Kauppakamarikysely: Yritykset eivät usko oleskelulupien käsittelyn nopeutumiseen – tarvitaan rohkea ulkomaalaislain uudistus

Työhön ja opiskeluun perustuvien oleskelulupien käsittely kestää nykyisellään aivan liian kauan. Tällä hetkellä työperäisen oleskeluluvan käsittely kestää maahanmuuttoviraston omien tietojen mukaan keskimäärin kolme kuukautta, mutta käsittely voi kestää huomattavasti pidempäänkin. 
 
Keskuskauppakamari painottaa, että osaavan työvoiman tarpeeseen vastaaminen vaatii nykyisen oleskelulupaprosessin muuttamista huomattavasti nopeammaksi ja työperäiset oleskeluluvat tulisi käsitellä keskimäärin muutamassa viikossa, maksimissaan kuukaudessa.Pelkkien virallisten käsittelyaikojen lisäksi on olennaista pystyä nopeuttamaan maahantuloon kuluvaan kokonaisaikaa eli sitä, joka kuluu rekrytointipäätöksestä töiden aloittamiseen. 

“Väestökehityksen suunnan kääntäminen ja osaajapulasta selviytyminen vaativat lisää vauhtia kansainvälisten osaajien maahanmuuttoon. Ilman osaavaa työvoimaa sakkaa myös Suomen talouskasvu.Suomella on monia vetovoimaa haittaavia tekijöitä, joille emme mahda mitään. Sen sijaan voimme huolehtia siitä, että meidän oleskelulupajärjestelmämme tunnetaan maailmalla toimivana, yksinkertaisena ja nopeana”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen. 
 
Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamisesta on juuri lähetetty lausuntokierrokselle.  
Keskuskauppakamarin mukaan esitys tekee laista aiempaa selkeämmän. Se ohjaa vahvasti jättämään oleskelulupahakemukset sähköisenä, yhdenmukaistaa eri lupatyyppejä, helpottaa ulkopuolisen palveluntuottajan käyttämistä ja tuo järjestelmään kokonaan uuden sertifioitujen työnantajien mallin. 

Kriteerit luotetun työnantajan statukselle liian korkeat 

Sertifioitujen työnantajien malli on ollut pitkään Keskuskauppakamarin tavoitteena. Mallissa tietyt kriteerit täyttävät työnantajat saavat ns. luotetun työantajan statuksen ja pääsevät kevennetyn oleskelulupaprosessin piiriin.Sertifioinnin saamiseksi esitetään vaatimuksena muun muassa sitä, ettäkolmen vuoden sisällä oma pääoma ja vahvistettu tulos ovat pysyneet positiivisina ja liikevaihto on ollut vähintään keskimäärin 2 miljoonaa euroa vuodessa ja palvelukseen on myönnetty vähintään 10 oleskelulupaa työnteon perusteella.    

”Sertifioitujen työnantajien malli on erittäin tervetullut esitys. On kuitenkin selvää, että esitetyssä muodossa kriteerit luotetun työnantajan statuksen saamiseksi on asetettu liian korkealle. Kriteerejä on syytä keventääainakin vaaditun liikevaihdon ja aiemmin myönnettyjen oleskelulupien osalta mallin joustavoittamiseksi”, sanoo Valtonen.  

Vain 6 prosenttia yrityksistä pitää oleskelulupaprosessia sujuvana 

Kauppakamareiden kyselyn mukaan vain noin 6 prosenttia vastanneista yrityksistä pitäätyöperäistä oleskelulupaprosessia sujuvana. Kyselystä käy myös ilmi, että yritykset tarvitsevat osaajia nimenomaan ns. duunaritöihin. 67,4 prosenttia niistä yrityksistä, jotka aikovat jatkossakin rekrytoida ulkomaalaisia osaajia, tarvitsevat osaajia nimenomaan työntekijätehtäviin.  

”Hallituksen toimet maahanmuuton edistämiseksi eivät saa rajoittua vain asiantuntijoihin ja erityisasiantuntijoihin.Myös duunareiden maahanmuuton pitää olla sujuvaa ilman toimimattoman saatavuusharkintajärjestelmän tuomaa byrokratiaa.Yritysten tarve työntekijätehtäviin tuleville ulkomaalaisille osaajille pitää tunnistaa ja sen pitää näkyä vahvemmin toimenpiteissä”, sanoo Valtonen. 
 
Keskuskauppakamari painottaa, että vaikka esityksessä on paljon hyvää, pitää sen olla vieläkin rohkeampi. 

”Ulkomaalaislain uudistuksen yhteydessä olisi oiva mahdollisuus luopua työntekijöiden maahanmuuttoa merkittävästi haittaavasta saatavuusharkinnasta.Valitettavasti hallituksen esityksessä tätä ei ole tehty, vaan saatavuusharkinta aiotaan pitää käytännössä entisellään. Ulkomaalaislakia uudistaessa olisi mahdollisuus tehdä vaikuttava muutos ja siihen pitää hallitukselta löytyä rohkeutta”, sanoo Valtonen. 
 

 
Kauppakamarien kysely tehtiin 8.-13.12.2021. Kyselyyn vastasi 1184 kauppakamarien jäsenyritystä. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä. Suurin osa yrityksistä on työnantajayrityksiä, yksinyrittäjiä oli 6,4 % vastanneista

Liite 1: Kooste kyselyn tuloksista