Suuret muutokset ja epävarmuudet toimintaympäristössä ovat vaikeuttaneet yleisen talouskehityksen arviointia ja sen vaikutuksia verotulojen kehittymiseen. Espoo valmisteli vuoden 2022 talousarvion valtiovarainministeriön laskelmien ja Kuntaliiton veroennustekehikoiden mukaisesti.

Talouden kasvun taittumista ennustettiin viime keväästä alkaen, jolloin Ukrainan kohdistunut hyökkäyssota käynnistyi. Kasvun taittuminen kuitenkin siirtyi, mikä johti ennakoitua parempaan talouskehitykseen. Valtiovarainministeriö nosti vuoden aikana yhteisöveroennustettaan miljardilla eurolla, mikä näkyi verorahoituksen kasvuna myös Espoolle.

Espoon vuosikate ja tulos nousivat ennätyskorkealle. Tulokseen vaikutti olennaisesti ennakoitua suotuisampi verotulojen kehitys ja kertaluonteiset erät, kuten Koy Espoon Sairaalan myynti. Ilman näitä eriä kaupungin tulos olisi toteutunut alijäämäisenä.

Kaupunki sai verorahoitusta eli vero- ja valtionosuustuottoja yhteensä 2 015,7 milj. euroa. Se oli 165 milj. euroa ja 8,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Espoolta tilitettiin verotuloihin perustuvaa valtionosuutta 176,2 milj. euroa muualle Suomeen. Tilitys oli siten suurempi kuin koko verotulojen kasvu Espoossa.

Tulosta heikensivät osaltaan rahastojen alakirjaukset 34,1 milj. euroa. Espoon vuosikate nousi lopulta 347,0 milj. euroon ja tulos 244,8 milj. euroon. Espoon kaupunki investoi palveluverkkoon nettona 245 milj. euroa. Kaupunki pystyi rahoittamaan investoinnit tulorahoituksella 141 prosenttisesti. Talousarviolainoja ei nostettu ja pitkäaikainen lainakanta pieneni 134 milj. eurolla.

Konsernin tulos vuonna 2022 oli 244 milj. euroa ylijäämäinen. Espoo konserni on vahvasti verorahoitteinen, eli konsernin ylijäämäinen tulos muodostuu pääasiassa kaupungin vuosikatteen voimakkaasta vahvistumisesta.

Espoo-konserni jatkoi mittavia investointeja kaupungin kasvuun. Investoinnit länsimetroon ja sen kehityskäytävään, kaupunkirataan ja Raide-Jokeriin olivat investointeja koko Suomen kasvuedellytyksiin. Suuri osuus investoinneista kohdistui koulujen ja päiväkotien rakentamiseen ja kunnostamiseen Koulut kuntoon -ohjelman mukaisesti.

Espoo-konserni investoi vuonna 2022 yhteensä 537 milj. eurolla. Konsernin investoinneista pystyttiin rahoittamaan tulorahoituksella 83,9 prosenttia. Konsernin lainakanta pieneni hieman, ollen vuoden lopussa 4 396 milj. euroa ja lainakanta asukasta kohden 14 406 euroa. Oikaistu eli verorahoitteinen lainakanta (pl. Espoon Asunnot Oy:n, HSY ja Länsimetro Oy:n Helsingin osuus) oli 2 923 milj. euroa. Konsernin kokonaisvastuut sisältäen konsernilainat, vuokra- ja leasingsopimukset sekä takaukset ulkopuolisille yhteisöille olivat vuonna 2022 yhteensä 5,5 miljardia euroa. Taseen loppusumma oli 8,3 miljardia euroa.

Valtuuston käsiteltävänä tilinpäätös on 15.5.2023.

Tilinpäätös esityslistan liitteenä

Karakallioon täydennysrakentamista

Kaupunginhallitus hyväksyi Karakallio II, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja alueen luovutusta koskevan esisopimuksen. Tarkoituksena on täydennysrakentaa Karakalliota uusilla kerrostaloilla siten, että rakennus- ja asuntokanta monipuolistuvat ja että uudisasunnot ovat kohtuuhintaisia ja hallintamuodoiltaan monipuolisia. Hanke uudistaa Karakallion itäisen sisääntulon kaupunkikuvaa. Nykyisin Karakallion itäisen sisääntulokohdan, Karakallion- ja Rastaalantien liittymän yhteydessä sijaitseva alue on pääosin tyypillistä taajamalähimetsää.

Espoon lausunto Espoo-Salo-oikoradan yleissuunnitelmasta

Kaupunginhallitus antoi Väylävirastolle lausunnon Espoo-Salo-oikoradan yleissuunnitelmasta. Kaupunginhallitus muutti lausuntoa siten, että Espoon keskuksen ja Histan väliin sijoittuvan aseman sijaintiin ei oteta vielä tässä vaiheessa kantaa ja totesi, että Espoo varaa itselleen mahdollisuuden ratasuunnitelmien tarkentumisen yhteydessä erilaisille ratkaisuille aseman sijainnin osalta. Espoo päättää aseman sijainnin osana yleiskaavatyötä.

Lisäksi lausuntoa täydennettiin seuraavasti: Espoon kaupunki korostaa, että suunnittelun yhteydessä tulee etsiä lisäkeinoja ilmasto- ja luontohaittojen vähentämiseksi. Ennen hankkeen toteuttamista tulee vielä arvioida lopullisen suunnitelman ilmasto- ja luontovaikutukset sekä hyöty paikalliselle ja seudulliselle joukkoliikenteelle sekä kaupungin kestävälle kehittämiselle.

Asiat 16 ja 17 jätettiin pöydälle.

Muut asiat päätettiin esitysten mukaan.

Esityslistat ja pöytäkirjat