Kehityspoliittinen toimikunta: Kestävän kehityksen investointeihin tarvitaan selkeät kriteerit

Näin todetaan Kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) teettämässä Kestävän kehityksen rahoitusmurros -selvitysraportissa. Raportissa käydään läpi vastuulliseen sijoittamiseen sitoutuneita sijoitusalan suomalaisia toimijoita, sijoitusten määrää ja suuntautumista köyhimpiin maihin. Samalla tarkastellaan sijoittajien lähestymistapoja kestävän kehityksen mukaiseen sijoittamiseen.

Kestävä kehitys tarvitsee lisää vastuullisia sijoituksia

Kehityspoliittisen toimikunnan mielestä tarve uusille sijoituksille on suuri, sillä kehittyvistä maista köyhimmät eivät pysty saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) tavoitteita vuoteen 2030 mennessä ilman merkittävää ulkopuolista kestävän kehityksen tavoitteita ja periaatteita tukevaa rahoitusta.

Agenda 2030:n ydinperiaatteisiin kuuluvat muun muassa kaikkien haavoittuvimpien ihmisten ja väestöryhmien huomioiminen, sukupuolten tasa-arvo ja syrjimättömyys.

Yksityisten rahoituslähteiden rooli on tässä merkittävä, sillä julkinen kehitysyhteistyö on nykyisin vain osa kehittyviin maihin suuntautuvasta kokonaisrahoituksesta.

Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan selvempää yhtenäistä ohjeistusta tarvitaan myös EU-tasolla silloin kun sijoituksia tehdään kestävän kehityksen nimissä. Tässä on huomioitava sijoitusten vaikuttavuus sosiaaliselle, ekologiselle ja taloudelliselle kestävyydelle sekä YK:n Agenda 2030:n periaatteet.

Rahoitusvirtojen seuraaminen on vaikeaa

Selvityksen mukaan Suomessa on 51 YK:n vastuullisen sijoittamisen sitoumuksen tehnyttä sijoitusalan toimijaa, jotka ovat muun muassa työeläkeyhtiöitä, investointipankkeja ja vähittäispankkeja. Niistä huomattava osa ilmoittaa tekevänsä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia sijoituksia.

Rahoitusvirtoja on nykytilanteessa kuitenkin hankala seurata, sillä sijoituksia tehdään muun muassa kansainvälisiin rahastoihin, jotka sijoittavat sekä kehittyneisiin että kehittyviin maihin.

Yhteisten kriteerien puuttuessa sijoittajien lähestymistapa kestävän kehityksen mukaisiin sijoituksiin vaihtelee huomattavasti. Suomalaisten sijoitusten kohdentumista ja kehitysvaikutuksia on vaikea arvioida, sillä kehitysvaikutusten seurannassa ei ole käytössä yhdenmukaista tapaa.

Kehityspoliittisen toimikunnan mielestä nykyisessä tilanteessa riskinä on kestävän kehityksen käyttö markkinointitarkoituksessa. Myöskään ne sijoittajat, jotka panostavat vaikuttavuuteen ja sen seurantaan, eivät hyödy panoksestaan oikeudenmukaisesti suhteessa kilpailijoihinsa.

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä lisättävä

Selvityksestä ilmenee, että sijoitusten täydentävyys suhteessa kehitysyhteistyörahoitukseen on käytännössä vielä hyvin pientä. Samalla hauraimmat alueet jäävät edelleen syrjään, eikä sijoituksia kohdennu tarpeeksi esimerkiksi paikallisen PK-sektorin kehittämiseen, jossa on kuitenkin suuri potentiaali kestävien ja säällisten työpaikkojen luonnille.

Kehityspoliittinen toimikunta toivookin, että myös Suomen hallitus edistäisi ja seuraisi nykyistä järjestelmällisemmin kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia sijoituksia kehittyviin maihin. Ensimmäisiä askelia olisivat nykyisten esteiden tunnistaminen ja parhaiden kansainvälisten käytäntöjen kartoittaminen sekä keskusteluyhteyden vahvistaminen sijoittajakentän kanssa eniten lisäarvoa tuottavista malleista.

Samalla ulkoministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön tulisi pohtia, miten kauppapolitiikalla ja nykyisillä kehityspolitiikan instrumenteilla voidaan edistää yksityisiä sijoituksia kehittyviin maihin ja niiden suuntautumista kestävää kehitystä tukeviin kohteisiin.

Lisätietoja:

Kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri Marikki Karhu, puh. 050 525 8649, marikki.karhu@formin.fi

Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Inka Hopsu, puh. 040 758 9545, inka.hopsu@eduskunta.fi

Kehityspoliittinen toimikunta on ainoa systemaattisesti ja laaja-alaisesti Suomen kehitysyhteistyötä sekä -politiikkaa seuraava ja analysoiva taho. Valtioneuvosto asettaa toimikunnan hallituskausittain. Sen jäsenistö koostuu eduskuntapuolueista, etu- ja kansalaisjärjestöistä sekä UniPID- verkoston yliopistoista.