Länsi-Uudenmaan sote on Espoon, Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin yhdessä suunnittelema hanke, jolle haetaan sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustuksia rakenneuudistus- ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -rahoituksista.

Hanke jatkaa viime vuosina syventynyttä sote-yhteistyötä. Keväällä 2019 Länsi-Uudenmaan kunnat tukivat Uudenmaan yhteistä esitystä kuntalähtöisestä, viiden sote-alueen mallista. Syksyn 2019 aikana Länsi-Uudenmaan kuntien kunnan- ja kaupunginhallitusten kehotuksesta selvitettiin alueen yhteisen sote-ratkaisun lähtökohtia. Selvitystyö toimii pohjana tälle rahoitushakemukselle.

Kunnat sitoutuvat hankkeessa yhteiseen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen vuosina 2020-22. Taloudellisena vastuuna on rakenneuudistusavustuksista rahoitettavien projektien 20 prosentin omavastuu, jota on tarkoitus kerryttää pääsääntöisesti omana työnä.  Hankekokonaisuus integroidaan osaksi alueen kuntien sote-organisaatioiden johtamista ja kehittämistä.

Kaupunginhallitus hyväksyi Yläkartanonristin asemakaavan muutoksen Soukassa. Muutoksella mahdollistetaan tiiviimpää asumista Soukan tulevan metroaseman ja ostoskeskuksen läheisyydessä.

Kaupunginhallitus perusti yhtiöt rakennuttamaan Tapiolan urheilupuiston jalkapallo- ja tapahtumastadionin sekä urheilupuiston aluetta palvelevan pysäköintilaitoksen. Urheilupuiston pohjoisosalle on laadittu yleissuunnitelma, stadionille ja pysäköintilaitokselle luonnossuunnitelmat ja kaupunkisuunnittelukeskus on käynnistänyt asemakaavoituksen. Stadionin itäpuolelle suunniteltavat palvelutilat ja myös mahdollinen uusi monitoimihalli tulevat olemaan erillisiä yhtiöitä. Näiden yhtiöiden kanssa sovitaan yhteisjärjestelyistä Tapiolan Stadion Oy:n kanssa siinä vaiheessa, kun niille vuokrataan tontteja. Ennen poliittista päätöstä hankkeen toteuttamisvaiheeseen siirtymisestä tarkastellaan lisäksi hankkeen laajuutta, eri toteuttamismalleja sekä taloutta koskevat laskelmat.

Kaupunginhallitus päätti esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 0,035 hehtaarin kokoisen luonnonsuojelualueen perustamista Espoon kaupungin omistamalle Madeluodolle. Suojelualueen perustamisella mahdollistetaan linnuston pesimärauha koko luodolla yhdessä Laajalahden luonnonsuojelualueeseen kuuluvan osan ja Helsingin puolella suojeltavan osan kanssa. Luodolla on pesinyt usean sadan parin suuruinen naurulokin yhdyskunta, lisäksi joitakin kalalokkeja ja vesilintuja.

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa, että valtuusto myöntää Espoon keskuksessa sijaitsevan Virastotalo 2 -rakennuksen lunastamiseen 4 050 000 euron lisämäärärahan. Rakennuksen omistaa kokonaan Espoon Toimistotalo Oy, jonka osakekannasta Espoon kaupunki omistaa  noin 76 %. Kaupunki odottaa, että rakennuksen lunastuksen jälkeen Espoon Toimistotalo Oy voidaan kohtuullisessa aikataulussa purkaa, jolloin kaupungille tuloutuu osuus yhtiön nettovarallisuudesta.

Kaupunginhallitus päätti, että Espoon kaupunki liittyy Sarastia Oy:n osakkaaksi. Sarastian 266 osakasta ovat julkisia hankintayksiköitä,  pääasiassa kuntia ja kuntayhtymiä sekä joitakin osakeyhtiöitä. Yhtiö toimii omistajiensa sidosyksikkönä ja yhteishankintayksikkönä. Osakkuus ei velvoita Espoota palveluostoihin, mutta kuitenkin tarvittaessa mahdollistaa ne

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa, että valtuusto hyväksyy Viherkallion päiväkodin sekä Otaniemen paloaseman hankesuunnitelmat.

Pöydälle jätettiin Kaitaan metrokeskuksen asemakaava sekä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan vaalit. Valtuustoaloite Henttaan liikenneyhteyksien parantamiseksi palautettiin.