Kaupunkivesien hallinnan ja haitallisten aineiden vähentämisen hankkeille 750 000 euroa vesiensuojelun tehostamisohjelmasta

Kaupunkivesien likaantumiseen voidaan vaikuttaa jo niiden syntyvaiheessa ja jopa ennen niiden muodostumista. Tavoitteena on vesistöön päätyvien haitallisten aineiden päästöjen vähentäminen alueiden käytön, kaavoituksen ja vesihuollon sekä kunnan muiden vesiensuojeluun vaikuttavien toimialojen yhteistyön avulla. Nyt avustettavilla hankkeilla parannetaan kaupunkivesien hallintaa luomalla menettelytapoja toimintamalleja ja tietopohjaa alueiden käytön, kaavoituksen ja vesihuollon sekä kunnan muiden vesiensuojeluun vaikuttavien toimialojen yhteistyön parantamiseksi.
Kestävä kaavoitus on vesienhoidon näkökulmasta käytännössä maankäytön riskialueiden ja vaikutusketjujen tunnistamista pinta- ja pohjavesien tilan kannalta. Hankkeissa kartoitetaan, kehitetään ja pilotoidaan kaupunkivesien hallinnan yhteistoiminta- ja tiedonhallintamalleja, huomioidaan kaupunkivesien laatu ja haitalliset aineet kaavamääräyksissä sekä maankäytön suunnittelussa ja tuotetaan pinta- ja pohjavesien suojelun kannalta tärkeitä ohjeistuksia kiinteistöjen omistajille. Hankkeiden tuloksena syntyviä käytäntöjä ja toimintamalleja voidaan soveltaa erilaisiin hallintomalleihin ja kaupunkirakenteisiin ja vahvistaa niin kunnan sisäistä, kuin kuntienvälistä yhteistyötä.
”Kaupunkien hulevesien laatuun ja haitta-ainepitoisuuksiin ei ole kiinnitetty yhtä paljon huomiota kuin muihin päästölähteisiin. Perinteisesti puhtaiksi miellettyihin hulevesiin päätyy kuitenkin taajamien rakennetuilta pinnoilta haitallisia aineita, ravinteita ja roskia siinä määrin, että niiden johtaminen suoraan vesistöihin voi osoittautua ongelmalliseksi. Kun alueiden ja maankäytön suunnittelu ja toteutukset määräävät hulevesien muodostumista, laatua ja johtamismahdollisuuksia, on kartoitettava alueiden käytön ja vesiensuojelun haasteita ja kehitettävä niihin ratkaisuja.” sanoo vesiensuojelun tehostamisohjelman ohjelmapäällikkö Antton Keto.
Ympäristöministeriön käynnistämä vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019–2023 on merkittävä panostus vesien suojeluun: tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila. Ohjelman toimilla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin, puhdistetaan hylkyjä öljystä, kunnostetaan vesistöjä sekä vähennetään haitallisia aineita kaupunkivesistä.
Avustettavat hankkeet
Harkinnanvaraista avustusta haettiin kymmenelle hankkeelle, joista avustusta saavat nyt seitsemän hanketta. Hankkeista kerrotaan tarkemmin tiedotteen liitteessä.
Vesiensuojelun tehostamisohjelma, kaupunkivesien hallinta ja haitallisten aineiden vähentäminen. Avustettavat hankkeet, huhtikuu 2023
Hulevesien hallinnan parantaminen vesiensuojelun näkökulmasta Haminassa
- Avustus 69 550,40 euroa
- Hakija Haminan kaupunki
Maankäytön hulevesien hallinnan aluekohtaiset periaatteet Kuopion ja Siilinjärven alueilla
- Avustus 120 240 euroa
- Hakija Kuopion kaupunki
Talvisaikainen hulevesien hallinta, riskien tunnistaminen ja maankäytön suunnittelu
- Avustus 54 720 euroa
- Hakija Lahden kaupunki (yhteishanke: Hollolan kunta)
Hulevesikäsittelyn hyvät käytännön ratkaisut
- Avustus 48 760 euroa
- Hakija Paraisten kaupunki, kaavoitusyksikkö
RaaseHule - hulevedet hallintaan Raaseporissa
- Avustus 48 000 euroa
- Hakija Raaseporin kaupunki
Verkostomallit apuvälineenä Vaasan kaupunkivesien hallinnassa (VEMA)
- Avustus 75 840 euroa
- Hakija Vaasan kaupunki, kuntatekniikka
Hulevesien hallinnan toimintamallin jalkautus Uudellamaalla (HULEVET)
- Avustus 332 400 euroa
- Hakija: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry (yhteishanke: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry sekä Kymijoen vesi ja ympäristö ry)
Seuraava avustushaku aukeaa syksyllä
Kaupunkien vesien hallinnan ja haitallisten aineiden vähentämisen teeman viidettä hakua ollaan toteuttamassa syksyllä 2023. Haun painopisteenä on kokonaisvaltainen kaupunkien vesienhallinnan suunnittelu. Hausta tullaan tiedottamaan erikseen myöhemmin haun sisällön tarkentuessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hankekoordinaattori Riina Tuominen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 029 502 4147, riina.tuominen(at)ely-keskus.fi
Ympäristöasiantuntija Katri Senilä, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 029 502 4162, katri.senila(at)ely-keskus.fi
Rahoitusasiantuntija Esa Pekonen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 159, esa.pekonen(at)ely-keskus.fi
Neuvotteleva virkamies Ari Kangas, ympäristöministeriö, p. 0295 250 340, ari.kangas(at)gov.fi
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Sinilevätilanne on pysynyt ennallaan Lounais-Suomen merialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)21.8.2025 11:00:00 EEST | Tiedote
Sinileviä on tälläkin viikolla havaittu Lounais-Suomen merialueilla, mutta tilanne on kuitenkin maltillinen. Muutamalla sisävesien vakiohavaintopaikalla sinilevät ovat runsastuneet. Sinilevätilannetta seurataan valtakunnallisesti aina syyskuun loppuun saakka.
Saimaannorpan suojelua ja kalastuksen yhteensovittamista selvitetään21.8.2025 09:11:46 EEST | Tiedote
Suojelun ansiosta saimaannorpan uhanalaisuus on muuttunut äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. Syntyvyys on tuplaantunut 15 vuodessa.
Häxört eftersökes i Egentliga Finland och Satakunta - häxörten är den särskilt skyddade häxörtsbrokmalens värdväxt14.8.2025 13:51:56 EEST | Pressmeddelande
Häxörtsbrokmal (Mompha terminella) är en särskilt skyddad mikrofjärilsart som är beroende av den sällsynta växten dvärghäxört (Circaea alpina) som ibland även kallad för nattens förtrollerska. Dvärghäxörten är en självpollinerande växt som växer vid källor, frodiga kärr och i representativa fuktiga lundar och kärrskogsbäckar. Kalavverkningar och dikningar har förstört många förekomster, vilket också har påverkat häxörtbrokmalens hotstatus (fragmentering av förekomster).
Velholehteä etsitään Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa - velholehdellä elää erityisesti suojeltava varjotupsukoi14.8.2025 13:51:56 EEST | Tiedote
Varjotupsukoi (Mompha terminella) on erityisesti suojeltava mikroperhoslaji, joka on sidonnainen harvalukuiseen pikkuvelholehteen (Circaea alpina), jota kutsutaan myös yövarjon lumoojaksi. Pikkuvelholehti on itsepölytteinen kasvi, joka kasvaa lähteissä, lähdekorvissa ja edustavissa kosteissa lehdoissa ja korpinoroissa. Avohakkuut ja ojitukset ovat tuhonneet lukuisia esiintymiä mikä on vaikuttanut myös varjotupsukoin uhanalaisuuteen (esiintymien pirstoutuminen).
Sinilevää on edelleen Lounais-Suomen merialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)14.8.2025 11:58:04 EEST | Tiedote
Sinilevähavaintoja on tehty Lounais-Suomen merialueilla edelleen tällä viikolla. Sisävesien vakiohavaintopaikoilta sinilevää ei kuitenkaan ole pääasiassa enää tavattu. Sinilevätilannetta seurataan valtakunnallisesti aina syyskuun loppuun saakka.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme