Lähes kolmannes yrityksistä, 29 prosenttia kokee tähän mennessä kärsineensä jonkin verran hallituksen tähänastisista koronatoimista. Erityisesti matkustusrajoitukset yleensä sekä siitä johtuvat työntekijöiden liikkumisvaikeudet ovat haitanneet vientiyritysten toimintaa. Vientiyritykset pelkäävät, että syksyllä valtiovalta ylireagoi uusilla rajoituksilla eikä riittävän ripeästi saa esimerkiksi työmatkustamisen kannalta tärkeitä erityisjärjestelyitä kuntoon. Suomen palveluvienti mukaan lukien myöskään kansainvälinen matkailu ei kestä enää Suomen eristämistä.

”Vientiyritykset ymmärtävät Suomen keväällä toteuttamat tiukat rajoitustoimet, mutta toivovat nyt hallitukselta tarkkaa harkintaa uusissa koronatoimissa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori.

Viennin osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 40 prosenttia. Myös 16 miljardia Suomelle tuova matkailuala kuolee, jos tuleva talvi menetetään täysin. Vientiyritysten mukaan kaikkea ei voi enää hoitaa virtuaalisesti, mikäli niiden halutaan jatkossakin voittavan vientikauppoja ja pitävän asiakkuuksia.

”Vientiyritykset osaavat kyllä toimia vastuullisesti ulkomaille suuntautuvien, elintärkeiden työmatkojen osalta, jos vain viranomaisten toimet testaus mukaan lukien ovat nopeita ja ennakoitavia. Samoin matkailuviennin osalta on löydettävissä keinoja minimoida koronariskit. Emme voi enää sulkea Suomen taloutta ja eristäytyä muusta maailmasta”, korostaa Vuori.

Vientiyrityksistä 66 prosenttia ilmoittaa yhä kärsivänsä logistiikan haasteista, koska kuljetuskulut ovat räjähtäneet ja matkustusrajoitusten takia Suomen kansainvälisiä lento- ja laivaliikennereittejä on karsittu. Myöskään maakunnista ei enää ole riittävästi lentoja viennin tarpeisiin.

Kyselystä tuli hieman huojentaviakin uutisia Suomelle. Jopa 41 prosenttia vientiyrityksistä uskoo vientinsä kasvavan jo ensi vuonna. Yrityksistä 26 prosenttia arvioi kuitenkin vientinsä laskevan joko merkittävästi tai jonkin verran vuonna 2021. Noin 14 prosenttia vientiyrityksistä ei pystynyt arvioimaan ensi vuoden tilannetta.

EU:n elpymispaketin jalkauttaminen mietityttää – 19 prosenttia näkee uusia mahdollisuuksia

Talouden elvytystoimissa vientiyritykset kiittelevät keväällä toteutettua lomauttamisen joustavoittamista, mutta arvostelevat syksyllä tehtyjä viennin kuluja lisääviä polttoaineveron korotuksia.

”Vientiyritykset toivovat, että yritystukia on voitava nykyistä paremmin hyödyntää vientiteollisuuden ja alihankkijoiden hankkeissa, ei vain kotimarkkinatoimijoiden keskuudessa”, Vuori sanoo.

Vientiyrityksistä 19 prosenttia uskoo EU:n elpymistoimien tuovan niille uutta kasvua, mutta 71 prosenttia ei osaa vielä ottaa kantaa. Eri EU-toimien ja rahoituspakettien kansallinen jalkauttaminen vasta ratkaisee EU-toimien hyödyt vientiyritysten kannalta.

Eri maiden kansalliset elvytystoimet avaavat uusia markkinoita 36 prosentille vientiyrityksistä, mutta 23 prosenttia pelkää hankkeiden valuvan paikallisille toimijoille ja protektionismin kiristyvän.

Vientiyritysten pärjääminen rakennetaan kotimaassa

Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuoren mukaan Kauppakamarin Vientiyritysverkostolle tekemä kysely nostaa jälleen esille vientiyritysten huolen Suomen kyvystä varmistaa riittävän houkuttelevat olosuhteet uusille yksityisille investoinneille sekä tasavertaiset edellytykset pärjätä kilpailussa vientimarkkinoilla verrokkimaiden kuten Saksan ja Ruotsin kanssa - niin koronan aikana kuin sen jälkeenkin. Työelämään, verotukseen, rahoitukseen, logistiikkaan ja lupamenettelyihin liittyvät haasteet nousevat jälleen vahvasti esille vientiyritysten avoimissa vastauksissa ja toiveissa hallituksen tulevista toimista.

Vientiyritysten pärjääminen maailmalla rakennetaan kotimaassa, muistuttaa Vuori ja korostaa niin yritysten omaa kuin myös valtion vastuuta kansainvälisen kilpailun kiristyessä koronan takia.

Keskuskauppakamarin kysely johtaville vientiyrityksille tehtiin 19-21.8.2020. Kyselyyn vastasi lähes 200 yritystä, joista suurin osa, 65 prosenttia oli yli 50 hengen yrityksiä. Vastaajista 64 prosenttia on teollisuuden alan vientiyrityksiä.