Kaustislainen viulunsoitto ja pohjoismainen limisaumaveneperinne Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon
Suomen ensimmäinen kohde luetteloissa on saunaperinne, joka nimettiin joulukuussa 2020. Nyt luettelo täydentyy kaustislaisella viulunsoitolla, jonka harjoittajia arvioidaan olevan joitakin satoja pikkulapsista ikäihmisiin.
”Suomalainen kansanmusiikki ja kaustislainen viulunsoittoperinne ansaitsevat paikkansa reggaen, fadon, flamencon ja argentiinalaisen tangon rinnalla”, Unesco-asioita ja elävän perinnön kokonaisuutta Museovirastossa hoitava erikoisasiantuntija Leena Marsio sanoo.
Kaustislaisen viulunsoittoperinteen menestyksekkäässä siirtymisessä sukupolvelta toiselle on merkittävänä tekijänä kansainväliseen maineeseen noussut näppäripedagogiikka. Vuonna 1968 perustetut Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on nykyään suomalaisen kansanmusiikin sekä alueellisesti että kansanvälisesti merkittävin tapahtuma, johon osallistuu vuosittain yli 4000 harrastaja- ja ammattilaisesiintyjää.
”Näemme tunnustuksen kohdistuvan paitsi kaustislaiseen viulunsoittoon, myös koko maan rikkaaseen kansanmusiikki ja -tanssiperinteeseen. Toivottavasti tämä nostaa monipuolisen kentän arvostusta ja merkitystä sekä lisää halua vaalia omia musiikkiperinteitä”, toteaa hakemustyöryhmän puheenjohtajana toiminut Kansanmusiikki-instituutin johtaja Matti Hakamäki.
Suomi oli mukana myös pohjoismaista limisaumaveneperinnettä koskevassa yhteispohjoismaisessa hakemuksessa. Limisaumavene on tuhansien vuosien ajan käytössä ollut pohjoismainen puuvenetyyppi, jolla on ollut suuri merkitys merenkululle kaikissa Pohjoismaissa. Edelleenkin suomalaisilla mökkirannoilla on satojatuhansia kalastukseen ja soutamiseen tarkoitettuja limisaumatekniikalla tehtyjä puuveneitä. Toisaalta ammattiveistäjiä on Suomessa vain noin 50.
Perinne lisättiin luetteloon kokouksessa 14.12.2021. Hakemusta on koordinoinut Norja, ja mukana ovat olleet kaikki Pohjoismaat Ahvenanmaa ja Färsaaret mukaan lukien.
”Unescon listaus antaa tunnustusta pohjoismaiselle käsin tekemisen perinteelle sekä puuveneperinteen turvaamiselle pohjoisilla alueilla. Limisaumaisten veneiden kautta tulee näkyväksi Pohjoismaiden yhteinen historia, josta nyt voidaan kertoa koko maailmalle. Tämä on hieno pohja yhteistyölle”, hakemusprosessia yhteisöjen puolella koordinoinut puuveneaktiivi Bosse Mellberg sanoo.
Taustaa: Unescon yleissopimus ja luettelot
Suomi allekirjoitti Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna 2013. Suomessa sopimuksen toimeenpanosta vastaa Museovirasto, joka on myös koordinoinut molempia hakemusprosesseja. Kohteiden suojelusta raportoidaan Unescolle joka kuudes vuosi. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa sopimuksen toteuttamisesta ja seurannasta Unescolle.
Sopimuksella edistetään aineettoman kulttuuriperinnön suojelua ja tehdään ihmisten, yhteisöjen tai ryhmien erilaisia kulttuuriperinteitä näkyväksi. Aineeton kulttuuriperintö voi olla esimerkiksi esittävää taidetta, käsityötaitoja, suullista perinnettä, sosiaalisen elämän tapoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä.
Sopimukseen kuuluu myös, että kulttuuriperintöä luetteloidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Unesco ylläpitää kahta aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa sekä parhaiden käytäntöjen rekisteriä. Luetteloiden avulla halutaan tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle ja jakaa hyviä käytäntöjä maiden kesken. Luetteloista löytyy ennen käynnissä olevaa Unescon kokousta yhteensä 584 kohdetta 131 maasta. Tänä vuonna käsittelyssä on 60 hakemusta. Suomessa esimerkkejä kerätään Elävän perinnön wikiluetteloon.
Limisaumaveneen lisäämisestä luetteloon verkkosivulla
Muita uutisia aineettomasta kulttuuriperinnöstä
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja
Leena Marsio, erikoisasiantuntija, Museovirasto leena.marsio@museovirasto.fi, puh. 02953 36017
Matti Hakamäki, johtaja, Kansanmusiikki-instituutti matti.hakamaki@kaustinen.fi, puh. 040 3588 921
Bosse Mellberg, limisaumaveneasiantuntija, mellbergbosse@gmail.com, puh. 040 5643 975
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Museovirasto
Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja ja toimialansa kehittäjä. Museovirasto pitää huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä sekä edistää sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Museovirasto
Museovirasto jakoi 385 500 euroa avustuksina lähes 300 kuvataiteilijan näyttelypalkkioihin museoille ja gallerioille30.6.2025 09:43:40 EEST | Tiedote
Vuosina 2025–2026 järjestettävien taidenäyttelyiden taiteilijapalkkioihin jaettiin 385 500 euroa. Avustusten turvin museot ja muut näyttelynjärjestäjät voivat maksaa kuvataiteilijoille palkkion taidenäyttelyä varten tehdystä työstä.
Museovirasto jakoi avustuksia Euroopan neuvoston kulttuurireittitoimintaa edistäville yhteistyö- ja kehittämishankkeille26.6.2025 11:30:44 EEST | Tiedote
Hankeavustusta myönnettiin vuodelle 2025 Alvar Aallon arkkitehtuuri- ja muotoiluperinnön matkailureitti ry:lle Aallon jalanjäljillä Euroopassa -hankkeeseen ja Suomen kirjainstituution säätiölle naiskirjailijoiden kulttuurireitin kehittämiseen. Yhteensä jaettu avustussumma oli hiukan yli 103 000 €.
Museovirasto avusti paikallismuseoiden hankkeita 430 000 eurolla17.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Avustusta myönnettiin vuodelle 2025 kaikkiaan 67 hankkeelle yhteensä 430 000 euroa. Valtaosa haetuista ja myönnetyistä avustuksista kohdentui paikallismuseoiden kokoelmatyöhön ja museorakennusten korjauksiin.
//KORRIGERAT MEDDELANDE // BILDEN MÅSTE BYTAS UT // Vasaskeppets lillasyster Falken hittad i Finska viken13.6.2025 09:16:47 EEST | Pressmeddelande
Vi ber er korrigera den bild av 3D-mallen som används i Falken-nyheterna och som medföljer detta meddelande. Det finns ett upphovsrättsproblem med den tidigare bilden. Forskare inom programmet Forskningsprogrammet Forgotten Fleet Glömda flottan har fastställtidentifierat ett skeppsvrak att vraket utanför Porkala i Finska viken är pinasssom krigsfartyget Falken, sjönk hösten 1651,. Falken byggdes åt som tillhördekung Gustav II Adolf användes och ssenare under Drottning Kristina och . Falken spelade en central roll i den svenska flottan – både i strid och som transportfartyg för åt högt uppsatta personer.
// KORJATTU TIEDOTE // Kuva vaihdettava // Vasa-laivan pikkusisko Falken löytynyt Suomenlahdelta13.6.2025 09:16:47 EEST | Tiedote
Pyydämme korjaamaan Falken-uutisissa käytetyn 3D-mallin kuvan ja kuvaajatiedon tämän tiedotteen mukana olevaan. Aiemmassa kuvassa on tekijänoikeusongelma. Unohdettu laivasto -tutkimusohjelmassa on tunnistettu Suomenlahdelle Porkkalan edustalle uponnut hylky pinassi Falkeniksi, joka kuului kuningas Kustaa Aadolfille ja myöhemmin kuningatar Kristiinalle. Vuonna 1651 uponnut Falken oli tärkeä osa Ruotsin laivastoa niin sotatoimissa kuin merkkihenkilöiden kuljettajana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme