Vain 2,3 prosenttia vastaajista ilmoitti, että osaavasta työvoimasta on ylitarjontaa tai paljon ylitarjontaa. Tilanne on heikentynyt merkittävästi vuoden takaisesta, jolloin noin 50 prosenttia ilmoitti kärsivänsä osaavan työvoiman pulasta.  

”Kyselyn tulokset puhuvat karua kieltä ja tilanne osaavan työvoiman saatavuuden osalta näyttää erittäin heikolta. Vuodessa on menty iso harppaus huonompaan suuntaan. Meillä on aito huoli siitä, että talouskasvu sakkaa, jos korjaavia toimenpiteitä ei tehdä vauhdilla”, sanoo Valtonen. 

Yrityksistä jopa 68 prosenttia arvioi, että pula osaavasta työvoimasta on rajoittanut kasvua ja liiketoimintaa. Vain 16 prosenttia yrityksistä kokee, että osaajapula ei ole vaikuttanut niiden kasvuun. 

Pula osaajista vain kasvaa tulevaisuudessa. Vastaajista 64,5 prosenttia ilmoitti, että rekrytointitarve kasvaa tai kasvaa merkittävästi seuraavan kuuden kuukauden aikana. Kun tilannetta katsotaan 2–3 vuoden aikajänteellä, on vastaava luku 76,3 prosenttia. 

“Kyseessä ei siis ole vain hetkellinen ongelma, vaan tilanne tulee pahenemaan vuosi vuodelta ellei mitään tehdä”, Valtonen sanoo. 

Osaavan työvoiman tarve kohdistuu erityisesti muutamalle alalle: kauppa, hallinto ja oikeustieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä palvelualat. 

“Lisäksi tiedämme, että terveys- ja hyvinvointialat kärsivät kovasta työvoimapulasta. Kauppakamareiden jäsenrakenteen takia tämä ala on aliedustettuina vastaajajoukossa, eikä nouse esiin tässä kyselyssä”, Valtonen selventää. 

Keskeisimmät rekrytointihaasteet johtuvat yritysten mukaan siitä, että avoimiin tehtäviin ei vain yksinkertaisesti ole hakijoita. Myös hakijoiden vähäinen työkokemus, tai soveltumaton koulutus on ongelma ja tämä johtaa niin sanottuun kohtaanto-ongelmaan. Myös kannustinloukut eli se, ettei työtä kannata ottaa vastaan, koska palkasta verojen jälkeen käteen jäävä osuus ei ole kovin paljon suurempi kuin tuet, oli yhtenä esteenä työvoiman saatavuudelle.  

Ratkaisuksi panostuksia koulutukseen, oppilaitosyhteistyöhön ja kannustinloukkujen purkamiseen 

Tärkeimpinä keinoina osaavan työvoiman turvaamiseksi yritykset nostivat koulutuksen sisältöjen kehittämisen vastaamaan paremmin työelämän tarpeita, yritysten ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämisen sekä työn vastaanottamisen kannustinloukkujen purkamisen. Lisäksi mainintoja saivat työvoiman liikkuvuuden edistäminen sekä koulutusmäärien lisääminen tutkintokoulutuksessa, muunto- ja täydennyskoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa. Myös työhön ja opiskeluun perustuvan maahanmuuton lisääminen ja maahanmuuttajien työllistämiseen tähtäävät toimet nousivat vastauksissa vahvasti esille. 

”Osaajapula pitää ottaa tosissaan eikä ongelmaa saa vähätellä. Yhteistyössä poliittisten päättäjien ja elinkeinoelämän kanssa on haettava ratkaisuja, joilla turvataan osaavan työvoiman saatavuus. Yritysten näkemyksiä keskeisistä ratkaisuista on kuunneltava. Keskuskauppakamari on esittänyt oman 16 kohdan toimenpidelistansa”, sanoo Valtonen. 

”Etelä-Savossa osaajapula ja työvoiman saatavuuden ongelmat ovat nopeasti nousseet keskeiseksi ongelmaksi. Asia on hyvin konkreettinen monella toimialalla. Työmarkkinoilta poistuu runsaasti enemmän ihmisiä kuin uusia on tulossa. Asian ratkaisemiseksi tarvitaan nopeasti kansallisia toimenpiteitä, kuten kauppakamarien ratkaisuissa osaajapulaan on mainittu. On kyettävä avoimesti tarkastelemaan mm. opintotukien tulorajoja, kesälomakauden siirtämistä, ylitöiden ja seniorityön verotusta tai ihmisten liikkuvuuden helpottamista sekä paikallisen sopimisen lisäämistä. Lisäksi on huolehdittava alueen vetovoimasta ja nykyisten työmarkkinoille tulevien ihmisten pitämisestä alueella. On vaarallinen kehityssuunta, jos koronan jälkeinen kasvu jää puolitiehen siksi, että tekijöitä ei löydy”, toteaa Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen.

Kauppakamarien kysely tehtiin 23.-25.8.2021. Kyselyyn vastasi 1297 kauppakamarien jäsenyritystä. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä. Suurin osa yrityksistä on työnantajayrityksiä, yksinyrittäjiä oli 2,9 % vastanneista.