Kattava pölyttäjäseuranta käynnistynyt
Tiedot pölyttäjien tilasta maassamme ovat olleet puutteellisia. Kansallisen pölyttäjäseurannan aloittaminen 134 paikalla on yksi kevättalvella julkaistun Suomen pölyttäjästrategian tärkeimmistä toimenpide-ehdotuksista. Uuden seurannan rahoittamisesta vastaa ympäristöministeriö.
Seuranta kattaa myös vaikeasti tunnistettavia pölyttäjiä
Useimmilla paikoilla tietoa pölyttäjien määrästä kerätään kahdella toisiaan täydentävällä tavalla: laskemalla kimalaisia ja päiväperhosia vakiolinjoilta sekä pyydystämällä kukilla käyviä hyönteisiä värimaljapyydyksillä. Värimaljapyydyksiä käytetään linjalaskentojen rinnalla, jotta saadaan tietoa myös maastossa vaikeasti tunnistettavista erakkomehiläis- ja kukkakärpäslajeista. Näihin lajiryhmiin kuuluu Suomessa yli 500 lajia, joiden kannankehityksestä on nykyisellään hyvin heikot tiedot.
Uusi seuranta täydentää merkittävästi myös aiempia vapaaehtoisten kansalaisten työpanokseen pohjautuneita perhos- ja kimalaisseurantoja. Tietoa saadaan nyt entistä kattavammin monista elinympäristöistä ja eri puolilta Suomea. Esimerkiksi metsien ja tuntureiden pölyttäjistä on vain vähän aiempaa tutkimustietoa. Osa metsien pölyttäjäseuranta-alueista on sijoitettu Luonnonvarakeskuksen ja Suomen 4H-liiton toteuttaman metsämarjaseurannan yhteyteen.
Vuodesta toiseen samalla tavalla systemaattisesti kerättävä seuranta-aineisto mahdollistaa tulevaisuudessa pölyttäjälajien kannanmuutosten arvioimisen elinympäristöittäin. Aiemmin tällaista pitkäaikaisseuranta-aineistoa on ollut käytettävissä päivä- ja yöperhosista, mutta esimerkiksi metsämarjojen tärkeimpien pölyttäjien eli mesipistiäisten kannanvaihteluista ei ole ollut juuri lainkaan tietoa.
Nyt alkanut laaja seuranta toteutetaan useiden tahojen yhteistyönä. Suomen ympäristökeskus toimii hankkeen koordinaattorina ja vastaa etenkin maatalousalueiden seurannasta. Metsähallituksen vastuulla on suojelumetsät ja monet niittyalueet, 4H-nuoret seuraavat pölyttäjiä metsämarjaseurannan yhteydessä ja Suomen Perhostutkijain Seura organisoi seurannan Lapin tunturialueilla. Luonnontieteellinen keskusmuseo puolestaan vastaa pyydyksiin tulleiden pölyttäjälajien määrittämisestä.
Polyttajat.fi -sivut on julkaistu
Juhannuksen jälkeen on julkaistu Polyttajat.fi-sivusto. Sivustolle on koottu keskeiset tiedot ja tietolähteet pölyttäjien tilasta maassamme sekä eri toimijoille suunnattuja ohjeita pölyttäjien auttamiseksi. Lisäksi sivuilla välitetään tietoa pölyttäjien suojeluun liittyvistä tapahtumista ja ajankohtaisista uutisista. Verkkosivut on tuotettu osana Suomen ympäristökeskuksen toteuttamaa PÖLYKOORDI-hanketta.
Lisätietoja
Erikoistutkija Mikko Kuussaari, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 040 525 6249, etunimi.sukunimi@syke.fi
Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 040 50 98654, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Suomen ekosysteemiobservatorio tuo luontotiedon kaikkien saataville17.4.2024 06:55:00 EEST | Tiedote
Luontotiedon tarve yhteiskunnassa on viime vuosina kasvanut voimakkaasti, sillä päätöksenteko edellyttää usein yhä tarkempaa, ajantasaisempaa ja monipuolisempaa tietoa luonnosta. Suomen ekosysteemiobservatorio -hankkeessa yhteiskunnan tiedontarpeisiin on vastattu muun muassa rakentamalla yhteinen ja kattava Luontotieto.fi-palvelualusta. Lisäksi hankkeen myötä luontotietoa koordinoimaan on perustettu eri organisaatiot yhdistävä ryhmä, jollaista Suomessa ei ole aiemmin ollut.
Finländarnas koldioxidavtryck från konsumtionen halverades nästan på 2000-talet från 14 koldioxidton till 7,7 ton11.4.2024 08:15:21 EEST | Tiedote
Det genomsnittliga koldioxidavtrycket från de finländska hushållens konsumtionsutgifter minskade betydligt från år 2000 till 2021. Då koldioxidavtrycket per finländare var cirka 14 ton koldioxidekvivalent (Co2e) år 2000, var motsvarande siffra 7,7 ton CO2 år 2021.
Suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki miltei puolittunut 2000-luvulla 14 hiilidioksiditonnista 7,7 tonniin11.4.2024 08:01:34 EEST | Tiedote
Suomalaisten kotitalouksien kulutusmenojen keskimääräinen hiilijalanjälki on pienentynyt merkittävästi vuodesta 2000 vuoteen 2021. Kun vuonna 2000 hiilijalanjälki kutakin suomalaista kohti oli noin 14 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e), vastaava luku vuonna 2021 oli 7,7 tonnia CO2e.
Baltic Sea winter monitoring cruise: phosphate content reaches record levels10.4.2024 08:30:00 EEST | Press release
The annual winter monitoring cruise of the marine research vessel Aranda revealed that the oxygen problems of the main basin of the Baltic Sea continue and that phosphate levels in the surface layer have increased. The oxygen situation in the Gulf of Finland was relatively good, but the phosphate level in the surface layer was higher than at any time in the past 30 years. Nutrient levels were also higher than usual in the Archipelago Sea.
Vinterövervakning av Östersjön: halterna av fosfatfosfor är ställvis rekordhöga10.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Under havsforskningsfartyget Arandas årliga vinterövervakningsresa observerades, att syreproblemen i Östersjöns huvudbassäng fortsätter och att fosfathalterna i ytskiktet är höga. I Finska viken var syreläget relativt bra, men fosfathalten i ytskiktet var högre än någonsin under de senaste 30 åren. Även i Skärgårdshavet var halterna av näring högre än normalt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme