Keskuskauppakamari

Kauppakamarikysely: Yritykset kokevat saavansa ilmastotoimista taloudellista hyötyä – kolmasosa yrityksistä asettanut päästövähennystavoitteen

Jaa
Vastuullisuus, toimien taloudellinen kannattavuus ja mainehyöty ovat syitä, jotka ovat saaneet suomalaisyritykset tarttumaan ilmastotyöhön. Kauppakamarien jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä selviää, että noin 90 prosenttia kaikista yrityksistä kertoo tehneensä ilmastotoimia. Reilu kolmasosa kaikista yrityksistä ja suurista yrityksistä yli 80 prosenttia on asettanut päästövähennystavoitteen. Lähes 60 prosenttia vastaajista arvioi, että ilmastotoimet ovat taloudellisesti kannattavia pitkällä tai jo lyhyelläkin aikavälillä.
Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen. Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen. Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari

EMBARGO torstai 23.3.2023 klo 7.00.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 36 prosenttia kertoo, että ilmastotoimista on taloudellista hyötyä pitkällä aikavälillä. 22 prosentin mielestä taloudellista hyötyä tulee jo lyhyelläkin aikavälillä. Noin 17 prosenttia vastanneista kokee, että ilmastotoimet lisäävät kustannuksia.

Lähes 60 prosenttia yrityksistä arvioi, että ilmastotoimet ovat yritykselle joko välttämättömiä markkinoilla pysymiseksi, kilpailuedun lähde tai molempia.

”Suomalaiset yritykset ovat tarttuneet laajasti ilmastotoimiin sekä taloudellisista syistä että vastuullisuuden vuoksi. Tulevalta hallituskaudella yritykset odottavat kilpailukykyistä, vakaata ja ennakoitavaa toimintaympäristöä, joka tukee yrityksissä jo käynnissä olevaa ilmastotyötä”, sanoo Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen.

Kauppakamarien jäsenyrityksilleen tekemä ilmastokysely tehtiin kohdennettuna sähköpostikyselynä 14.-16.3. Siihen vastasi 1182 erikokoista yritystä ympäri Suomen.

Yleisimmät yritysten tekemät ilmastotoimet ovat energiatehokkuuden parantaminen ja jätteiden lajittelun kehittäminen ja hyödyntäminen. Myös materiaalitehokkuuden parantaminen, päästöttömän energian ostaminen ja kuljetusten ja työmatkojen päästöjen vähentäminen ovat suosittuja ilmastotekoja. Vain 11 prosenttia yrityksistä kertoo, ettei ole tehnyt mitään ilmastotoimia.

”Yritysten ilmastotoimissa korostuu käytännöllisyys, kuten energiaratkaisut ja materiaali- ja jätevirtojen hallinta. Niiden avulla voidaan saavuttaa myös kustannussäästöjä. Energiakriisin vaikutus näkyy energiatehokkuustoimissa, joita on tehnyt yli 65 prosenttia vastaajista”, sanoo Säkkinen.

Kun ilmastotoimia tarkastellaan yrityskoon mukaan, ovat suurimmat yritykset tarttuneet ilmastotoimiin huomattavasti pienempiä yrityksiä aktiivisemmin. Yli 250 henkeä työllistävistä yrityksistä 80 prosenttia on asettanut päästövähennystavoitteen ja 50–249 henkeä työllistävistä yrityksistä 60 prosenttia. Suuret yritykset ovat myös aktiivisempia ja monipuolisempia ilmastotoimissa.

”Vientiyrityksillä ilmastoimien merkitys kilpailuedun lähteenä ja markkinoilla pysymisessä korostuu. Suuriin yrityksiin kohdistuu myös enemmän sääntelyä, ja niillä on käytössään enemmän resursseja ja osaamista kuin pienyrityksillä. Toimitusketjujen kautta suurten yritysten asettamat tavoitteet alkavat näkyä myös alihankkijoille, kuten kuljetusyrityksille ja konepajoille”, arvioi Säkkinen.

Ilmastotoimia ajavatkin eteenpäin vaatimukset yritysten toimitusketjuissa. Teollisuusyrityksistä 30 prosenttia nimeää tärkeäksi syyksi ilmastotoimille yritysasiakkaiden vaatimukset. Vastaavasti 40 prosenttia teollisuusyrityksistä kertoo kehittävänsä tuotteita tai palveluita, jotka auttavat asiakkaita päästövähennyksissä, ja vajaa neljännes vähentää hankkimiensa raaka-aineiden ja materiaalien päästöjä.

”Markkinat puskevat nyt vihreää siirtymää eteenpäin voimakkaasti. Suomen kilpailukyvyn vahvistaminen ja yritysten kasvua ja investointeja tukevat toimet kuten osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen ja sujuva luvitus tukevat sekä ilmastotoimia että Suomen talouden elinvoimaisuutta,” Säkkinen toteaa.


Kauppakamarien ilmastokysely tehtiin 14.-16.3.2023 ja siihen vastasi 1182 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen. Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen. Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Komissiolta esitys 2040-ilmastotavoitteesta – EU:n ulkopuolisten ilmastotoimien sallimisessa mahdollisuuksia ja riskejä2.7.2025 13:17:05 EEST | Tiedote

Komissio antoi keskiviikkona pitkään odotetun esityksensä EU:n 2040-ilmastotavoitteeksi. EU:n päästöjen pitäisi vähentyä 90 prosenttia 2040 mennessä. Uutena elementtinä komissio sallisi rajatusti kansainvälisten yksiköiden käytön eli EU:n ulkopuolella toteutetut ilmastotoimet osana EU:n tavoitetta, ja lisää joustavuutta eri alatavoitteiden välille. Teknologisia nieluja ollaan tuomassa osaksi EU:n päästökauppaa.

Pääekonomisti: Ei merkkejä luottamuksen paranemisesta – kotitalouksien arviot ”hehtaarikaupalla” ekonomisteja synkemmät27.6.2025 08:53:23 EEST | Tiedote

Kotitalouksien luottamus talouteen on edelleen kehnoa, ja arvio Suomen talouden kehityksestä on ”hehtaarikaupalla” synkempi kuin tyypillisissä ekonomistiennusteissa. Tilastokeskuksen kesäkuun tilastossa luottamusindikaattori sai arvon -8,6. Pitkän aikavälin keskiarvo on -2,7, joten alkukesän tunnelmat olivat selvästi tavanomaista heikompia. Viime kuukausien kuluttajaluottamuksen muutokset ovat olleet vähäisiä, mutta pikemminkin suunta on heikkenevä.

Valtiontukikilpailun jatkuminen Euroopassa on Suomelle huono uutinen – investointien verohyvityksen jatkotarve nyt selvä25.6.2025 16:23:30 EEST | Tiedote

EU:n komission keskiviikkona julkaisemat uudet valtiontukipuitteet puhtaan teollisuuden investoinneille jatkavat sallivaa linjaa jäsenmaiden valtiontukiin vuoteen 2030 asti. Investointien lisäksi jäsenmaat voivat myös tukea teollisuuden sähkön hintaa. Keskuskauppakamari pitää tilannetta reilun kilpailun kannalta huolestuttavana ja Suomelle huonona sekä kannustaa hallitusta valmistelemaan ripeästi investointien verohyvityksen jatkoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye