Kauppakamarikysely: Yritykset kokevat saavansa ilmastotoimista taloudellista hyötyä – kolmasosa yrityksistä asettanut päästövähennystavoitteen

EMBARGO torstai 23.3.2023 klo 7.00.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 36 prosenttia kertoo, että ilmastotoimista on taloudellista hyötyä pitkällä aikavälillä. 22 prosentin mielestä taloudellista hyötyä tulee jo lyhyelläkin aikavälillä. Noin 17 prosenttia vastanneista kokee, että ilmastotoimet lisäävät kustannuksia.

Lähes 60 prosenttia yrityksistä arvioi, että ilmastotoimet ovat yritykselle joko välttämättömiä markkinoilla pysymiseksi, kilpailuedun lähde tai molempia.

”Suomalaiset yritykset ovat tarttuneet laajasti ilmastotoimiin sekä taloudellisista syistä että vastuullisuuden vuoksi. Tulevalta hallituskaudella yritykset odottavat kilpailukykyistä, vakaata ja ennakoitavaa toimintaympäristöä, joka tukee yrityksissä jo käynnissä olevaa ilmastotyötä”, sanoo Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen.

Kauppakamarien jäsenyrityksilleen tekemä ilmastokysely tehtiin kohdennettuna sähköpostikyselynä 14.-16.3. Siihen vastasi 1182 erikokoista yritystä ympäri Suomen.

Yleisimmät yritysten tekemät ilmastotoimet ovat energiatehokkuuden parantaminen ja jätteiden lajittelun kehittäminen ja hyödyntäminen. Myös materiaalitehokkuuden parantaminen, päästöttömän energian ostaminen ja kuljetusten ja työmatkojen päästöjen vähentäminen ovat suosittuja ilmastotekoja. Vain 11 prosenttia yrityksistä kertoo, ettei ole tehnyt mitään ilmastotoimia.

”Yritysten ilmastotoimissa korostuu käytännöllisyys, kuten energiaratkaisut ja materiaali- ja jätevirtojen hallinta. Niiden avulla voidaan saavuttaa myös kustannussäästöjä. Energiakriisin vaikutus näkyy energiatehokkuustoimissa, joita on tehnyt yli 65 prosenttia vastaajista”, sanoo Säkkinen.

Kun ilmastotoimia tarkastellaan yrityskoon mukaan, ovat suurimmat yritykset tarttuneet ilmastotoimiin huomattavasti pienempiä yrityksiä aktiivisemmin. Yli 250 henkeä työllistävistä yrityksistä 80 prosenttia on asettanut päästövähennystavoitteen ja 50–249 henkeä työllistävistä yrityksistä 60 prosenttia. Suuret yritykset ovat myös aktiivisempia ja monipuolisempia ilmastotoimissa.

”Vientiyrityksillä ilmastoimien merkitys kilpailuedun lähteenä ja markkinoilla pysymisessä korostuu. Suuriin yrityksiin kohdistuu myös enemmän sääntelyä, ja niillä on käytössään enemmän resursseja ja osaamista kuin pienyrityksillä. Toimitusketjujen kautta suurten yritysten asettamat tavoitteet alkavat näkyä myös alihankkijoille, kuten kuljetusyrityksille ja konepajoille”, arvioi Säkkinen.

Ilmastotoimia ajavatkin eteenpäin vaatimukset yritysten toimitusketjuissa. Teollisuusyrityksistä 30 prosenttia nimeää tärkeäksi syyksi ilmastotoimille yritysasiakkaiden vaatimukset. Vastaavasti 40 prosenttia teollisuusyrityksistä kertoo kehittävänsä tuotteita tai palveluita, jotka auttavat asiakkaita päästövähennyksissä, ja vajaa neljännes vähentää hankkimiensa raaka-aineiden ja materiaalien päästöjä.

”Markkinat puskevat nyt vihreää siirtymää eteenpäin voimakkaasti. Suomen kilpailukyvyn vahvistaminen ja yritysten kasvua ja investointeja tukevat toimet kuten osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen ja sujuva luvitus tukevat sekä ilmastotoimia että Suomen talouden elinvoimaisuutta,” Säkkinen toteaa.


Kauppakamarien ilmastokysely tehtiin 14.-16.3.2023 ja siihen vastasi 1182 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.