Keskuskauppakamari korostaa, että nykyisellä rahoitustasolla on useita yhteiskunnallisesti merkittäviä hankkeita, jotka tulevat jäämään uuden investointiohjelman ulkopuolelle.  

“Ohjelman taloudellinen raami pohjautuu Liikenne 12 -suunnitelman taloudelliseen kehykseen, joka ei valitettavasti riitä takaamaan riittävää investointitasoa suomalaiselle väyläverkolle, eikä tue suomalaisten yritysten logistista kilpailukykyä”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood.  

Vaikka ohjelma ansaitsee laajuudessaan ison kiitoksen, viestii se karulla tavalla sen, että liikenneinfran rahoitustason jäädessä nykytasolle investoinnit valuvat liikenneverkon pistemäisiin paikkauksiin. 

Woodin mukaan liikenteen ja liikenneväylien merkitys on huomioitava yhtenä talouden toimintaedellytyksistä. Investointisuunnitelman yhtenä heikkoutena on investointien pistemäisyys, joka ei tue alueiden elinvoimaa ja kasvua.  

”Suomen vientiteollisuuden vaikutus suoraan ja välillisesti on yli 46 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Yksi merkittävimmistä reunaehdoista viennille on toimiva ja hyväkuntoinen liikenneinfra. Suomen väyläomaisuudesta eli liikenneverkostosta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää”, Wood sanoo.     

Saavutettavuus on yritysten toiminnan perusedellytys 

Liikenneinfraan panostamisen lisäksi on huomioitava myös liikenneverkon tärkeys taloudellisen toiminnan edellytyksenä. Yritysten sijoittautumiseen vaikuttaa kuljetusten toimintavarmuus ja kustannustehokkuus. Suomen sisäisten yhteyksien toimivuus on yritysten toiminnan perusedellytys niiden toimiessa globaaleilla markkinoilla. 

”Logistiset kustannukset muodostavat ison kustannuserän yrityksille. Ison kustannuserän muodostaa valtion kassaan myös liikenteen infraan investoiminen. Samalla se kuitenkin luo kasvua ja mahdollistaa yhteiskunnan kehittymisen”, sanoo Wood.   

Keskuskauppakamari muistuttaa, että liikenteen päästövähennyksissä infran kunnolla on iso rooli. Liikenteen päästövähennysten saavuttaminen vaatii useita eri keinoja, ja infran kunnon merkitystä ei pidä aliarvioida.   

“EU-rahoituksen osalta investointiohjelma näyttää huonolta. Kansallisen rahoitusosuuden ollessa hyvin alhainen, myös EU:sta saatava rahoitus tulee olemaan alhainen”, Wood sanoo.  

Etelä-Savon kauppakamari vaatii alueiden saavutettavuuserojen tasaamista ja vaikutusten laajempaa huomioimista

Etelä-Savon kauppakamari tuo esiin omassa lausunnossaan huolen Itä-Suomen jäämisestä takamatkalle maan saavutettavuuden kehittämisessä. ”Ohjelma jättää monilta osin täysin huomiotta sen, että Itä-Suomen ajallinen saavutettavuus suhteessa pääkaupunkiseutuun on historiallisesti jäänyt jälkeen sekä raide- että tieliikenteen kehittämisessä. Tämän epäkohdan korjaamiseen ohjelma ei tuo ratkaisua. Itä-Suomen elinkeinoelämän kannalta olisi keskeistä, että alueellinen kilpailukyky, logistinen toimitusvarmuus ja saavutettavuus turvataan koko Suomessa”, toteaa Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen.

Etelä-Savon kauppakamari nostaa lausunnossaan esiin myös investointien aluekehitysvaikutusten merkityksen.

”Aluekehitysvaikutukset tuodaan hankkeiden perusteluiksi isojen kaupunkien hankkeissa, mutta jätetään kokonaan huomiotta näiden ulkopuolella. Olisi tarpeen tunnustaa se tosiseikka, että investoinnit tukevat aluekehitystä muuallakin Suomessa”,Leinonen jatkaa.

Etelä-Savon kauppakamarin lausunnon mukaanohjelmassa tulisi paremmin huomioida myös maakunnalle tärkeä alempi tieverkko ja sen merkitys matkailulle, alkutuotannolle, teollisuudelle ja vapaa-ajan asumiselle sekä etätyön lisääntyminen sekä tulevat investoinnit ja toimintaympäristön muutokset.

”Tämän tyyppiseen reagointiin ei ole ohjelmassa riittävästi varauduttu. Muun muassa Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen on linjattu hallitusohjelmassa. Hankkeen loppuunsaattaminen muuttaa Parikkala-Savonlinna-Juva välin liikenneolosuhteita merkittävästi. Ohjelmassa tätä kokonaisuutta ei ole lainkaan arvioitu. Valtatie 14 välillä Parikkala-Juva on jo tällä hetkellä jäänyt merkittävästi jälkeen liikennöitävyydessä ja korjaustarve on merkittävä”, toteaa Leinonen.

Postitiivistakin ohjelmasta löytyy. Muun muassa Savonradan kehittämisen toimenpiteet, Pieksämäen aseman ympäristön esteettömyyden kehittäminen sekä seututie 479 nostaminen ohjelmaan. ”Punkaharjun teollisten investointien ja lisääntyneen matkailun seurauksena tien liikennöitävyys ja turvallisuus on jäänyt jälkeen. Teollisuuden logistiikan, matkailun ja vapaa-ajan asumisen yhteensovittamisen kannalta tien kunnostaminen tulisi aloittaa kiireellisesti”, Leinonen lisää.

Etelä-Savon kauppakamarin lausunto liitteenä.