Kansanedustaja Werning: Budjettiriihessä tärkeitä panostuksia kuntatalouteen ja järjestötoimintaan

Kansanedustaja Paula Werning (sd) on tyytyväinen hallituksen budjettiriihessä sopimiin päätöksiin.

Kuntatalouden tukipaketti on merkittävä 1,45 miljardia euroa. Kunnat ovat jo pitkään olleet hankalassa taloudellisessa tilanteessa, jota koronaepidemia entisestään pahensi.

- Kunnat ovat joutuneet kohtuuttomiin taloudellisiin vaikeuksiin varsinkin tämän vuoden aikana. On erittäin hyvä asia, että hallitus on reagoi jälleen kuntien haasteelliseen tilanteeseen ja tukee kuntia vuonna 2021 mittavalla kokonaisuudella, Werning toteaa.

Peruspalveluiden valtionosuuksiin tehdään kertaluonteinen 300 miljoonan euron korotus. Korotus kohdistetaan samoin jakoperustein kuin vuoden 2020 tukipaketissa.

- Kunnille ja sairaanhoitopiireille tullaan valtion toimesta korvaamaan täysmääräisesti koronaan välittömästi liittyvät testaus- ym. menot. Lisäksi syksyn 2020 lisätalousarvioesityksessä kunnille ja sairaanhoitopiireille on tarkoitus osoittaa yhteensä 600 miljoonaa euroa. Tämä on erittäin tärkeä asia, Werning sanoo.

Kuntatalouteen kohdentuu merkittäviä uudistuksia ensi vuoden talousarvioesityksessä.

- Esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentaminen ja hoivahenkilöstön sitovaan vähimmäishenkilöstömitoitukseen on satsattu. Kunnat saavat laajeneviin tehtäviinsä täyden valtionrahoituksen. Nämä mm. hoivaa ja opetusta vahvistavat sekä perheiden menoja pienentävät toimet kompensoidaan kunnille 100% valtionosuuksin, kuin ne lisäävät kuntatalouden menoja, Werning tarkentaa.

Kansanedustaja Werning pitää myös tärkeänä, että järjestöjen huoli on kuultu ja hallituksen toimesta niiden toimintaedellytykset turvataan. Rahapelituottojen tuloutukset ovat laskeneet, joten muita toimia on ehdottomasti etsittävä.

- Hallitus on päättänyt, että rahapelitoiminnan tuottojen edunsaajille kompensoidaan 347 miljoonan euron rahoitus esimerkiksi alentamalla arpajaisveroa. Järjestöjen toimintaedellytyksen kannalta tämä on elintärkeää ja rahoitus on turvattava myös jatkossa. Mikäli järjestöjen rahoitusta ei olisi turvattu, olisi siitä koitunut vakavia ongelmia ja jopa kustannusten kasvua.

Huoli järjestöjen mahdollisuudesta toimia tulevaisuudessa on ollut erittäin suuri ja perusteltu sillä niiden roolin kasvaminen ja samalla rahoituksen leikkaaminen olisi ollut erittäin huono yhtälö. Tämän poikkeavan korona-ajan myötä avuntarvitsijat eivät ole vähentyneet vaan päinvastoin, järjestöjen merkitys ihmisten arjessa on kasvanut entisestään, painottaa Werning lopuksi.