Kauppakamarit: Liikenteen taloudellinen merkitys huomioitava 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa

”Julkaisu ansaitsee laajuudessaan ison kiitoksen. Se antaa oivallisen taustan 12-vuotiselle liikennejärjestelmäsuunnitelmalle”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood.    

12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteiskunnalliset päämäärät eli ilmastonmuutoksen torjunta, Suomen kilpailukyvyn edistäminen ja alueiden elinvoima ja saavutettavuus ovat kauppakamarien mielestä kannatettavia. Iso kysymys on, millä keinoilla nämä päämäärät saavutetaan.     

12-vuotinen suunnitelma tulee määrittämään vahvasti sitä, miltä suomalainen liikennepolitiikka näyttää seuraavalla vuosikymmenellä.   

”Vankemman pohjan rakentamiseksi on tärkeää, että liikenteen taloudellista merkitystä Suomelle arvioidaan tarkemmin osana selvitystä”, Wood sanoo.  

Woodin mukaan selvitys raapaisee liikenteen merkitystä yrityksille ja yksityisille kuluttajille, mutta jättää lähes koskemattomaksi liikenteen ja siihen liittyvien toimialojen tarkastelun osana kansantaloutta. 

Suomen vientiteollisuuden vaikutus suoraan ja välillisesti on yli 46 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Yksi merkittävimmistä reunaehdoista viennille on toimiva ja hyväkuntoinen liikenneinfra.   

”Suomen väyläomaisuudesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää”, Wood sanoo.     

Sen lisäksi että liikenneinfran kuntoon on panostettava, on myös huomioitava liikenneverkon tärkeys tuotannollisen toiminnan edellytyksenä. Yritysten sijoittautumiseen vaikuttaa kuljetusten toimintavarmuus ja kustannustehokkuus. Yritysten toimiessa globaaleilla markkinoilla Suomen sisäisten yhteyksien toimivuus on yritysten toiminnan perusedellytys.    

”Logistiset kustannukset muodostavat ison kustannuserän yrityksille. Ison kustannuserän muodostaa valtion kassaan myös liikenteen infraan investoiminen, mutta se luo samalla kasvua ja mahdollistaa yhteiskunnan kehittymisen”, toteaa Wood.  

Suomen pitkät etäisyydet ja ohuet kuljetusvirrat asettavat omat vaikeutensa sille, miten hyvin liikenneverkko voi palvella eri tarpeita. Liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamisessa tarvitaan rohkeita mutta perusteluja ratkaisuja siitä, mihin suuntaan asioita viedään.   

Kauppakamarit painottavat alueellisen saavutettavuuden ja sitä kautta alueiden elinvoiman lisäämistä merkittävänä tekijänä 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.  

”On myös tärkeää, että taloudellisia ohjauskeinoja ei jätetä täysin sivuun suunnitelmaa valmisteltaessa”, Wood painottaa.   

Etelä-Savossa liikenteessä korostuu saavutettavuus Helsingin suuntaan ja tähän liittyvät matka-ajat sekä tavara- että henkilökuljetuksissa. Toiseksi Etelä-Savossa on varmistettava alemman tieverkon riittävä kunto. Erityisen tärkeää tämä on puuraaka-aineen kuljetusten, maatalouden sekä matkailun ja vapaa-ajan asumisen kannalta, jotka Etelä-Savossa muodostavat merkittävän taloudellisen kokonaisuuden. 

Myöskään vesiväylillä tapahtuvien kuljetusten merkitystä ei sovi unohtaa.

”Ilmastonmuutoksen torjunnassa keskeiseksi tulee myös vesikuljetusten merkityksen huomioiminen. Vesikuljetukset mahdollistavat tehokkaan ja suuria massoja sisältävien rahtien kuljetuksen tehokkaasti sekä Saimaan vesialueella, että sieltä maailman merille. Saimaan kanavan kautta, jonka toiminnallisuuden parantamiseen on tulevaisuudessa osoitettava resursseja.” Toteaa Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen