Käytätkö työpuhelintasi työajan ulkopuolella? Se voi helpottaa työn ja muun arjen yhdistämistä sekä vahvistaa työidentiteettiä

Työpuhelin mahdollistaa puheluiden soittamisen, sähköpostien lähettämisen ja tiedostojen vastaanottamisen kotisohvalta käsin. Kuinka siis tasapainottaa työ ja muu elämä teknologian hämärtäessä rajoja näiden välillä?
Helposti ajatellaan, että työntekijöiden työaikoja ja työpuhelinten käyttöä rajoittamalla voidaan vähentää teknologian käytöstä aiheutuvia negatiivisia seurauksia. Tuore Jyväskylän yliopiston tutkimus kuitenkin osoittaa, että työpuhelimen käytöstä saatavia hyötyjä voidaan parantaa rajoittamatta työntekijöiden työnteon joustavuutta tai teknologian käyttöä.
– Usein unohdetaan kertoa positiivisista vaikutuksista, kuten työntekijöiden saamasta joustavuudesta ja vapaudesta, kun he voivat itse aikatauluttaa työntekoaan, kertoo Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Ward van Zoonen, joka yhdessä kollegoidensa kanssa tarkasteli työasioissa tapahtuvaa älypuhelimen käyttöä työajan ulkopuolella.
Tukeva vuorovaikutus saa sitoutumaan työhön
Tutkimuksessa huomio kiinnitettiin erityisesti siihen, millaisia hyötyjä joustotyön mahdollisuus ja kotiasioista puhuminen lähijohtajan kanssa työajan ulkopuolella antaa työntekijälle.
– Tämä vähentää työn ja muun elämän välistä konfliktia. Jos organisaatiossa yritetään olla dialogisempia työntekijöiden eri elämän osa-alueiden välillä, voidaan luoda toimiva ympäristö, jossa voi puhua eri asioista, van Zoonen kuvaa.
Tutkimustulokset osoittavat, että työntekijöiden viestiessä yli rajojen ja puhuessa töissään myös muusta elämästään, voi lähijohtajalta saada uudenlaista tukea ja ymmärrystä.
– Tällainen viestintä mahdollistaa lähijohtajan tavoittamisen matalalla kynnyksellä, mikä auttaa työntekijää rakentamaan tasapainoa elämän eri osa-alueiden välille ja vahvistaa hänen identifioitumista organisaatioon, kuvaa professori Anu Sivunen tuloksia.
Tiukat työaikarajoitukset, joilla pyritään suojelemaan työntekijää, eivät siis välttämättä olekaan hyödyllisiä, jos tulosten osoittamat positiiviset vaikutukset jäävät saavuttamatta.
Lähijohtajan rooli joustotyön onnistumisessa suuri
Tutkimuksen aineisto kerättiin kahdella kyselyllä, johon vastasivat samat 367 työntekijää eräästä pohjoismaisesta yrityksestä. Työntekijöiltä kysyttiin muun muassa, kuinka paljon he puhuvat työasioistaan perheelleen ja kuinka paljon he kertovat perheestään lähijohtajalleen.
– Kyselyyn vastasivat sekä lähijohtajat että heidän alaisensa, ja tarkastelussa olikin heidän välinen viestintänsä. Yleensä työpaikoilla ollaan kiinnostuneita siitä, miten viestintä sujuu työyhteisössä. Se, miten lähijohtaja voi huomioida työntekijänsä muun elämän ja auttaa työntekijää saavuttamaan sitä kautta työhön liittyviä hyötyjä, unohtuu usein, Sivunen kuvaa.
Nykyajan työelämässä tarvetta tällaiselle tutkimukselle van Zoonenin mukaan on.
– Työpuhelimen käyttöä vapaa-ajalla voi vähentää, mutta nämä keinot ovat haastavia maailmassa, jossa nykyään elämme. Esimerkiksi kansainvälisissä organisaatioissa aikaerot voivat tehdä työskentelyn pelkästään kello 8 – 16 välillä epäkäytännölliseksi, hän muistuttaa.
Lisäksi tämänhetkinen poikkeuksellinen etätyötilanne koronaviruksen takia aiheuttaa monessa työyhteisössä tilanteen, jossa päivittäisiä kasvokkaiskohtaamisia työpaikalla ei ole.
– Joustaviin työaikoihin tapahtuva viestintä lähijohtajan kanssa myös muissa kuin työasioissa voisikin helpottaa monen työntekijän arkea, jos mahdollisia perhe-elämän tai vapaa-ajan haasteita voisi näissä tilanteissa jakaa myös lähijohtajille. Näin myös työn suorittamiseen vaikuttava tilannetietoisuus työntekijän etätyötilanteesta lisääntyisi, Sivunen sanoo.
_______________________________________________________________________
Tutkimus on osa laajempaa, Business Finlandin rahoittamaa CityWorkLife-tutkimushanketta, jossa yhteistyökumppaneina olivat Aalto-yliopisto ja University of California, Santa Barbara. Julkaistu tutkimus on toteutettu Jyväskylän yliopiston CoCoDigi-tutkimusryhmässä, jota johtaa professori Anu Sivunen.
Julkaisu:
van Zoonen, W., Sivunen, A. & Rice, R.E. Boundary communication: How smartphone use after hours is associated with work-life conflict and organizational identification. Journal of Applied Communication Research. Artikkeli on luettavissa täällä:
https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/00909882.2020.1755050
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Ward van Zoonen, ward.w.vanzoonen@jyu.fi, +31 6 4626 1205
Professori Anu Sivunen, anu.e.sivunen@jyu.fi, +358407354279
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.
Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote
Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme