Katkonainen aktiivisuus päivän aikana voi kertoa iäkkäiden väsymisestä arjen toiminnoissa

Liikemittareilla saadaan määrän lisäksi tietoa siitä, millaisella kaavalla fyysinen aktiivisuus päivän aikana kertyy. Iän myötä aktiivisuusjaksojen kesto saattaa lyhentyä ja fyysinen aktiivisuus voi muuttua katkonaisemmaksi. Tutkimuksissa on viime vuosina saatu viitteitä siitä, että katkonaisemmin kertyvä fyysinen aktiivisuus saattaa ennakoida iäkkäillä henkilöillä terveyden ja toimintakyvyn heikkenemistä varhaisessa vaiheessa.
- Tutkimuksessamme havaitsimme, että henkilöt, joilla päivittäinen fyysinen aktiivisuus kertyi katkonaisemmin, väsyivät muita todennäköisemmin kävelyn ja muiden fyysistä kuntoa vaativien tehtävien, kuten kodin siivoamisen, aikana. Yhteys löytyi riippumatta siitä, kuinka paljon päivän aikana kokonaisuudessaan liikuttiin, tohtorikoulutettava Lotta Palmberg kertoo.
Tulokset viittaavat siihen, että fyysisen aktiivisuuden katkonaisuus saattaisi olla väsyvyyden varhaisia merkkejä, sillä yhteys löytyi myös niiden tutkittavien joukossa, joilla fyysistä aktiivisuutta kertyi päivän aikana eniten. Suuria eroja ei havaittu myöskään tutkittavien toimintakyvyssä.
- Voi olla, että iän myötä tapahtuva väsyvyyden kasvu näkyy ensin toiminnan lisääntyneenä tauottamisena, jonka ansiosta on kuitenkin edelleen mahdollista ylläpitää suhteellisen suurta kokonaisaktiivisuutta päivän aikana, Palmberg toteaa.
On tavallista, että kun jokin päivittäinen toiminto alkaa aiheuttaa väsymystä, toimintaa muokataan tai kyseistä aktiviteettia aletaan kokonaan välttää. Toiminnan tauottaminen on tarpeen mukaan tärkeää ja sillä voidaan mahdollistaa itselleen tärkeiden aktiviteettien jatkamista. Myös päivittäisen liikunnan lisääminen on hyödyllistä lyhyissäkin jaksoissa. Omien voimavarojen mahdollistaessa myös pidempiä aktiivisuusjaksoja olisi kuitenkin hyvä sisällyttää päivään.
- Esimerkiksi pidemmän kävelylenkin aikana pidetyt levähdystauot eivät vielä tee päivän aktiivisuudesta katkonaista. Sen sijaan jos viettää koko päivän sisätiloissa, voi olla vaikeaa sisällyttää pidempiä aktiivisia jaksoja päivään, Palmberg selventää.
Tutkimuksessa seurattiin 485 jyväskyläläisen henkilön fyysistä aktiivisuutta liikemittareilla 3–7 päivän ajan. Osallistujat olivat 75-, 80- ja 85-vuotiaita. Väsyvyyttä tutkittiin henkilön oman arvion perusteella sekä kävelynopeuden hidastumisena kävelytestin aikana. Tutkimusta ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia ja Euroopan tiedeneuvosto.
Alkuperäisjulkaisu:
Palmberg, L., Rantalainen, T., Rantakokko, M., Karavirta, L., Siltanen, S., Skantz, H., Saajanaho, M, Portegijs, E. & Rantanen, T. (2020). The Associations of Activity Fragmentation With Physical and Mental Fatigability Among Community-Dwelling 75-, 80-, and 85-Year-Old People. The Journals of Gerontology: Series A, 75(9), e103-e110.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tohtorikoulutettava Lotta Palmberg, lotta.m.palmberg@jyu.fi, 040 805 4823
Martta Walkerviestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle18.9.2025 15:00:00 EEST | Kutsu
Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.
Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme