Kattava geenitestaus kannattaa aikuisten neurologisten harvinaissairauksien diagnostiikassa
10.9.2021 12:25:30 EEST | HUS | Tiedote
HUSin neurologien Mari Aurasen ja Emil Ylikallion vuosina 2015-2021 tekemässä tutkimuksessa selvitettiin kliinisen eksomisekvensoinnin tehokkuutta aikuisten neurologisten harvinaissairauksien diagnostiikassa. Eksomisekvensointi on viimeisen vuosikymmenen aikana yleistynyt menetelmä potilaan kaikkien geenien tutkimiseen kerralla. Sitä käytetään jo laajasti esimerkiksi lasten perinnöllisten sairauksien diagnostiikassa, mutta kalliin hinnan vuoksi se ei ole Suomessa laajasti käytössä aikuisten neurologisissa sairauksissa.
Tutkimus oli Suomen Akatemian rahoittama, ja se tehtiin Helsingin yliopiston apulaisprofessori Henna Tyynismaan tutkimusryhmässä yhteistyössä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa professori Mika Kortelaisen johdolla. Päätutkijana toimi tohtorikoulutettava Markus Sainio Helsingin yliopistosta.
Geenivirheiden aiheuttamia neurologisia sairauksia on satoja, mikä tekee niiden diagnostiikasta vaativaa. Ensimmäisestä oireesta diagnoosiin pääseminen voi vaatia lukuisia erilaisia tutkimuksia ja kestää vuosia tai jopa vuosikymmenen. Diagnostiikkaa hankaloittaa aikuispotilailla se, että sairauden alkamisiässä, oireissa ja taudin etenemisessä voi olla huomattavan paljon vaihtelua, johtuen esimerkiksi elintavoista. Oireet voivat johtua myös muusta syystä kuin perinnöllisestä taudista. Tarkka diagnoosi on täten tärkeä löytää, vaikka se ei suoraan johtaisi hoitomahdollisuuteen.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin kliinisen eksomisekvensointimenetelmän tehokkuutta aikuispotilaiden neurologisten sairauksien diagnostiikassa.
Tutkimukseen rekrytoitiin sata aikuista, joilla epäiltiin geenivirheen aiheuttamaa neurologista sairautta. Sellaiset henkilöt rajattiin pois, joiden sairaus tunnistettiin kliinisten oireiden perusteella joksikin tyypilliseksi Suomessa esiintyväksi perinnölliseksi taudiksi. Tutkittavien henkilöiden DNA analysoitiin eksomisekvensoinnilla ja siitä tutkittiin mahdolliset geenivirheet kaikista jo tunnetuista tautigeeneistä.
Tutkimuksen tuloksena löydettiin geenitason diagnoosi 27:lle tutkituista potilaista. Geenivirheet sijaitsivat 23:ssa eri geenissä, ja niistä 13 oli aiemmin tuntemattomia. Tulos kuvaa hyvin neurologisten harvinaissairauksien geenitaustan laajuutta ja sitä, että läheskään kaikkia mahdollisia geenivirheitä ei vielä tunneta. Yllättäen muutamalta tutkitulta löytyi suomalaisen tautiperimän perustajamutaatio (MIRAS ataksiaoireyhtymä, SMAJ spinaalinen lihasatrofia, TMD tibiaalinen lihasdystrofia), mutta heidän oireensa olivat epätyypilliset kyseiselle taudille, mikä osaltaan kuvastaa diagnostiikan hankaluutta tässä potilasryhmässä.
Tutkimuksen perusteella lähes kolmannes potilaista olisi hyötynyt aikaisessa vaiheessa tehdystä eksomisekvensoinnista, joilla muut diagnostiset tutkimukset olisi heidän osaltaan vältetty. Keskimäärin eksomisekvensointitutkimukseen osallistuneiden aiempi diagnoosin selvittäminen oli kestänyt kolme vuotta. Neljä osallistujaa, joiden geenivirhe löytyi tutkimuksessa, oli ollut ilman tarkkaa diagnoosia peräti yli 35 vuotta.
Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, millaisia diagnostisia testejä potilaille oli tehty ennen eksomisekvensointia ja mitä ne olivat maksaneet. Keskimääräiset aiemmat kustannukset olivat 5200 euroa potilasta kohden (vaihteluväli 90-13 400 euroa). Yllättäen isoin kustannuserä oli geenitestit, joilla oli tutkittu yksittäisiä tai muutamia geenejä. Toiseksi suurin kustannuserä oli laboratoriotestit. Ottaen huomioon saavutettu onnistumisprosentti, kustannusanalyysi osoitti, että eksomisekvensointi kannattaa tehdä aikuispotilaalle ensimmäisenä diagnostisena testinä, mikäli epäillään geneettistä syytä neurologisten oireiden taustalla.
Tutkimuksen perusteella on selvää, että merkittävä osa aikuispotilaista hyötyy aikaisessa vaiheessa tehdystä eksomisekvensoinnista, joka nopeuttaa huomattavasti diagnoosin saamista. Lisäksi eksomisekvensointi on nykyisillä hinnoilla kustannustehokas tässä potilasryhmässä, ja sillä kannattaisi korvata kaikki suppeammat geenitestit.
Lisätiedot medialle
Neurologian erikoislääkäri, kokeellisen neurologian dosentti Emil Ylikallio
emil.ylikallio@hus.fi
Neurologian erikoislääkäri, neurologian dosentti Mari Auranen
mari.auranen@hus.fi
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Studie gav ytterligare indikationer på förekomsten av hepatit D-virus hos människor utan hepatit B-virus18.11.2026 10:59:27 EET | Pressmeddelande
Enligt den etablerade medicinska uppfattningen kan man inte få hepatit D-virussmitta utan att samtidigt ha hepatit B-virussmitta. Resultaten av HUS och Helsingfors universitets studie indikerar att hepatit D-smitta inte alltid förutsätter samtidig hepatit B-smitta.
Tutkimus toi lisäviitteitä hepatiitti D -viruksen esiintymisestä ihmisillä ilman hepatiitti B -virusta18.11.2026 10:59:27 EET | Tiedote
Vakiintuneen lääketieteellisen käsityksen mukaan hepatiitti D -virustartuntaa ei voi saada ilman samanaikaista hepatiitti B -virustartuntaa. HUSin ja Helsingin yliopiston tutkimuksen tulokset antoivat viitteitä siitä, että hepatiitti D -tartunta ei aina edellytä samanaikaista hepatiitti B -tartuntaa.
Study provides additional evidence on hepatitis D virus prevalence in people without hepatitis B18.11.2026 10:59:27 EET | Press release
The established medical understanding has been that hepatitis D virus infection cannot occur without a simultaneous hepatitis B infection. The results from a study conducted by HUS and the University of Helsinki suggest that hepatitis D virus infection can occur without a simultaneous hepatitis B infection.
Största delen av dem som avled i hjärnblödning hann aldrig få neurokirurgisk vård17.11.2026 08:25:15 EET | Pressmeddelande
I en internationell studie som leddes av HUS neurokirurgi observerades att mer än 70 procent av dem som avled i subaraknoidalblödning inte hann få neurokirurgisk vård. Störst är andelen i glesbygden.
Valtaosa aivoverenvuotoon kuolleista ei koskaan päässyt neurokirurgiseen hoitoon17.11.2026 08:25:15 EET | Tiedote
HUSin neurokirurgian johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa havaittiin, että yli 70 prosenttia lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoon kuolleista ei ollut päässyt neurokirurgiseen hoitoon. Osuus oli suurin syrjäseuduilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
