Kantola vaatii lisää yhteisöllisyyttä Euroopan Unioniin

– Lähi-idän monien konfliktien taustalla ovat siirtomaakauden aikana kehittyneet ongelmat. Alue pilkottiin ensimmäisen maailmansodan voittajavaltioiden toimesta tilkkutäkiksi, jolla ei ole historiallista taustaa. Lähi-itä ei ole toipunut kolonialismin taakasta.

Kantola toteaa, että Eurooppa ei voi katsoa sivusta Lähi-idän epävakautta ja siitä johtuvaa pakolaiskriisiä. Suurin osa pakolaisista hakeutuu konfliktimaiden lähialueille. Pakolaisia on Turkissa 3,6, Libanonissa 1 ja Jordaniassa 0,7 miljoonaa. Osa hakeutuu Eurooppaan hakemaan turvaa ja parempaa elämää.

– Eurooppa selviytyy tästä, jos haluaa. Meillä ei ole todellista tarvetta sanoutua irti pakolaissopimuksista tai muista ihmisoikeussopimuksista Kantola vakuuttaa.

Kantola korostaa, että nyt tarvitaan enemmän yhteisöllisyyttä EU:n sisälle, solidaarisuutta jäsenmaiden kesken pakolaisvirran aiheuttaman haasteen kohtaamisessa.

– Tulijat tuovat lisävoimaa Eurooppaan, mutta aiheuttavat alkuvaiheessa kustannuksia ja erilaista päänvaivaa. Ulkorajavalvonnan ja ihmiskaupan torjunnan ohella yhteisesti tulee hoitaa kustannusten taakanjako ja turvapaikka- ja kotouttamisvastuu.

– Nationalismin nousu eurooppalaisissa maissa on paluuta siirtomaavaltakauteen. Siihen maailmaan, jossa pidettiin luontevana, että ihmisen arvo riippui hänen kansallisuudestaan ja ihonväristään.

Kantola arvioi, että laajempi solidaarisuus sammuu ensimmäiseksi niissä jäsenmaissa, joissa isot väestöryhmät kärsivät maan sisäisen solidaarisuuden puutteesta.

– Mitä heikompaa on yhteisöllisyys kansallisella tasolla, sitä vaikeampaa on vaatia katkeroituneilta kansalaisilta yhteisöllisyyttä yli oman maan rajojen. Liberaali demokratia tarvitsee yhteisöllisyyttä hyvin toimiakseen. Tätä ei minkään maan hallitus saa unohtaa, Ilkka Kantola muistuttaa.