Museovirasto

Kaustislainen viulunsoitto ja pohjoismainen limisaumaveneperinne Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon

Jaa

Unescon hallitustenvälinen komitea nimesi kaustislaisen viulunsoittoperinteen Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon käynnissä olevassa kokouksessaan 15.12. Lisäksi nimettiin pohjoismainen limisaumaveneperinne, jota Suomi haki luetteloitavaksi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa on jo yli 600 kohdetta eri puolilta maailmaa. Suomessa sopimuksen toimeenpanosta vastaa Museovirasto, joka myös koordinoi hakemusprosesseja.

Köyhäjoen kylän yhtye kylätalon lavalla. Lähes jokaisella kaustislaisella kylällä on oma yhtyeensä sointeineen. Kuva: Lauri Oino
Köyhäjoen kylän yhtye kylätalon lavalla. Lähes jokaisella kaustislaisella kylällä on oma yhtyeensä sointeineen. Kuva: Lauri Oino

Suomen ensimmäinen kohde luetteloissa on saunaperinne, joka nimettiin joulukuussa 2020. Nyt luettelo täydentyy kaustislaisella viulunsoitolla, jonka harjoittajia arvioidaan olevan joitakin satoja pikkulapsista ikäihmisiin.

”Suomalainen kansanmusiikki ja kaustislainen viulunsoittoperinne ansaitsevat paikkansa reggaen, fadon, flamencon ja argentiinalaisen tangon rinnalla”, Unesco-asioita ja elävän perinnön kokonaisuutta Museovirastossa hoitava erikoisasiantuntija Leena Marsio sanoo.

Kaustislaisen viulunsoittoperinteen menestyksekkäässä siirtymisessä sukupolvelta toiselle on merkittävänä tekijänä kansainväliseen maineeseen noussut näppäripedagogiikka. Vuonna 1968 perustetut Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on nykyään suomalaisen kansanmusiikin sekä alueellisesti että kansanvälisesti merkittävin tapahtuma, johon osallistuu vuosittain yli 4000 harrastaja- ja ammattilaisesiintyjää.

”Näemme tunnustuksen kohdistuvan paitsi kaustislaiseen viulunsoittoon, myös koko maan rikkaaseen kansanmusiikki ja -tanssiperinteeseen. Toivottavasti tämä nostaa monipuolisen kentän arvostusta ja merkitystä sekä lisää halua vaalia omia musiikkiperinteitä”, toteaa hakemustyöryhmän puheenjohtajana toiminut Kansanmusiikki-instituutin johtaja Matti Hakamäki.

Suomi oli mukana myös pohjoismaista limisaumaveneperinnettä koskevassa yhteispohjoismaisessa hakemuksessa. Limisaumavene on tuhansien vuosien ajan käytössä ollut pohjoismainen puuvenetyyppi, jolla on ollut suuri merkitys merenkululle kaikissa Pohjoismaissa. Edelleenkin suomalaisilla mökkirannoilla on satojatuhansia kalastukseen ja soutamiseen tarkoitettuja limisaumatekniikalla tehtyjä puuveneitä. Toisaalta ammattiveistäjiä on Suomessa vain noin 50.

Perinne lisättiin luetteloon kokouksessa 14.12.2021. Hakemusta on koordinoinut Norja, ja mukana ovat olleet kaikki Pohjoismaat Ahvenanmaa ja Färsaaret mukaan lukien.

”Unescon listaus antaa tunnustusta pohjoismaiselle käsin tekemisen perinteelle sekä puuveneperinteen turvaamiselle pohjoisilla alueilla. Limisaumaisten veneiden kautta tulee näkyväksi Pohjoismaiden yhteinen historia, josta nyt voidaan kertoa koko maailmalle. Tämä on hieno pohja yhteistyölle”, hakemusprosessia yhteisöjen puolella koordinoinut puuveneaktiivi Bosse Mellberg sanoo.

Taustaa: Unescon yleissopimus ja luettelot

Suomi allekirjoitti Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna 2013. Suomessa sopimuksen toimeenpanosta vastaa Museovirasto, joka on myös koordinoinut molempia hakemusprosesseja. Kohteiden suojelusta raportoidaan Unescolle joka kuudes vuosi. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa sopimuksen toteuttamisesta ja seurannasta Unescolle.

Sopimuksella edistetään aineettoman kulttuuriperinnön suojelua ja tehdään ihmisten, yhteisöjen tai ryhmien erilaisia kulttuuriperinteitä näkyväksi. Aineeton kulttuuriperintö voi olla esimerkiksi esittävää taidetta, käsityötaitoja, suullista perinnettä, sosiaalisen elämän tapoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä.

Sopimukseen kuuluu myös, että kulttuuriperintöä luetteloidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Unesco ylläpitää kahta aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa sekä parhaiden käytäntöjen rekisteriä. Luetteloiden avulla halutaan tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle ja jakaa hyviä käytäntöjä maiden kesken. Luetteloista löytyy ennen käynnissä olevaa Unescon kokousta yhteensä 584 kohdetta 131 maasta. Tänä vuonna käsittelyssä on 60 hakemusta. Suomessa esimerkkejä kerätään Elävän perinnön wikiluetteloon.

Limisaumaveneen lisäämisestä luetteloon verkkosivulla

Muita uutisia aineettomasta kulttuuriperinnöstä

Lisätietoa aineettomasta kulttuuriperinnöstä

Aineistoa medialle

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja

Leena Marsio, erikoisasiantuntija, Museovirasto leena.marsio@museovirasto.fi, puh. 02953 36017

Matti Hakamäki, johtaja, Kansanmusiikki-instituutti matti.hakamaki@kaustinen.fi, puh. 040 3588 921

Bosse Mellberg, limisaumaveneasiantuntija, mellbergbosse@gmail.com, puh. 040 5643 975

Kuvat

Köyhäjoen kylän yhtye kylätalon lavalla. Lähes jokaisella kaustislaisella kylällä on oma yhtyeensä sointeineen. Kuva: Lauri Oino
Köyhäjoen kylän yhtye kylätalon lavalla. Lähes jokaisella kaustislaisella kylällä on oma yhtyeensä sointeineen. Kuva: Lauri Oino
Lataa
Limisaumaiseen puuveneeseen liittyy monenlaista aineetonta kulttuuriperintöä niin veneen veistossa kuin sen käytössä. Kuvassa veneveistäjä Marko Nikula. Kuva: Jaska Poikonen
Limisaumaiseen puuveneeseen liittyy monenlaista aineetonta kulttuuriperintöä niin veneen veistossa kuin sen käytössä. Kuvassa veneveistäjä Marko Nikula. Kuva: Jaska Poikonen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Museovirasto
Museovirasto
Sturenkatu 2a
00510 HELSINKI

https://www.museovirasto.fi

Museovirasto

Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja ja toimialansa kehittäjä. Museovirasto pitää huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä sekä edistää sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Museovirasto

Suomenlinnan vedenalaisten arkeologisten kaivausten esittely torstaina 4.8. klo 9–112.8.2022 10:22:09 EEST | Kutsu

Elokuun alussa Museoviraston meriarkeologit sukeltavat esille Suomenlinnan, Helsingin ja Itämeren alueen historiaa. Torstaina 4.8.2022 Museovirasto ja Suomen meriarkeologinen seura esittelevät Suomenlinnan puulaivan hylkyjen vedenalaisia tutkimuksia median edustajille. Kutsumme toimittajia vierailemaan tutkimusaluksella ja tutustumaan meriarkeologiseen toimintaan tulevana torstaina Suomenlinnaan.

Museotilastot vuodelta 2021 julkaistu – koronan vaikutus näkyy edelleen22.6.2022 11:24:49 EEST | Tiedote

Museovirasto on julkaissut Suomen ammatillisesti hoidettujen museoiden toimintaa, henkilöstöä ja taloutta koskevat tilastotiedot vuodelta 2021. Tilastohaku ja tilastotaulukot vuosilta 2007–2021 ovat käytettävissä ja ladattavissa Museotilasto.fi-verkkopalvelussa. Syksyn aikana sivustolla julkaistaan myös aineiston pohjalta tehtyjä Tilastokortteja, joissa lukuja tarkastellaan tarkemmin.

Metallinetsijät löysivät hopeakätkön Mynämäeltä – mukana harvinaisia viikinkikuningas Harald Sinihampaan kolikoita21.6.2022 10:18:02 EEST | Tiedote

Varsinaissuomalaiset metallinetsinnän harrastajat löysivät toukokuun 2022 alkupuolella mynämäkeläisestä pellosta viikinkiaikaisen hopeakätkön. Museoviraston kaivauksissa sisällöksi paljastui hopearahoja ja hopeakorujen paloja. Mukana on 12 viikinkikuningas Harald Sinihampaan lyöttämää kolikkoa, joita on aiemmin löytynyt Suomesta vain pari. Poikkeuksellista on myös, että kätkön tausta pystytään päättelemään: esineet on tuotu Mynämäelle Puolasta.

Suomi esittää Kalevalalle Euroopan kulttuuriperintötunnusta14.6.2022 12:07:03 EEST | Tiedote

Opetus- ja kulttuuriministeriö on Museoviraston esityksestä valinnut Kalevalan Suomen seuraavaksi Euroopan kulttuuriperintötunnuksen (European Heritage Label) hakijaksi. Kalevalaseuran ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhdessä useiden muiden tahojen kanssa hakema tunnus korostaa Kalevalan merkitystä elävänä, ylirajaisena perintönä. Kalevala ilmentää aatevirtausten vuoropuhelua ja tuo esille sellaisia teemoja, kuten sanan- ja ilmaisunvapautta. Hakemus lähetetään Euroopan komissiolle maaliskuussa 2023, ja tuloksia odotetaan alkuvuonna 2024. Suomen ensimmäisen Euroopan kulttuuriperintötunnuksen sai huhtikuussa 2022 Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus ja tasa-arvoinen koulutus.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme