Kehityspoliittisen toimikunnan arvioraportti: Tasa-arvoa tukevaa kehityspolitiikkaa on päivitettävä ja edistettävä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella
Kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa on uudistettava, jotta Suomi voi edistää nykyistä tuloksellisemmin sukupuolten välistä tasa-arvoa kehitysmaissa. Tätä mieltä on valtioneuvoston asettama Kehityspoliittinen toimikunta (KPT), jonka arvioraportti Suomen kehityspolitiikan tila 2018: Myytistä maan pinnalle ja mallimaaksi – Suomi kehitysmaiden naisten ja tyttöjen tasa-arvon vahvistajana julkistetaan keskiviikkona eduskunnassa.
KPT:n mielestä nykyisen hallituskauden kokonaiskuva on ristiriitainen. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on nostettu kehityspolitiikan ensimmäiseksi painopisteeksi, mutta samaan aikaan tasa-arvotyön rahoitus on vähentynyt noin 40 prosenttia osana kehitysyhteistyön historiallisen suuria määrärahaleikkauksia.
Kehityspoliittinen toimikunta toivoo hallitukselta aikataulua, jolla virallisen kehitysavun bruttokansantulo-osuus nostetaan YK:n suosituksen mukaisesti 0,7 prosenttiin. Lisäksi vähintään 0,2 prosenttia bruttokansantulosta on suunnattava kaikkein köyhimpien maiden tukemiseen.
”Tasa-arvotyön painoarvon tulee näkyä myös rahoituksen kohdentumisessa. Siksi Suomen on sitouduttava EU:n tasa-arvoa edistävän toimintasuunnitelman tavoitteeseen. Tasa-arvon tulee olla joko merkittävä osa- tai pääasiallinen tavoite 85 prosentissa kaikista uusista kehitysohjelmista vuoteen 2020 mennessä”, KPT linjaa.
KPT:n mielestä suomalainen arvopohja, sitoumukset kansainvälisiin sopimuksiin sekä naisten ja tyttöjen nostaminen Sipilän hallituksen uudeksi kehityspoliittiseksi painopisteeksi luovat odotuksia, jotka Suomen on nyt uskottavasti lunastettava. Tätä edellyttää myös sitoutuminen YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda2030) toteuttamiseen. Suomen ei pidä jättää väliin mahdollisuutta profiloitua EU-puheenjohtajuuskaudellaan vuonna 2019 todellisena kestävän kehityksen ja tasa-arvon edistäjänä.
KPT:n arvion mukaan kehityspolitiikan toimijoilta – kuten kahdenvälisen kehitysyhteistyön toteuttajilta, kansalaisjärjestöiltä ja yksityissektorilta – löytyy osaamista ja tahtoa tähän. Lisäksi Suomi toimii aktiivisesti EU:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla erityisesti naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksien puolesta.
”Tätä työtä tulee ehdottomasti jatkaa. Tasa-arvo on kestävän kehityksen ehto, jota Suomen tulee kaikessa toiminnassa korostaa. Siksi on perusteltua, että kehitysyhteistyöllä ja -politiikalla on hallituskausia pidempi pysyvä perusta. Uudistukset tulee aloittaa tällä hallituskaudella ja sisällyttää ne seuraavan hallituskauden kehityspoliittiseen selontekoon. Suomen EU-puheenjohtajakausi olisi luonteva näytön paikka uudistusten esittelylle.”
Lisätietoja: KPT:n puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemi, puh. 050 511 30 67, aila.paloniemi@eduskunta.fi; KPT:n pääsihteeri Marikki Stocchetti, puh. 050 525 8649, marikki.stocchetti@formin.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) on valtioneuvoston asettama neuvoa-antava elin, joka seuraa ja arvioi Suomen kestävän kehityksen toimintaa suhteessa kehitysmaihin. Sen jäsenistö koostuu eduskuntapuolueista, etu- ja kansalaisjärjestöistä sekä UniPID- verkoston yliopistoista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kehityspoliittinen toimikunta
Utvecklingspolitiska kommissionens rapport: Vi behöver en modell för globalt ansvar som sträcker sig över regeringsperioderna9.5.2019 09:00:00 EEST | Tiedote
I regeringsförhandlingarna måste vi ta ett mer målmedvetet grepp om globala problem, som till exempel klimatförändringen och fattigdomen. Utvecklingspolitiska kommissionen föreslår en modell för globalt ansvar, en bas för utvecklingspolitiken, som skulle överskrida regeringsperioderna och förvaltningsgränserna.
Report by the Development Policy Committee: A global responsibility model needed, covering several parliamentary terms9.5.2019 09:00:00 EEST | Tiedote
In the upcoming government formation talks, a more determined approach must be adopted towards global challenges such as climate change and poverty. The Development Policy Committee's response to the challenge is a global responsibility model, which would form a foundation for the conduct of development policy for several parliamentary terms and across administrative boundaries.
Kehityspoliittisen toimikunnan arvioraportti: Nyt tarvitaan hallituskaudet ylittävä globaalin vastuun malli9.5.2019 09:00:00 EEST | Tiedote
Alkavissa hallitusneuvotteluissa on otettava entistä määrätietoisempi ote ilmastonmuutoksen ja köyhyyden kaltaisiin globaaleihin haasteisiin. Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) esittää ratkaisuksi globaalin vastuun mallia, johon kirjataan hallituskaudet ja hallintorajat ylittävä kehityspolitiikan perusta.
Development Policy Committee: Clear plan needed to increase development cooperation funds7.11.2018 15:01:11 EET | Tiedote
According to the Development Policy Committee, Finland’s development cooperation appropriations should be raised to 0.7 per cent of its gross national income (GNI) over the next two government terms. This will require a clear, long-term plan, extending beyond the current government term. As a member of the UN, the OECD and the EU, Finland has committed to this.
Utvecklingspolitiska kommissionen: En tydlig plan för ökade anslag för utvecklingssamarbetet7.11.2018 15:00:32 EET | Tiedote
Enligt Utvecklingspolitiska kommissionen (UPK) behövs det en tydlig plan för Finlands utvecklingssamarbete. Planen bör sträcka sig över flera regeringsperioder och innebära att anslagen höjs till 0,7 procent av bruttonationalinkomsten inom de kommande två regeringsperioderna. Som medlem i FN, OECD och EU har Finland förbundit sig till detta.
KPT: Kehitysyhteistyörahojen nostoon selkeä suunnitelma7.11.2018 14:59:56 EET | Tiedote
Kehityspoliittisen toimikunnan KPT:n mielestä Suomen kehitysyhteistyöhön tarvitaan hallituskaudet ylittävä selkeä suunnitelma, jonka mukaan määrärahat nostetaan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta seuraavan kahden hallituskauden aikana. Suomi on YK:n, OECD:n ja EU:n jäsenenä tähän sitoutunut.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme