Helsingin yliopisto

Käytännön tuki vaikeissa tilanteissa ehkäisee masennusta

Jaa

Palvelujärjestelmän pitäisi pystyä tarjoamaan vaikeaan elämäntilanteeseen joutuneelle ihmiselle hyvin konkreettista käytännön apua ennen kuin masennus saa yliotteen. Vähäinenkin tuki voi auttaa, kun se annetaan oikeaan aikaan.

Yleislääketieteen erikoislääkäri Anneli Kuusinen-Laukkala selvitti väitöstyössään masennuksen, elämänhallinnan ja stressaavien elämänkokemusten sekä toisaalta selviytymistaitojen välisiä yhteyksiä ja taustatekijöitä eri ryhmillä. Hänen tavoitteensa oli löytää keinoja, joilla masennusta voitaisiin ehkäistä ja toisaalta vaikeisiin elämäntilanteisiin joutuneita, masennukseen jo sairastuneita auttaa toipumaan.

Tutkimuksen kohderyhmänä oli terveyskeskuksessa depressiohoitajilla masennuksen vuoksi hoidossa olleet työikäiset ja heidän puolisonsa, ja verrokkeina oli ei-masentuneita, satunnaisotannalla väestöstä poimittuja vastaajia, joista osalla oli ollut paljon stressaavia elämänkokemuksia viimeisen vuoden aikana ja osa oli hyvin elämässään selviytyviä. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti sekä kyselylomakkeita että haastatteluja apuna käyttäen.

Taustatekijät pitkäkestoisia, laukaisijana usein työelämän isot muutokset

– Tutkimuksessa tuli esiin toisaalta masennuksen taustatekijöiden ylisukupolvisuus ja pitkäkestoisuus ja toisaalta myös työssä tapahtuneiden isojen muutosten laukaiseva rooli masennuksen lopullisessa puhkeamisessa, Kuusinen-Laukkala kertoo.

Esille nousi myös tekijöitä, jotka auttoivat selviytymään ja jaksamaan elämässä kohdanneista stressitekijöistä huolimatta. Hyvä itsetunto, elämänhallintataidot ja -keinot sekä tunne ja luottamus siihen että elämä pysyy hallinnassa, vaikka monenlaista tapahtuu, olivat ominaista niille, joilla ei ollut masennusta. Nämä tekijät myös vahvistuivat masennuksesta ja vaikeista negatiivisista elämäntapahtumista toivuttaessa.

Voimakkaiden stressitekijöiden kohtaaminen elämässä sai aikaan masennuksen kaltaisen sopeutumishäiriön, joka korjautui pääsääntöisesti itsekseen muutaman vuoden kuluessa ilman hoitoa, Kuusinen-Laukkala toteaa.

Itsetuntoa ja elämähallintataitoja vahvistava tuki tärkeää

Parhaimmillaan elämän vastoinkäymiset kasvattivat ja vahvistivat sekä yksilöä että koko perhettä ja auttoivat löytämään kestäviä arvoja, joihin tukeutua jatkossakin. Työssä tapahtuneet suuret muutokset, kuten konkurssit ja irtisanomiset, saattoivat auttaa masentuneita tekemään perusteellista inventaariota elämästä ja tuottaa heille uusia, tyydyttävämpiä elämänuria.

– Esiin nousseista toiveista ja tarpeista päätellen palvelujärjestelmämme pitäisi pystyä tukemaan ihmistä enemmän käytännön asioissa elämän stressitilanteissa, Kuusinen-Laukkala sanoo.

Hoidollista apua potilaat kokivat saaneensa enemmän tukea-antavasta psykoedukatiivisesta keskustelusta – jota esimerkiksi depressiohoitajat voivat tarjota – kuin lääketieteellisestä hoidosta. Käytännön pulmien ratkomisessa vertaiset toimivat erinomaisena tukena, jos heihin vain saa yhteyden.

– Masennuksen ehkäisyssä tärkeimpinä koettiin lapsuudesta lähtien itsetuntoa ja elämänhallintataitoja vahvistava tuki perheeltä, läheisiltä, koulusta ja työstä sekä yleinen toiveikkuus ja tunne siitä, että elämästä voi selviytyä vastoinkäymisistä huolimatta, Kuusinen-Laukkala tiivistää.

LL Anneli Kuusinen-Laukkalan lääketieteen alan väitöskirja ”Masentuneen elämänhallinnan tukeminen perusterveydenhuollossa” tarkastetaan Helsingin yliopistossa perjantaina 25.1.2019 klo 13 alkaen. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum Helsinki, luentosali 1,Haartmaninkatu 8. Vastaväittäjänä toimii professori Sirkka Keinänen- Kiukaanniemi Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Kaisu Pitkälä Helsingin yliopistosta. Väitöskirja on myös sähköinen julkaisu ja yliopiston e-thesis-palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/286177

Anneli Kuusinen-Laukkala on syntynyt Korpilahdella ja kirjoittanut ylioppilaaksi Korpilahden lukiosta 1981. Hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Kuopion yliopistosta (nyk. Itä-Suomen yliopisto) vuonna 1987. Sen jälkeen hän on työskennellyt terveyskeskuslääkärinä Jyväskylän alueella vuoteen 2009 saakka, jona aikana hän erikoistui yleislääketieteeseen ja kouluttautui perhelääkäriksi. Vuodesta 2010 alkaen Kuusinen-Laukkala on työskennellyt Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä asiantuntijalääkärinä koulutus- ja kehittämistehtävissä sekä kansallisissa kehittämishankkeissa. Hän on valmistunut työnohjaajaksi vuonna 2017 ja valittu tuolloin myös Vuoden Yleislääkäriksi.

Väittelijän yhteystiedot:


LL Anneli Kuusinen-Laukkala
Sähköposti: anneli.kuusinen@ksshp.fi

*********************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Suomalaistutkimus avaa älyllisen kehitysvammaisuuden perinnöllistä taustaa12.2.2019 10:45:06Tiedote

Helsingin yliopiston koordinoiman tuoreen tutkimuksen mukaan sekä vakavan älyllisen kehitysvammaisuuden että lievempien älyllisen kehityksen häiriöiden taustalta löytyy perinnöllisiä riskitekijöitä. Riskitekijät ovat kuitenkin erilaisia eri kehitysvammaryhmissä. Lievemmät häiriöt johtuvat pääasiassa lukuisien geenialueiden yhteisvaikutuksesta, kun taas vakavissa kehitysvammoissa yksittäiset geenivirheet ovat tavallisempia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme