Kauppakamareiden kysely: Puolet yrityksistä toivoo koulutusseteleitä työikäisille
18.2.2020 07:00:00 EET | Keskuskauppakamari | Tiedote
Yli puolet vastanneista on sitä mieltä, että yritykset käyttävät jo nyt riittävästi resursseja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Vain noin 20 prosenttia vastanneista olisi valmis kattamaan nykyistä suuremman osan kustannuksista.
”Jatkuvaan oppimiseen liittyvässä keskustelussa unohdetaan liian usein se tosiasia, että yritykset panostavat jo nyt valtavasti henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen. Tämä pitää muistaa. Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia kehitettäessä ei saa laittaa yrityksiä kohtuuttomaan maksajan rooliin”, Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen sanoo.
”Ilman jatkuvaa osaamisen kehittämistä läpi työuran ei käytännössä kukaan enää pärjää. On vaarana, että ihmisiä tipahtaa pois työelämästä ja yritykset eivät saa riittävästi osaavaa työvoimaa. Tarvitaankin tukea ja kannusteita jatkuvaan oppimiseen”, Valtonen jatkaa.
Keskuskauppakamari on esittänyt Kilpailukyvyn avaimet 2020-luvulla -julkaisussaan koulutusseteleiden käyttöönottamista. Koulutusseteli olisi valtion kustantama ja jokaisella työikäisellä olisi siihen oikeus vuosittain. Koulutussetelillä luotaisiin oppilaitoksille ja opetuksen tarjoajille koulutusmarkkinat, jotka reagoisivat reaaliaikaisesti työvoiman osaamistarpeiden muutoksiin. Setelin avulla voidaan kustantaa vain jatkuvaan oppimiseen liittyviä kustannuksia. Ensivaiheessa on tehtävä kattava selvitys koulutusseteleiden käyttöönotosta.
”Kilpailukykyä voidaan parantaa panostamalla osaamiseen. Jatkuvan oppimisen mahdollistamisessa vastuu jakautuu ihmiselle itselleen, työantajille ja valtiolle. Ihmisen on oltava motivoinut jatkuvasti oppimaan uutta ja käyttämään myös omia resurssejaan siihen. Niin rahallisia kuin ajallisiakin. Valtion tehtävä on luoda mahdollisuuksia ja tukea tarjonnan syntymistä”, Valtonen sanoo.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tekemän arvion mukaan yritykset käyttävät 1,5 miljardia euroa henkilöstön osaamisen kehittämiseen vuosittain. Sitran arvio samasta panostuksesta on noin 1,1 miljardia euroa. Kaikista vastaavista arvioista jää osa yritysten tekemistä panostuksista pimentoon, joten todellinen summa on vielä arvioita suurempi.
”Osaava työvoima on Suomen ja suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kivijalka. Se on myös yksi ainoista kilpailukyvyn tekijöistä, johon voimme itse vaikuttaa kansallisilla päätöksillä. Nopeasti muuttuvassa työelämässä jatkuva osaamisen kehittäminen on avainasemassa sekä yritysten että yksilöiden pärjäämisen kannalta”, Valtonen päättää.
Kauppakamareiden kyselyssä tarkasteltiin yritysten ja organisaatioiden osaavan työvoiman tarvetta ja osaajapulaa sekä henkilöstön jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia. Kyselyyn vastasi laaja joukko, yli 1300 työantajaa yrityksistä ja organisaatioista eri puolilta Suomea.
Lisätietoja:
Kauppakamareiden kysely osaajapulasta
Kilpailukyvyn avaimet 2020-luvulle
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko ValtonenOsaamisasiantuntija
Puh:+358 40 867 8250mikko.valtonen@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari kriittisenä kansalaisuuskokeesta - nämä seikat tulisi vielä korjata6.2.2026 06:57:00 EET | Tiedote
Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen ehdotus kansalaisuuskokeesta sisältää selviä puutteita, jotka asettavat kyseenalaiseksi koko kokeen tarpeellisuuden. Keskuskauppakamarin mukaan kokeessa tulisi kysyä vain objektiivisesti mitattavia tosiasioita ja turhaa byrokratiaa pitäisi välttää. Riskinä on, että koe muodostuu tarpeettomaksi pullonkaulaksi kansalaisuuden saamiselle ja pitkittää yritysten jo valmiiksi hankalaa rekrytointiprosessia ulkomaalaisen työvoiman suhteen.
Kireät pakkaset lisäävät putkirikkojen riskiä – vanhat ja matalalla kulkevat vesijohdot erityisessä vaarassa28.1.2026 06:57:00 EET | Tiedote
Kylmimmillään yli 20 pakkasasteen talvisää kasvattaa putkirikkojen riskiä etenkin vanhoissa kiinteistöissä ja pientaloissa. Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja, HTT Arto Krootila varoittaa, että ongelmat voivat alkaa jo huomattavasti lievemmässäkin pakkasessa, jos vesijohto kulkee liian lähellä maanpintaa tai sen eristys on puutteellinen.
Keskuskauppakamari: Kaikkien sopimusten äidin myötä tullien poistuminen erinomaista Suomen viennille27.1.2026 13:29:26 EET | Tiedote
Kaikkien sopimusten äidiksi kutsutun EU:n ja Intian välisen kauppasopimuksen solmiminen on Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen mukaan merkittävää: tullien asteittainen poistuminen avaa suomalaisyrityksille mittavat uudet vientimahdollisuudet nopeasti kasvavilla markkinoilla, erityisesti teollisuuden eri aloilla. Lisäksi sopimus muodostaa tarvitun vaihtoehdon protektionismille sekä uuden strategisen kumppanuuden.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Vuosi päättyi työmarkkinoilla apeissa merkeissä27.1.2026 08:59:20 EET | Tiedote
Joulukuun työllisyystilastot olivat Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan heikko kokonaisuus: työttömyyden nousu jatkui. Työllisyys sinnitteli edelleen siedettävissä lukemissa, mutta merkkejä paremmasta ei nähty. ”Viime vuosi päättyi työmarkkinoilla apeissa merkeissä”, sanoo Appelqvist.
Kauppakamarikysely: Yritykset näkevät nuorten palkkaamisen osana yhteiskuntavastuuta – silti rekrytointiaikeita edellisvuotta vähemmän26.1.2026 06:57:00 EET | Tiedote
Kauppakamarien kyselyn mukaan yritysten aikeissa palkata nuoria esimerkiksi kesätöihin, harjoitteluun tai tuettuihin töihin ei ole tiedossa suuria muutoksia verrattuna edelliseen vuoteen. Vain noin kuusi prosenttia yrityksistä kertoi aikovansa palkata nuoria edellisvuotta enemmän, kun taas kymmenen prosenttia aiempaa vähemmän. Yritykset mieltävät nuorten palkkaamisen osaksi yhteiskuntavastuutaan, mutta monessa yrityksessä aikaa nuorten ohjaamiseen ei ole riittävästi. Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Suvi Pulkkisen mukaan kyselyn tulokset kertovat ristiriidasta yritysten asenteiden ja arjen realiteettien välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme