapsille esimerkiksi kotikäynneillä, Salonen ehdottaa.
Salonen esittää, että rajoitusten purkamista suunniteltaessa lasten sosiaali- ja terveyspalveluita tulisi tarkastella ensimmäisten toimien joukossa.
- Maan hallitus pohtii 3.5. esimerkiksi koulujen ja päiväkotien rajoitusten jatkoa. Nämä erityisen tuen tarpeessa olevat lapset perheineen tarvitsevat apua nopeasti. Tarkoilla ohjeilla ja suosituksilla mahdollistetaan tarvittavien palveluiden jatko, lisäämättä kuitenkaan koronaviruksen leviämisen riskiä tai vaarantamatta maan toimia viruksen torjunnassa. Nyt kantautuu viestejä siitä, että jopa lasten psykiatrisia osastojaksoja on peruutettu, vaikka lasten tilanne on todella vaikea. Tilanne vaihtelee eri puolilla Suomea. Näiden lasten avun ja tuen tarve kuitenkin kasvaa päivä päivältä, ja siksi tilanne tulisi huomioida nopeasti, Salonen painottaa.
Yhteyshenkilöt
Kristiina SalonenKansanedustaja
Puh:050 512 0010Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA
Kim Berg (SDP): Regeringen kan inte längre blunda för välfärdsområdenas finansieringsproblem2.11.2025 12:48:13 EET | Pressmeddelande
Välfärdsområdenas ekonomi har hamnat i ett ohållbart läge, vilket hotar tillgången till social- och hälsovårdstjänster. Riksdagsledamot Kim Berg (SDP) kräver att regeringen omedelbart vidtar åtgärder för att rätta till finansieringslagen.
SDP:n Kim Berg: Hallitus ei voi enää sivuuttaa hyvinvointialueiden rahoitusongelmaa2.11.2025 12:48:13 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden talous on ajautunut kestämättömään tilanteeseen, mikä uhkaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta. Kansanedustaja Kim Berg (SDP) vaatii hallitusta ryhtymään kiireellisesti toimiin rahoituslain korjaamiseksi.
Kim Berg vald till vicepresident för Nordiska rådet30.10.2025 15:31:53 EET | Pressmeddelande
Nordiska rådet har valt riksdagsledamot Kim Berg (SDP) till rådets vicepresident. Till president valdes Ville Väyrynen (Saml). Berg fungerar som vicepresident under år 2026, då Finland och Åland är ordförandeland i Nordiska rådet.
Kim Berg Pohjoismaiden neuvoston varapresidentiksi30.10.2025 15:31:53 EET | Tiedote
Pohjoismaiden neuvosto on valinnut kansanedustaja Kim Bergin (SDP) neuvoston varapresidentiksi. Neuvoston presidentiksi valittiin Ville Väyrynen (Kok.). Berg toimii varapresidenttinä vuonna 2026, jolloin Suomi ja Ahvenanmaa ovat Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa.
SDP:n Aki Lindén: Miten soterahoituksen kriisi ratkaistaan30.10.2025 12:45:24 EET | Tiedote
Keskustelu soterahoituksen riittävyydestä ja eräiden hyvinvointialueiden suoranaisesta kriisistä on käynyt viime päivinä kuumana. Tämä ei ole ihme, sillä yt-neuvotteluja käydään jo 16 alueella 22:sta, ja joillakin niistä on uhattuna satoja työpaikkoja. Irtisanomiset johtaisivat palveluiden rajuun heikentymiseen. Myös poliittinen keskustelu on kiivasta. Hyvinvointialueiden valtionrahoitus muodostaa 30 % valtion vuoden 2026 talousarviosta. Merkittävin yksittäinen syy tilanteeseen on hyvinvointialueiden aloitusvuoden 2023 korkea inflaatio ja muu voimakas kustannustason nousu, joita ei vuonna 2021 säädetyssä hyvinvointialueiden rahoituslaissa voitu ennakoida. Vuoden 2023 kustannukset ylittivät 5 % (1,4 miljardia euroa) alueiden rahoituksen. Tämä toistui lievempänä (1,1 miljardia euroa) vuonna 2024. Tätä ei alueiden enemmistö pysty kuromaan umpeen vuoteen 2026 mennessä, vaikka taloustilanne vuosina 2025 ja 2026 on parempi. Nykyisen hallituksen olisi pitänyt reagoida tähän jo vuonna 2024 pid
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

