Käykö Itämeren pohjaeläimistölle huonosti?
Ilmastonmuutos ja vähenevä ravinteiden valuminen Itämereen voi pienentää tulevaisuudessa Itämeren merenpohjan eläimistön määrää. Pohjaeläimistön määrä matalissa vesissä on rehevöitymisen vuoksi kasvanut 1970-luvulta aina näihin päiviin saakka, mikä on paikannut happikadon aiheuttamaa pohjaeläinten kuolemaa syvemmällä.
Eva Ehrnsten Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta on väitöstutkimuksessaan yhdistänyt Itämeren biomassan tuottoa kuvaavan mekanistisen mallin ja pitkältä ajanjaksolta kerätyn havaintodatan.
Mallintaminen on tärkeää, koska muuten on hankala hahmottaa rehevöitymisen, ilmastonmuutoksen ja merenpohjan eliöyhteistöjen monimuotoisuuden välisiä kytköksiä tai arvioida merenpohjan eläimistön roolia hiilen kierrossa.
Eva Ehrnstenin tietokonesimulaatiot osoittavat, että merenpohjan eläinten kokonaismäärä Itämeressä on lisääntynyt noin 50 prosenttia 1970-luvulta lähtien. Merenpohjan eläimet ovat mukana hajottamassa leviä ja muuta pohjalle laskeutuvaa orgaanista materiaalia ja kierrättävät sen levistä, eläinplanktonista ja kaloista koostuvaan ravintoverkkoon. Pohjaeläimet ovat usein myös suoraan kalojen ravintoa.
Nykyisin merenpohjan eläimet hajottavat noin viidenneksen pohjalle vajoavasta orgaanisesta aineksesta. Tulevaisuudessa tilanne saattaa muuttua paljonkin, sillä Itämeren vähenevä ravinnekuormitus voi pienentää levien tuotantoa. Samaan aikaan ilmastonmuutoksen odotetaan nostavan veden lämpötilaa.
– Mallinnuksen perusteella tämä johtaa vajoavan orgaanisen aineksen voimakkaampaan kierrätykseen vielä sen ollessa vesipatsaassa. Pohjaeläinten ulottuville vajoaa yhä vähemmän ravintoa. Näyttääkin siltä, että pohjaeläinten määrän pienenemisen lisäksi myös niiden rooli hiilen kierrätyksessä vähenisi, sanoo Eva Ehrnsten, joka teki väitöstutkimuksensa Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman ja Tukholman yliopiston Östersjöcentrumin Baltic Bridge -yhteistyössä.
-----------
Eva Ehrnstenin väitöskirja Quantifying biomass and carbon processing of benthic fauna in a coastal sea – past, present and future tarkastettiin Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa 10. tammikuuta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eva Ehrnsten, eva.ehrnsten@su.se, puh +46 764257066 (ruotsiksi, englanniksi)
professori Alf Norkko, alf.norkko@helsinki.fi, puh. 0294128104
(ruotsiksi, suomeksi)
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suomesta löytyi uusi hyttyslaji, joka pystynee levittämään malariaa2.7.2020 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen hyttyslajiston ja sen levinneisyyden kartoituksen yhteydessä on löytynyt Anopheles daciae -lajiin kuuluvia hyttysiä, joita ei ole aiemmin tiedetty olevan maassamme. Laji on läheistä sukua tunnetuille malariavektoreille ja voidaan olettaa, että se kykenee mahdollisesti välittämään malariaa.
Dementia puolison kuolinsyynä lisää masennuslääkkeiden käyttöä vuosia ennen puolison kuolemaa1.7.2020 08:30:00 EEST | Tiedote
Masennuslääkkeiden käyttö alkaa kohota noin 3–4 vuotta ennen leskeksi jäämistä, mikäli puolison kuolinsyynä on dementia, todetaan Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa.
Tutkijat löysivät lupaavan hoidon sydänvaurioiden parantamiseen30.6.2020 12:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään, millaisia vaikutuksia mikrosiirrehoidolla on sydämen paranemiseen sydänvaurion jälkeen.
Tutkimus: Ikäihmiset vaarassa luisua sosiaaliseen kuolemaan29.6.2020 08:30:00 EEST | Tiedote
Helsingin ja Tampereen yliopistojen yhteistyönä valmistuneessa tutkimuksessa selvitettiin eläkkeellä olevien ihmisten näkemyksiä heidän yhteiskunnallisesta asemastaan. Haastatteluissa nousi esiin monia epäkohtia, jotka viittaavat jopa sosiaaliseksi kuolemaksi kutsuttuun ilmiöön.
Kansainvälisiä opiskelijoita käsittelevä tutkimus kertoo verkostojen tärkeydestä työllistymisen kannalta Suomessa29.6.2020 08:25:00 EEST | Tiedote
Ulkomaisten opiskelijoiden työnhaussa sosiaalisilla verkostoilla ja epävirallisilla kontakteilla on tärkeä rooli. Tällaiset kokemukset olivat näkyvästi esillä, kun Svenska social- och kommunalhögskolanin tutkijatohtori Rolle Alho haastatteli opiskelijoita näiden työnhakukokemuksista.
Pienikin sydänvika lapsena lisää haittoja aikuisiässä29.6.2020 08:00:00 EEST | Tiedote
Sydänleikatuilla on aikuisena tavallista enemmän pitkäaikaissairastavuutta sekä alhaisempi koulutustaso ja työllisyys.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme