Käykö Itämeren pohjaeläimistölle huonosti?
Ilmastonmuutos ja vähenevä ravinteiden valuminen Itämereen voi pienentää tulevaisuudessa Itämeren merenpohjan eläimistön määrää. Pohjaeläimistön määrä matalissa vesissä on rehevöitymisen vuoksi kasvanut 1970-luvulta aina näihin päiviin saakka, mikä on paikannut happikadon aiheuttamaa pohjaeläinten kuolemaa syvemmällä.
Eva Ehrnsten Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta on väitöstutkimuksessaan yhdistänyt Itämeren biomassan tuottoa kuvaavan mekanistisen mallin ja pitkältä ajanjaksolta kerätyn havaintodatan.
Mallintaminen on tärkeää, koska muuten on hankala hahmottaa rehevöitymisen, ilmastonmuutoksen ja merenpohjan eliöyhteistöjen monimuotoisuuden välisiä kytköksiä tai arvioida merenpohjan eläimistön roolia hiilen kierrossa.
Eva Ehrnstenin tietokonesimulaatiot osoittavat, että merenpohjan eläinten kokonaismäärä Itämeressä on lisääntynyt noin 50 prosenttia 1970-luvulta lähtien. Merenpohjan eläimet ovat mukana hajottamassa leviä ja muuta pohjalle laskeutuvaa orgaanista materiaalia ja kierrättävät sen levistä, eläinplanktonista ja kaloista koostuvaan ravintoverkkoon. Pohjaeläimet ovat usein myös suoraan kalojen ravintoa.
Nykyisin merenpohjan eläimet hajottavat noin viidenneksen pohjalle vajoavasta orgaanisesta aineksesta. Tulevaisuudessa tilanne saattaa muuttua paljonkin, sillä Itämeren vähenevä ravinnekuormitus voi pienentää levien tuotantoa. Samaan aikaan ilmastonmuutoksen odotetaan nostavan veden lämpötilaa.
– Mallinnuksen perusteella tämä johtaa vajoavan orgaanisen aineksen voimakkaampaan kierrätykseen vielä sen ollessa vesipatsaassa. Pohjaeläinten ulottuville vajoaa yhä vähemmän ravintoa. Näyttääkin siltä, että pohjaeläinten määrän pienenemisen lisäksi myös niiden rooli hiilen kierrätyksessä vähenisi, sanoo Eva Ehrnsten, joka teki väitöstutkimuksensa Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman ja Tukholman yliopiston Östersjöcentrumin Baltic Bridge -yhteistyössä.
-----------
Eva Ehrnstenin väitöskirja Quantifying biomass and carbon processing of benthic fauna in a coastal sea – past, present and future tarkastettiin Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa 10. tammikuuta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eva Ehrnsten, eva.ehrnsten@su.se, puh +46 764257066 (ruotsiksi, englanniksi)
professori Alf Norkko, alf.norkko@helsinki.fi, puh. 0294128104
(ruotsiksi, suomeksi)
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Forskarna vill höra om dina mardrömmar24.1.2020 09:47:06 EET | Tiedote
Mardrömmarna en del av vårt kulturarv så konstigt som det kan låta, och därför undersöks de vid Helsingfors universitet inom projektet Nordliga mardrömmar. Projektet har för avsikt att ta reda på om det finns likheter eller olikheter mellan moderna mardrömmar och de onda drömmar som människorna hade för flera århundraden sedan.
Tutkijat haluavat kuulla painajaisistasi24.1.2020 09:46:01 EET | Tiedote
Painajaiset ovat kulttuuriperintöämme niin kummalliselta kuin se voi kuulostaakin, ja siksi Helsingin yliopiston Pohjoiset painajaiset -hanke tutkii niitä keskiajalta tähän päivään. Hanke pyrkii selvittämään, millaisia ovat nykyihmisten pahat unet ja onko niissä yhtäläisyyksiä tai eroavaisuuksia satoja vuosia sitten eläneiden ihmisten painajaiskokemuksiin.
Maan ulkopuolisen älyllisen elämän mahdollisuus haastaa kristillistä teologiaa23.1.2020 10:20:28 EET | Tiedote
Olemmeko yksin maailmankaikkeudessa? Kysymys Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuudesta kiehtoo niin fiktiossa kuin tiedemaailmassa. Uskonnonfilosofian väitöstutkimus valottaa modernin teologisen tutkimuksen suhtautumista kosmiseen evoluutioon ja Maan ulkopuolisen elämän kohtaamiseen.
Geneettiset tekijät yhdistettiin vakaviin alkoholihaittoihin suomalaisaineistossa23.1.2020 09:59:00 EET | Tiedote
Laaja suomalainen tutkimus osoittaa, että alkoholista johtuvia vakavia terveyshaittoja on selvästi useammin niillä henkilöillä, joiden perinnöllinen riski runsaaseen alkoholin käyttöön on suuri. Yksilöiden väliset geneettiset erot selittävät kuitenkin vain pienen osan alkoholinkulutuksesta.
LunchBunch – Kuinka kouluruokailu selättää ilmastokriisin? Kutsu medialle pe 31.1. klo 9-11 Tiedekulma22.1.2020 14:30:41 EET | Kutsu
Ruusuvuoren koulu, Helsinki Think Company ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus etsivät vastausta yhdessä asiantuntijajoukon kanssa.
Kodin pelikasvatuksen tulee perustua ymmärrykseen, ei rajoittamiseen22.1.2020 08:01:22 EET | Tiedote
Nuoren digitaalisen pelaamisen käsittely vaatii kasvattajalta perehtymistä nuoren elämään ja harrastukseen. Väitöstutkija Mikko Meriläinen peräänkuuluttaa pelisivistystä ja nuorten pelaajien kuuntelemista. Yksittäisiä tilanteita tärkeämpi on kasvatuksen kokonaisuus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme