Kauppakamarin vientijohtajakysely: Yli 73 prosenttia yrityksistä uskoo viennin kasvuun ensi vuonna – osaajapula myös viennin esteenä

Peräti reilu 73 prosenttia kauppakamarien vientijohtajakyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi vientinsä kasvavan vuonna 2022 jonkin verran tai merkittävästi. Lisäksi 63 prosenttia arvioi viennin kasvavan jonkin verran tai merkittävästi jo vuoden 2021 lopulla verrattuna alkuvuoteen. Yli 64 prosenttia kertoo vientinsä jo kasvaneen tämän vuoden aikana viime vuoteen verrattuna.  

”Hyvä uutinen on, että monet yritykset ovat onnistuneet ylläpitämään kansainvälistä kauppaa sekä kasvattamaan vientiään koronasta ja matkustusrajoituksista huolimatta. Toivottavasti matkailun avautuminen tuo suomalaisille yrityksille uusia asiakkaita ja tilauksia. Talouden kasvu on monissa maissa nyt vahvaa, joten mahdollisuuksia on. Myös suomalaiselle osaamiselle ja teknologialle on maailmalla kovaa kysyntää, kun globaaleja haasteita ratkotaan”, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka. 

Kauppakamarien vientijohtajakysely tehtiin 21-23.9. ja siihen vastasi 120 vientiyrityksen johtajaa. Kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes 70 prosenttia työllistää yli 50 henkeä, 37 prosenttia yli 250 henkeä. Vastanneiden yritysten päämarkkina-alue on Eurooppa. 

Suurimpina viennin esteinä logistiikkaan ja hankintoihin liittyvät häiriöt 

Suurimmiksi viennin esteiksi vientijohtajat arvioivat logistiikkaan ja hankintoihin liittyvät häiriöt. Peräti 84 prosenttia mainitsi kuljetushäiriöiden, vähentyneiden reittien ja konttipulan haittaavan vientiä. Lähes 82 prosenttia arvioi hankinta- ja tuotantoketjuhaasteiden, kuten komponentti- tai raaka-ainepulan aiheuttavan viennille ongelmia. 

“Kuljetusten ongelmat ja konttipula nostavat yritysten kustannuksia merkittävästi. Suomen syrjäinen sijainti luo jo lähtökohtaisesti monille yritykselle korkeampaa kustannustasoa verrattuna kilpaileviin yrityksiin. Yritysten kustannustaakkaa ei voi enää kansallisilla toimilla kasvattaa. Tarvitaan palkkamalttia sekä järkevää ei-kustannuksia lisäävää sääntelyä, jotta suomalaisten yritysten kilpailukyky maailmankaupan elpyessä ei heikkene”, Toivakka sanoo. 

Vientijohtajat näkivät työtekijöiden liikkuvuuteen liittyvien rajoitusten, kuten esimerkiksi matkustusrajoitusten, haittaavan edelleen vientiä. Yli 80 prosenttia yrityksistä koki rajoitusten aiheuttavan jonkin verran tai paljon ongelmia. Toivakka korostaa, että kasvua on haettava maailmalta. 

“On välttämätöntä, että suomalainen toimintaympäristö kannustaa uusia pk-yrityksiä kansainvälistymään ja kasvamaan. Suomessa ei voi kasvaa suureksi, koska olemme pieni markkina. Suomi tarvitsee lisää vientiä ja kansainvälisiä, kasvavia yrityksiä”, Toivakka sanoo.  

Osaajapula rajoittaa myös vientiä 

Osaajien saatavuus on myös vientiyritysten haasteena. Peräti 72 prosenttia vastaajista kokee osaajien saatavuudessa olevan jonkin verran tai paljon ongelmia. 

”Huolestuttavaa on, että osaajapula heijastuu myös Suomen vientiin. Esimerkiksi helpottamalla työperäistä maahanmuuttoa ja laittamalla lupaprosessit kilpailukykyiseksi muihin maihin verrattuna voimme varmistaa, että emme jää jälkeen maailman avautuessa”, Toivakka sanoo. 

Toivakka sanookin, että työvoimapulaan tarvitaan kestäviä ratkaisuja heti. 

”Yritykset toivovat muun muassa ulkomaisten työntekijöiden maahantulon helpottamista, saatavuusharkinnasta luopumista ja prosessien järkevöittämistä niin, että osaajat ja heidän perheensä pääsevät integroitumaan Suomeen”, Toivakka sanoo. 

Liite: 

Kyselyn taustatiedot ja tulokset