Kauppakamareiden kysely: Puolet yrityksistä toivoo koulutusseteleitä työikäisille
Yli puolet vastanneista on sitä mieltä, että yritykset käyttävät jo nyt riittävästi resursseja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Vain noin 20 prosenttia vastanneista olisi valmis kattamaan nykyistä suuremman osan kustannuksista.
”Jatkuvaan oppimiseen liittyvässä keskustelussa unohdetaan liian usein se tosiasia, että yritykset panostavat jo nyt valtavasti henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen. Tämä pitää muistaa. Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia kehitettäessä ei saa laittaa yrityksiä kohtuuttomaan maksajan rooliin”, Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen sanoo.
”Ilman jatkuvaa osaamisen kehittämistä läpi työuran ei käytännössä kukaan enää pärjää. On vaarana, että ihmisiä tipahtaa pois työelämästä ja yritykset eivät saa riittävästi osaavaa työvoimaa. Tarvitaankin tukea ja kannusteita jatkuvaan oppimiseen”, Valtonen jatkaa.
Keskuskauppakamari on esittänyt Kilpailukyvyn avaimet 2020-luvulla -julkaisussaan koulutusseteleiden käyttöönottamista. Koulutusseteli olisi valtion kustantama ja jokaisella työikäisellä olisi siihen oikeus vuosittain. Koulutussetelillä luotaisiin oppilaitoksille ja opetuksen tarjoajille koulutusmarkkinat, jotka reagoisivat reaaliaikaisesti työvoiman osaamistarpeiden muutoksiin. Setelin avulla voidaan kustantaa vain jatkuvaan oppimiseen liittyviä kustannuksia. Ensivaiheessa on tehtävä kattava selvitys koulutusseteleiden käyttöönotosta.
”Kilpailukykyä voidaan parantaa panostamalla osaamiseen. Jatkuvan oppimisen mahdollistamisessa vastuu jakautuu ihmiselle itselleen, työantajille ja valtiolle. Ihmisen on oltava motivoinut jatkuvasti oppimaan uutta ja käyttämään myös omia resurssejaan siihen. Niin rahallisia kuin ajallisiakin. Valtion tehtävä on luoda mahdollisuuksia ja tukea tarjonnan syntymistä”, Valtonen sanoo.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tekemän arvion mukaan yritykset käyttävät 1,5 miljardia euroa henkilöstön osaamisen kehittämiseen vuosittain. Sitran arvio samasta panostuksesta on noin 1,1 miljardia euroa. Kaikista vastaavista arvioista jää osa yritysten tekemistä panostuksista pimentoon, joten todellinen summa on vielä arvioita suurempi.
”Osaava työvoima on Suomen ja suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kivijalka. Se on myös yksi ainoista kilpailukyvyn tekijöistä, johon voimme itse vaikuttaa kansallisilla päätöksillä. Nopeasti muuttuvassa työelämässä jatkuva osaamisen kehittäminen on avainasemassa sekä yritysten että yksilöiden pärjäämisen kannalta”, Valtonen päättää.
Kauppakamareiden kyselyssä tarkasteltiin yritysten ja organisaatioiden osaavan työvoiman tarvetta ja osaajapulaa sekä henkilöstön jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia. Kyselyyn vastasi laaja joukko, yli 1300 työantajaa yrityksistä ja organisaatioista eri puolilta Suomea.
Lisätietoja:
Kauppakamareiden kysely osaajapulasta
Kilpailukyvyn avaimet 2020-luvulle
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko ValtonenOsaamisasiantuntija
Puh:+358 40 867 8250mikko.valtonen@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Kauppakamarikysely: Vientiyritysten odotukset tulevalle vuodelle myönteisimmät vuosiin – Saksan miljardiluokan investointien toivotaan vauhdittavan vientiä26.12.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Kauppakamarien vientiyrityksille suunnattuun kyselyyn vastanneista yrityksistä 66 prosenttia odottaa viennin kasvavan vuonna 2026. Vuosi sitten vastaavaan aikaan kasvua seuraavalta vuodelta odotti 60 prosenttia vientiyrityksistä. Odotukset tulevasta vuodesta ovat positiivisimmat sitten vuoden 2022, jolloin vastaava kysymys esitettiin kyselyssä ensimmäisen kerran. Erityisesti Saksan miljardiluokan investointeihin infra-, digitalisaatio- ja puolustussektoreille asetetaan toiveita viennin ajuriksi myös Suomessa.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Heikko kysyntätilanne nostaa työttömyyttä yhä synkempiin lukemiin – luvut murheellisia23.12.2025 08:48:57 EET | Tiedote
Marraskuun työllisyystilastot olivat odotuksiakin heikompia työttömyyden osalta. ”Edelleen silti pätee, että osasyy korkealle työttömyydelle on työvoiman tarjonnan korkea taso, mikä on lähtökohtaisesti myönteinen asia”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Isännöinnin eettinen neuvosto on suositellut kahdeksassa tapauksessa varoitusta ja seitsemässä huomatusta22.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Isännöinnin eettinen neuvosto on saanut kahden toimintavuotensa aikana yhteensä 36 lausuntopyyntöä. Näistä 19:stä on annettu lausunnot. Neuvosto on suositellut kahdeksassa tapauksessa varoitusta, seitsemässä huomautusta, kolmessa lausunto on ollut vapauttava ja yhtä ei otettu käsittelyyn.
Keskuskauppakamari: Näin ensi vuoden verotuksen muutokset vaikuttavat palkansaajiin ja työnantajiin22.12.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Ensi vuoden verotukseen tulee merkittäviä muutoksia, jotka on hyvä tiedostaa etukäteen. Monen palkansaajan verotus kevenee, mutta samalla työntekijöiden työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu ja sähköautojen latausetu muuttuu veronalaiseksi. Lisäksi ensi vuodesta alkaen työnantaja saa korvata työntekijän oikeudenkäyntikulut verovapaasti. Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala kertoo ensi vuoden veromuutosten voittajat ja häviäjät.
Kiinteistöalalle 211 uutta LKV- ja LVV-välittäjää - kokelaita vähemmän kuin viime vuonna20.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 Suomessa laillistettiin 175 uutta kiinteistövälittäjää (LKV) ja 36 vuokrahuoneistojen välittäjää (LVV). Sekä osallistujia että hyväksytysti kokeen läpäisseitä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Huono markkinatilanne näkyy myös kokelasmäärissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme