Museovirasto

Kaustislainen viulunsoitto ja pohjoismainen limisaumaveneperinne Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon

Jaa

Unescon hallitustenvälinen komitea nimesi kaustislaisen viulunsoittoperinteen Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon käynnissä olevassa kokouksessaan 15.12. Lisäksi nimettiin pohjoismainen limisaumaveneperinne, jota Suomi haki luetteloitavaksi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa on jo yli 600 kohdetta eri puolilta maailmaa. Suomessa sopimuksen toimeenpanosta vastaa Museovirasto, joka myös koordinoi hakemusprosesseja.

Köyhäjoen kylän yhtye kylätalon lavalla. Lähes jokaisella kaustislaisella kylällä on oma yhtyeensä sointeineen. Kuva: Lauri Oino
Köyhäjoen kylän yhtye kylätalon lavalla. Lähes jokaisella kaustislaisella kylällä on oma yhtyeensä sointeineen. Kuva: Lauri Oino

Suomen ensimmäinen kohde luetteloissa on saunaperinne, joka nimettiin joulukuussa 2020. Nyt luettelo täydentyy kaustislaisella viulunsoitolla, jonka harjoittajia arvioidaan olevan joitakin satoja pikkulapsista ikäihmisiin.

”Suomalainen kansanmusiikki ja kaustislainen viulunsoittoperinne ansaitsevat paikkansa reggaen, fadon, flamencon ja argentiinalaisen tangon rinnalla”, Unesco-asioita ja elävän perinnön kokonaisuutta Museovirastossa hoitava erikoisasiantuntija Leena Marsio sanoo.

Kaustislaisen viulunsoittoperinteen menestyksekkäässä siirtymisessä sukupolvelta toiselle on merkittävänä tekijänä kansainväliseen maineeseen noussut näppäripedagogiikka. Vuonna 1968 perustetut Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on nykyään suomalaisen kansanmusiikin sekä alueellisesti että kansanvälisesti merkittävin tapahtuma, johon osallistuu vuosittain yli 4000 harrastaja- ja ammattilaisesiintyjää.

”Näemme tunnustuksen kohdistuvan paitsi kaustislaiseen viulunsoittoon, myös koko maan rikkaaseen kansanmusiikki ja -tanssiperinteeseen. Toivottavasti tämä nostaa monipuolisen kentän arvostusta ja merkitystä sekä lisää halua vaalia omia musiikkiperinteitä”, toteaa hakemustyöryhmän puheenjohtajana toiminut Kansanmusiikki-instituutin johtaja Matti Hakamäki.

Suomi oli mukana myös pohjoismaista limisaumaveneperinnettä koskevassa yhteispohjoismaisessa hakemuksessa. Limisaumavene on tuhansien vuosien ajan käytössä ollut pohjoismainen puuvenetyyppi, jolla on ollut suuri merkitys merenkululle kaikissa Pohjoismaissa. Edelleenkin suomalaisilla mökkirannoilla on satojatuhansia kalastukseen ja soutamiseen tarkoitettuja limisaumatekniikalla tehtyjä puuveneitä. Toisaalta ammattiveistäjiä on Suomessa vain noin 50.

Perinne lisättiin luetteloon kokouksessa 14.12.2021. Hakemusta on koordinoinut Norja, ja mukana ovat olleet kaikki Pohjoismaat Ahvenanmaa ja Färsaaret mukaan lukien.

”Unescon listaus antaa tunnustusta pohjoismaiselle käsin tekemisen perinteelle sekä puuveneperinteen turvaamiselle pohjoisilla alueilla. Limisaumaisten veneiden kautta tulee näkyväksi Pohjoismaiden yhteinen historia, josta nyt voidaan kertoa koko maailmalle. Tämä on hieno pohja yhteistyölle”, hakemusprosessia yhteisöjen puolella koordinoinut puuveneaktiivi Bosse Mellberg sanoo.

Taustaa: Unescon yleissopimus ja luettelot

Suomi allekirjoitti Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna 2013. Suomessa sopimuksen toimeenpanosta vastaa Museovirasto, joka on myös koordinoinut molempia hakemusprosesseja. Kohteiden suojelusta raportoidaan Unescolle joka kuudes vuosi. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa sopimuksen toteuttamisesta ja seurannasta Unescolle.

Sopimuksella edistetään aineettoman kulttuuriperinnön suojelua ja tehdään ihmisten, yhteisöjen tai ryhmien erilaisia kulttuuriperinteitä näkyväksi. Aineeton kulttuuriperintö voi olla esimerkiksi esittävää taidetta, käsityötaitoja, suullista perinnettä, sosiaalisen elämän tapoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä.

Sopimukseen kuuluu myös, että kulttuuriperintöä luetteloidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Unesco ylläpitää kahta aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa sekä parhaiden käytäntöjen rekisteriä. Luetteloiden avulla halutaan tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle ja jakaa hyviä käytäntöjä maiden kesken. Luetteloista löytyy ennen käynnissä olevaa Unescon kokousta yhteensä 584 kohdetta 131 maasta. Tänä vuonna käsittelyssä on 60 hakemusta. Suomessa esimerkkejä kerätään Elävän perinnön wikiluetteloon.

Limisaumaveneen lisäämisestä luetteloon verkkosivulla

Muita uutisia aineettomasta kulttuuriperinnöstä

Lisätietoa aineettomasta kulttuuriperinnöstä

Aineistoa medialle

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja

Leena Marsio, erikoisasiantuntija, Museovirasto leena.marsio@museovirasto.fi, puh. 02953 36017

Matti Hakamäki, johtaja, Kansanmusiikki-instituutti matti.hakamaki@kaustinen.fi, puh. 040 3588 921

Bosse Mellberg, limisaumaveneasiantuntija, mellbergbosse@gmail.com, puh. 040 5643 975

Kuvat

Köyhäjoen kylän yhtye kylätalon lavalla. Lähes jokaisella kaustislaisella kylällä on oma yhtyeensä sointeineen. Kuva: Lauri Oino
Köyhäjoen kylän yhtye kylätalon lavalla. Lähes jokaisella kaustislaisella kylällä on oma yhtyeensä sointeineen. Kuva: Lauri Oino
Lataa
Limisaumaiseen puuveneeseen liittyy monenlaista aineetonta kulttuuriperintöä niin veneen veistossa kuin sen käytössä. Kuvassa veneveistäjä Marko Nikula. Kuva: Jaska Poikonen
Limisaumaiseen puuveneeseen liittyy monenlaista aineetonta kulttuuriperintöä niin veneen veistossa kuin sen käytössä. Kuvassa veneveistäjä Marko Nikula. Kuva: Jaska Poikonen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Museovirasto
Museovirasto
Sturenkatu 2a
00510 HELSINKI

https://www.museovirasto.fi

Museovirasto

Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja ja toimialansa kehittäjä. Museovirasto pitää huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä sekä edistää sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Museovirasto

Gustaf Retziuksen Suomessa 1873 tekemien tutkimusten kuva-aineistoa on hankittu Museoviraston kokoelmiin Ruotsista26.1.2022 09:21:51 EET | Tiedote

Museoviraston Kuvakokoelmiin on ruotsalaiselta keräilijältä ostettu professori ja antropologi Gustaf Retziuksen (1842–1919) Suomessa 1873 tekemien tutkimusten henkilökuvia, yhteensä 59 alkuperäistä lasinegatiivia sekä Retziuksen muistikirja. Retzius tunnetaan Suomessa parhaiten hänen täällä tekemistään fyysisen antropologian tutkimuksista ja niihin liittyvistä kallonmittauksista.

Museiverket öppnar ansökan om det europeiska kulturarvsmärket20.1.2022 13:15:55 EET | Tiedote

Ansökan om det europeiska kulturarvsmärke startar återigen i början av 2022. Museiverket samordnar ansökan i Finland. Det europeiska kulturarvsmärket har beviljats av Europeiska kommissionen till totalt 48 objekt i 19 olika länder. Finland väntar som bäst på kommissionens beslut om sin första ansökan, som gäller campuset Seminariebacken vid Jyväskylä universitet och en jämställd utbildning.

Fiolspel från Kaustby och nordisk klinkbåtstraditionen föreslås för upptagning till Unescos representativa lista över immateriella kulturarv15.12.2021 16:03:11 EET | Tiedote

Unescos mellanstatliga kommitté upptog 15.12. fiolspelstraditionen från Kaustby till Unescos representativa lista över immateriellt kulturarv vid det pågående sammanträdet. Dessutom upptogs den nordiska klinkbåtstraditionen som Finland ansökte om tillsammans med övriga nordiska länder. Unescos listor över det immateriella kulturarvet omfattar redan fler än 600 element runtom i världen. I Finland svarar Museiverket för verkställandet av konventionen och samordnar även ansökningsprocesserna.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme