Kauppakamarit: PISA-tuloksista on syytä olla huolissaan

”Nyt ei ole aika hyssytellä tai yrittää pestä mustaa valkoiseksi. Suunta on laskeva ja siihen on saatava muutos”, toteaa Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.

Suomen PISA-tulokset ovat laskeneet kaikissa mitattavissa aineissa vuoden 2006 mittauksesta saakka. Vuoden 2018 mittaus on siis käytännössä neljäs peräkkäinen mittaus, jossa Suomen pistemäärät lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä laskevat. Varsinkin matematiikassa maiden välisessä kilpailussa Suomi on tippunut merkittävästi sijoja alaspäin.

Pienenä valonpilkahduksena voi nähdä lukutaidon säilymisen edelleen huipputasolla OECD-maiden vertailussa. Pisteillä mitattuna laskua on kuitenkin myös lukutaidossa. Erityisen huolestuttavaa on heikkojen lukijoiden määrän kasvu. Vuoden 2018 mittauksessa heikkoja lukijoita oli 13,5 prosenttia, kun vuonna 2015 vastaava luku oli 11 prosenttia ja vuonna 2009 noin 8,4 prosenttia.

”Meidän pitää todella olla huolissaan heikon lukutaidon omaavien nuorten kasvavasta määrästä. Hyvä lukutaito on sellainen perusosaaminen, joka meidän koulutusjärjestelmämme pitäisi pystyä tarjoamaan jokaiselle”, muistuttaa Valtonen.

Tarvitsemme panostuksia varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Osaaminen ja valmiudet rakentuvat kumuloituvasti koko koulupolun aikana. Samoin ongelmat kasautuvat, mikäli niitä ei hoideta mahdollisimman ajoissa kuntoon. Tästä syystä varhain rakennettu vankka osaamispohja on tärkeä.

Keskuskauppakamari esittää velvoittavaa esiopetusta alkamaan jo 5-vuotiaana. Samalla siirtyminen perusopetukseen pitää tehdä joustavasti lapsen osaamisen ja valmiuksien mukaan 1-3 vuoden kuluessa esiopetuksen aloittamisesta. Perusopetukseen tarvitaan vähimmäisosaamisen kuvaukset, joiden avulla voidaan varmistaa se, että jokaisella nuorella on vuosiluokan vaihtuessa riittävät tiedot ja taidot siirtyä eteenpäin koulupolulla.

”Tarvitsemme myös riittävät resurssit varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Jos säästämme sieltä, säästämme samalla suomalaisten lasten ja nuorten osaamisesta. Sillä tiellä PISA-tulokset laskevat jatkossakin”, sanoo Valtonen

Keskuskauppakamari näkee hallitusohjelmassa päätetyt varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämisohjelmat oikeansuuntaisiksi toimiksi. Näiden ohjelmien kautta saadaan lisäresursseja sinne, missä niitä tarvitaan. Laadun ja tasa-arvon turvaaminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa vahvistaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia oppia entistä paremmin.

”Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämisohjelmien heikkous on niiden rahoituksen määräaikaisuus. Voidaan jo nyt olettaa, että tarve panostaa laatuun ja tasa-arvoon ei häviä kolmessa vuodessa. Kehotankin hallitusta pohtimaan tämän rahoituksen jatkoa”, toteaa Valtonen.