Käykö Itämeren pohjaeläimistölle huonosti?
Eva Ehrnsten Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta on väitöstutkimuksessaan yhdistänyt Itämeren biomassan tuottoa kuvaavan mekanistisen mallin ja pitkältä ajanjaksolta kerätyn havaintodatan.
Mallintaminen on tärkeää, koska muuten on hankala hahmottaa rehevöitymisen, ilmastonmuutoksen ja merenpohjan eliöyhteistöjen monimuotoisuuden välisiä kytköksiä tai arvioida merenpohjan eläimistön roolia hiilen kierrossa.
Eva Ehrnstenin tietokonesimulaatiot osoittavat, että merenpohjan eläinten kokonaismäärä Itämeressä on lisääntynyt noin 50 prosenttia 1970-luvulta lähtien. Merenpohjan eläimet ovat mukana hajottamassa leviä ja muuta pohjalle laskeutuvaa orgaanista materiaalia ja kierrättävät sen levistä, eläinplanktonista ja kaloista koostuvaan ravintoverkkoon. Pohjaeläimet ovat usein myös suoraan kalojen ravintoa.
Nykyisin merenpohjan eläimet hajottavat noin viidenneksen pohjalle vajoavasta orgaanisesta aineksesta. Tulevaisuudessa tilanne saattaa muuttua paljonkin, sillä Itämeren vähenevä ravinnekuormitus voi pienentää levien tuotantoa. Samaan aikaan ilmastonmuutoksen odotetaan nostavan veden lämpötilaa.
– Mallinnuksen perusteella tämä johtaa vajoavan orgaanisen aineksen voimakkaampaan kierrätykseen vielä sen ollessa vesipatsaassa. Pohjaeläinten ulottuville vajoaa yhä vähemmän ravintoa. Näyttääkin siltä, että pohjaeläinten määrän pienenemisen lisäksi myös niiden rooli hiilen kierrätyksessä vähenisi, sanoo Eva Ehrnsten, joka teki väitöstutkimuksensa Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman ja Tukholman yliopiston Östersjöcentrumin Baltic Bridge -yhteistyössä.
-----------
Eva Ehrnstenin väitöskirja Quantifying biomass and carbon processing of benthic fauna in a coastal sea – past, present and future tarkastettiin Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa 10. tammikuuta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eva Ehrnsten, eva.ehrnsten@su.se, puh +46 764257066 (ruotsiksi, englanniksi)
professori Alf Norkko, alf.norkko@helsinki.fi, puh. 0294128104
(ruotsiksi, suomeksi)
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme