Jyväskylän yliopisto

Katkonainen aktiivisuus päivän aikana voi kertoa iäkkäiden väsymisestä arjen toiminnoissa

Jaa
Iän myötä pidempien aktiivisuusjaksojen ylläpitäminen saattaa hankaloitua, jolloin päivittäinen fyysinen aktiivisuus voi kertyä katkonaisemmin. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimuksessa havaittiin, että katkonaisemmin päivän aikana kertyvä fyysinen aktiivisuus kertoo korkeammasta väsyvyydestä, eli aktiivisuuteen suhteutetusta väsymyksestä.
Aktiivisesti ulkoillessa on helpompaa saada päivään edes yksi pidempi aktiivisuuden jakso. Kuva: Mostphotos
Aktiivisesti ulkoillessa on helpompaa saada päivään edes yksi pidempi aktiivisuuden jakso. Kuva: Mostphotos

Liikemittareilla saadaan määrän lisäksi tietoa siitä, millaisella kaavalla fyysinen aktiivisuus päivän aikana kertyy. Iän myötä aktiivisuusjaksojen kesto saattaa lyhentyä ja fyysinen aktiivisuus voi muuttua katkonaisemmaksi. Tutkimuksissa on viime vuosina saatu viitteitä siitä, että katkonaisemmin kertyvä fyysinen aktiivisuus saattaa ennakoida iäkkäillä henkilöillä terveyden ja toimintakyvyn heikkenemistä varhaisessa vaiheessa.

- Tutkimuksessamme havaitsimme, että henkilöt, joilla päivittäinen fyysinen aktiivisuus kertyi katkonaisemmin, väsyivät muita todennäköisemmin kävelyn ja muiden fyysistä kuntoa vaativien tehtävien, kuten kodin siivoamisen, aikana. Yhteys löytyi riippumatta siitä, kuinka paljon päivän aikana kokonaisuudessaan liikuttiin, tohtorikoulutettava Lotta Palmberg kertoo.

Tulokset viittaavat siihen, että fyysisen aktiivisuuden katkonaisuus saattaisi olla väsyvyyden varhaisia merkkejä, sillä yhteys löytyi myös niiden tutkittavien joukossa, joilla fyysistä aktiivisuutta kertyi päivän aikana eniten. Suuria eroja ei havaittu myöskään tutkittavien toimintakyvyssä.

- Voi olla, että iän myötä tapahtuva väsyvyyden kasvu näkyy ensin toiminnan lisääntyneenä tauottamisena, jonka ansiosta on kuitenkin edelleen mahdollista ylläpitää suhteellisen suurta kokonaisaktiivisuutta päivän aikana, Palmberg toteaa.

On tavallista, että kun jokin päivittäinen toiminto alkaa aiheuttaa väsymystä, toimintaa muokataan tai kyseistä aktiviteettia aletaan kokonaan välttää. Toiminnan tauottaminen on tarpeen mukaan tärkeää ja sillä voidaan mahdollistaa itselleen tärkeiden aktiviteettien jatkamista. Myös päivittäisen liikunnan lisääminen on hyödyllistä lyhyissäkin jaksoissa. Omien voimavarojen mahdollistaessa myös pidempiä aktiivisuusjaksoja olisi kuitenkin hyvä sisällyttää päivään.

- Esimerkiksi pidemmän kävelylenkin aikana pidetyt levähdystauot eivät vielä tee päivän aktiivisuudesta katkonaista. Sen sijaan jos viettää koko päivän sisätiloissa, voi olla vaikeaa sisällyttää pidempiä aktiivisia jaksoja päivään, Palmberg selventää.

Tutkimuksessa seurattiin 485 jyväskyläläisen henkilön fyysistä aktiivisuutta liikemittareilla 3–7 päivän ajan. Osallistujat olivat 75-, 80- ja 85-vuotiaita. Väsyvyyttä tutkittiin henkilön oman arvion perusteella sekä kävelynopeuden hidastumisena kävelytestin aikana. Tutkimusta ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia ja Euroopan tiedeneuvosto.

Alkuperäisjulkaisu:

Palmberg, L., Rantalainen, T., Rantakokko, M., Karavirta, L., Siltanen, S., Skantz, H., Saajanaho, M, Portegijs, E. & Rantanen, T. (2020). The Associations of Activity Fragmentation With Physical and Mental Fatigability Among Community-Dwelling 75-, 80-, and 85-Year-Old People. The Journals of Gerontology: Series A, 75(9), e103-e110.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tohtorikoulutettava Lotta Palmberg, lotta.m.palmberg@jyu.fi, 040 805 4823

Kuvat

Aktiivisesti ulkoillessa on helpompaa saada päivään edes yksi pidempi aktiivisuuden jakso. Kuva: Mostphotos
Aktiivisesti ulkoillessa on helpompaa saada päivään edes yksi pidempi aktiivisuuden jakso. Kuva: Mostphotos
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote

Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote

Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.

Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote

Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye