Katja Raunion esseelle Köyhän perheen lapsi vuoden 2021 Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus
Näin Kunnioittavasti köyhyydestä -raati arvioi Katja Raunion Long Playssa julkaistua esseetä Köyhän perheen lapsi, jolle se päätti antaa tämän vuotisen Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen. Tunnustus jaettiin 8. joulukuuta.
Tunnustuksen jakaa Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin. Raati koostuu köyhyyttä kokeneista ihmisistä. Vuoden 2021 raatiin kuuluivat Elina Aaltonen, Tii Judén, Juha Kaski, Irja Remekselä ja Anne Tyni.
Tänä vuonna ehdokkaana oli 26 juttua, joissa käsitellään paljon lapsiperheköyhyyttä. Palkittu Raunion essee käsittelee kuitenkin nimestään huolimatta köyhyyttä monipuolisesti eri ikävaiheissa ja elämäntilanteissa, esimerkiksi kirjoittajan äidin elämänkaaren kautta. Raati katsoi, että Raunion artikkeli vetää tavallaan yhteen kaikki muut ehdokkaat ja sen asenne on nimenomaan köyhyyttä kokevia ihmisiä kunnioittava.
”Tiedon runsaudesta huolimatta Raunion juttu soljuu erinomaisesti kirjoitettuna eteenpäin. Se on pitkä, mutta sen lukemista on pakko jatkaa”, raadin jäsen Irja Remekselä sanoo.
Köyhyyttä kokevien näkemykset esiin
Ihmiset, jotka eivät köyhyyttä tai sitä kokevia ihmisiä tunne, leimaavat ja luokittelevat helposti köyhät tietynlaisiksi. Köyhyys voi kuitenkin koskettaa ketä tahansa erilaisissa elämäntilanteissa. Raatilaiset ovat kokeneet, että lähes aina köyhyys esitetään ihmisen omana vikana, näin monesti myös mediassa.
Tunnustus pyrkii rikkomaan tätä toisten puolesta tietämistä. Se tuo keskusteluun köyhyyttä kokevien ihmisten näkemyksiä siitä, miten mediassa käsitellään ja pitäisi käsitellä köyhyyttä. Köyhyyttä kokevilla on myös ratkaisuehdotuksia köyhyyden poistamiseksi.
Kunniamaininnan raati antoi Heidi Nummen artikkelille Köyhyys on Suomessa syventynyt – silti moni pitää sitä ihmisen omana vikana. Se on julkaistu Maailman Kuvalehdessä. Tämä artikkeli näyttää kolmen ihmisen tarinan ja tutkimustiedon kautta, miten köyhyyteen voi joutua monista, itsestään riippumattomista syistä.
Raati totesi, että jutussa ovat kaikki tunnustuksen kriteerit kohdallaan, kuten se, että köyhyyttä kuvataan monipuolisesti ja että yksilötarinat laajenevat yhteiskunnallisiksi.
”Juttu on selkeä, kattava ja ajankohtainen. Mukana on myös korona-ajan vaikutuksia freelancemuusikon tilanteen kautta”, raadin jäsen Anne Tyni sanoo.
”Jutussa kosketti jatkuvan selviytymistaistelun kuvaus. Se sulattaa unelmat, kun ei ole massia”, raadin jäsen Juha Kaski toteaa.
Työssäkäyvien köyhyyteen lisää huomiota
Raadin mielestä pääkaupunkiseudulta tehdään usein juttuja, jotka käsittelevät asunnottomuutta, leipäjonoja ja päihdeongelmia eivätkä esimerkiksi kaikkea sitä köyhyyttä, jota pienet palkat ja asumisen kalleus ihmisille aiheuttavat. Tänä vuonna ehdolla oli erinomaisia artikkeleita maakuntalehdistä. Niissä köyhyyden käsittely oli monipuolisempaa.
Raati toivoo työssäkäyvien köyhyyden laajempaa käsittelemistä. Monet ihmiset joutuvat elämään pienellä, usein osa-aikaisesta työstä saatavalla palkalla. Toiset taas tekevät pitkää päivää työtoiminnassa, harjoitteluissa ja työkokeiluissa ilmaiseksi tai hyvin pienillä korvauksilla. Vaikka nämä työjaksot sujuisivat kuinka hyvin, niistä seuraa harvoin työllistyminen normaaliin palkkatyöhön. Järjestöt työllistävät paljon palkkatuella, mutta niillä ei ole useinkaan rahaa jatkaa työtä normaalina työsuhteena.
Raati palkitsi toisella kunniamaininnalla Asta Lepän Ylen sivuilla julkaistun kolumnin Iso joukko suomalaisia tekee työtä, jolla ei yksinkertaisesti tule toimeen ja halusi myös kiittää tätä laajasta Köyhä Suomi -radio-ohjelmasarjasta.
Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus on taiteilija Helena Korkan teos Hyvä kello kauas kuuluu. Lisäksi tunnustuksen saaja saa Huoltaja-säätiön tuhannen euron stipendin.
Ehdokkaat Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
raadin jäsen Irja Remekselä, p. 050 336 5057, irja.remeksela@gmail.com
raadin sihteeri Erja Saarinen, p. 050 433 4202, erja.saarinen@soste.fi
Tietoja julkaisijasta
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen 250 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yli 70 muuta toimijaa. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Hallituksen leikkaukset pahentavat työnteon kannustinongelmia20.9.2023 10:38:31 EEST | Tiedote
Hallituksen kaavailemat leikkaukset sosiaaliturvaan lisäävät merkittävästi pienituloisten ja osa-aikatyötä tekevien työn vastaanottamisen kannustinongelmia. Asumistuen leikkausten seurauksena ero peruspäivärahalla elävän ja pientä palkkaa saavan tuloissa kapenee.
Ensi vuoden talousarvioesitys lisää köyhyyttä ja huono-osaisuutta19.9.2023 21:45:07 EEST | Tiedote
SOSTE on pettynyt siihen, että hallitus ei budjettiriihessään perääntynyt sosiaaliturvaleikkauksista, vaikka niiden on selkeästi osoitettu lisäävän köyhyyttä ja eriarvoisuutta.
SOSTEn laskelmat: Näin sosiaaliturvan kumuloituvat leikkaukset vaikuttavat käteen jääviin tuloihin – köyhyys lisääntyy18.9.2023 08:18:54 EEST | Tiedote
SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Heistä noin 12 700 on lapsia. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä. Toimeentulotuki on kaikkein byrokraattisin etuus ja siihen liittyy suurimmat kannustinloukut.
SOSTE budjettiesityksestä: Isku heikoimpien ja sairaimpien auttamiseen28.8.2023 13:33:12 EEST | Tiedote
SOSTE on huolissaan valtiovarainministeriön budjettiesityksen vaikutuksista erityisesti heikoimpien ja sairaimpien toimeentuloon sekä näiden ihmisten auttamiseen. Sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten kumuloituvat vaikutukset osuvat samoihin ihmisiin leikaten merkittävästi pienituloisimpien toimeentuloa.
SOSTE: Orpon hallitus leikkaa köyhimmiltä ja pettää sopimuksen järjestöjen rahoituksesta16.6.2023 17:30:17 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitusohjelma nakertaa kaikista heikoimmassa asemassa elävien toimeentuloa leikkaamalla palveluita, perusturvaa ja viimesijaista toimeentulotukea sekä korottamalla asiakasmaksuja. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen kaavaillut leikkaukset vaarantavat katastrofaalisella tavalla järjestöjen tarjoaman tuen ja avun.