Suomen ympäristökeskus

Kattava pölyttäjäseuranta käynnistynyt

Jaa
Kesäkuun alussa käynnistyi koko Suomen kattava pölyttäjäseuranta, jota tehdään pölyttäjille tärkeissä elinympäristöissä kuten niityillä, maatalousympäristöissä, talous- ja suojelumetsissä sekä Lapin tuntureilla. Suomen ympäristökeskus SYKEn koordinoimassa hankkeessa kerätään tietoa kimalaisten, erakkomehiläisten, kukkakärpästen ja päiväperhosten vuosittaisesta esiintymisestä ja runsaudesta.
Erakkomehiläisiin kuuluva hammasmaamehiläinen (Andrena praecox) käenrieskan kukalla. Mesipistiäisiin kuuluvia erakkomehiläisiä elää Suomessa noin 200 lajia. Kuva Mikko Kuussaari.
Erakkomehiläisiin kuuluva hammasmaamehiläinen (Andrena praecox) käenrieskan kukalla. Mesipistiäisiin kuuluvia erakkomehiläisiä elää Suomessa noin 200 lajia. Kuva Mikko Kuussaari.

Tiedot pölyttäjien tilasta maassamme ovat olleet puutteellisia. Kansallisen pölyttäjäseurannan aloittaminen 134 paikalla on yksi kevättalvella julkaistun Suomen pölyttäjästrategian tärkeimmistä toimenpide-ehdotuksista. Uuden seurannan rahoittamisesta vastaa ympäristöministeriö.

Seuranta kattaa myös vaikeasti tunnistettavia pölyttäjiä

Useimmilla paikoilla tietoa pölyttäjien määrästä kerätään kahdella toisiaan täydentävällä tavalla: laskemalla kimalaisia ja päiväperhosia vakiolinjoilta sekä pyydystämällä kukilla käyviä hyönteisiä värimaljapyydyksillä. Värimaljapyydyksiä käytetään linjalaskentojen rinnalla, jotta saadaan tietoa myös maastossa vaikeasti tunnistettavista erakkomehiläis- ja kukkakärpäslajeista. Näihin lajiryhmiin kuuluu Suomessa yli 500 lajia, joiden kannankehityksestä on nykyisellään hyvin heikot tiedot.

Uusi seuranta täydentää merkittävästi myös aiempia vapaaehtoisten kansalaisten työpanokseen pohjautuneita perhos- ja kimalaisseurantoja. Tietoa saadaan nyt entistä kattavammin monista elinympäristöistä ja eri puolilta Suomea. Esimerkiksi metsien ja tuntureiden pölyttäjistä on vain vähän aiempaa tutkimustietoa. Osa metsien pölyttäjäseuranta-alueista on sijoitettu Luonnonvarakeskuksen ja Suomen 4H-liiton toteuttaman metsämarjaseurannan yhteyteen.

Vuodesta toiseen samalla tavalla systemaattisesti kerättävä seuranta-aineisto mahdollistaa tulevaisuudessa pölyttäjälajien kannanmuutosten arvioimisen elinympäristöittäin. Aiemmin tällaista pitkäaikaisseuranta-aineistoa on ollut käytettävissä päivä- ja yöperhosista, mutta esimerkiksi metsämarjojen tärkeimpien pölyttäjien eli mesipistiäisten kannanvaihteluista ei ole ollut juuri lainkaan tietoa.

Nyt alkanut laaja seuranta toteutetaan useiden tahojen yhteistyönä. Suomen ympäristökeskus toimii hankkeen koordinaattorina ja vastaa etenkin maatalousalueiden seurannasta. Metsähallituksen vastuulla on suojelumetsät ja monet niittyalueet, 4H-nuoret seuraavat pölyttäjiä metsämarjaseurannan yhteydessä ja Suomen Perhostutkijain Seura organisoi seurannan Lapin tunturialueilla. Luonnontieteellinen keskusmuseo puolestaan vastaa pyydyksiin tulleiden pölyttäjälajien määrittämisestä.


Polyttajat.fi -sivut on julkaistu

Juhannuksen jälkeen on julkaistu Polyttajat.fi-sivusto. Sivustolle on koottu keskeiset tiedot ja tietolähteet pölyttäjien tilasta maassamme sekä eri toimijoille suunnattuja ohjeita pölyttäjien auttamiseksi. Lisäksi sivuilla välitetään tietoa pölyttäjien suojeluun liittyvistä tapahtumista ja ajankohtaisista uutisista. Verkkosivut on tuotettu osana Suomen ympäristökeskuksen toteuttamaa PÖLYKOORDI-hanketta.


Lisätietoja

Erikoistutkija Mikko Kuussaari, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 040 525 6249, etunimi.sukunimi@syke.fi

Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 040 50 98654, etunimi.sukunimi@syke.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Erakkomehiläisiin kuuluva hammasmaamehiläinen (Andrena praecox) käenrieskan kukalla. Mesipistiäisiin kuuluvia erakkomehiläisiä elää Suomessa noin 200 lajia. Kuva Mikko Kuussaari.
Erakkomehiläisiin kuuluva hammasmaamehiläinen (Andrena praecox) käenrieskan kukalla. Mesipistiäisiin kuuluvia erakkomehiläisiä elää Suomessa noin 200 lajia. Kuva Mikko Kuussaari.
Lataa
Pölyttäjäseurantapaikat
Pölyttäjäseurantapaikat
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Suomen ekosysteemiobservatorio tuo luontotiedon kaikkien saataville17.4.2024 06:55:00 EEST | Tiedote

Luontotiedon tarve yhteiskunnassa on viime vuosina kasvanut voimakkaasti, sillä päätöksenteko edellyttää usein yhä tarkempaa, ajantasaisempaa ja monipuolisempaa tietoa luonnosta. Suomen ekosysteemiobservatorio -hankkeessa yhteiskunnan tiedontarpeisiin on vastattu muun muassa rakentamalla yhteinen ja kattava Luontotieto.fi-palvelualusta. Lisäksi hankkeen myötä luontotietoa koordinoimaan on perustettu eri organisaatiot yhdistävä ryhmä, jollaista Suomessa ei ole aiemmin ollut.

Baltic Sea winter monitoring cruise: phosphate content reaches record levels10.4.2024 08:30:00 EEST | Press release

The annual winter monitoring cruise of the marine research vessel Aranda revealed that the oxygen problems of the main basin of the Baltic Sea continue and that phosphate levels in the surface layer have increased. The oxygen situation in the Gulf of Finland was relatively good, but the phosphate level in the surface layer was higher than at any time in the past 30 years. Nutrient levels were also higher than usual in the Archipelago Sea.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye