Karhun poikkeuslupamäärä pieneni

Suomen karhukanta on vahva ja suotuisan suojelun tasolla. Maa- ja metsätalousministeriön asettama kokonaiskiintiö tulevalle metsästyskaudelle on 346 karhua. Poikkeuslupien lisäksi enimmäismäärä sisältää poronhoitoalueen alueellisen kiintiön 70 eläintä. Viime metsästyskauden kokonaissaalis oli 388 karhua, joista poronhoitoalueelta kaadettiin 61 otsoa.

Vasta julkaistun päivitetyn Suomen karhukannan hoitosuunnitelman mukaan karhukannan hoidon päätavoitteina on muun muassa suotuisan suojelutason säilyttäminen ja karhun ihmisarkuuden ylläpito.

Kannanhoidollinen poikkeuslupapyynti mukautuu vuosittain tavoitteiden ja karhukannan mukaan. Suomen riistakeskus on lupaharkinnassaan kohdentanut luvat siten, että metsästys painottuu Suomen vahvimman karhukannan alueille, jotka sijaitsevat pääsääntöisesti valtakunnan itäisessä osassa. Lupia ei ole myönnetty niille hakijoille, joiden alueella Luonnonvarakeskuksen tuottamia aineistoja hyödyntäen ei voida todeta karhukannan olevan pysyvästi vakiintunut.

Myönnetty poikkeuslupamäärä on merkittävästi asetuksen mahdollistamaa suurinta sallittua määrää pienempi. Lupamäärää on rajattu suurimmassa osassa päätöksiä hakemusaluekohtaisen kanta-arvion ja kestävän käytön periaatteen mukaisen verotustehon perusteella.

Poronhoitoalueen pyyntikiintiöstä itäisellä poronhoitoalueella saa kaataa 60 ja läntisellä 10 karhua. Metsästyksellä pyritään vähentämään karhujen porotaloudelle aiheuttamia vahinkoja.

Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan Suomen karhukannan kasvu on taittunut. Metsissämme liikkuu arvion mukaan ennen metsästyskautta 1780-1940 yli vuoden ikäistä karhua ja noin 460 pentua.

Karhun metsästyskausi alkaa 20. elokuuta.