Kehonmittoihin perustuvat mittayksiköt ovat yllättävän monipuolisia ja tarkoituksenmukaisia
Tutkimus paljastaa, että kehonmittayksiköt eivät olleet pelkästään yksinkertaisia mittatyökaluja, vaan niillä oli tarkkaan harkittuja tarkoitusperiä.
Esimerkiksi perinneteknologiassa ja välineiden suunnittelussa kehonmittayksiköt olivat olennainen osa ergonomista suunnittelua. Lisäksi kehonmittayksiköiden käyttö jatkui pitkään standardoitujen mittayksiköiden käyttöönoton jälkeenkin, mikä viittaa niiden hyödyllisyyteen ja käytännöllisyyteen.
Moni suomalainen tuntee perinteiset mittayksikkömme, kuten vaaksan, sylen tai kyynärän. Perinteisesti esimerkiksi sylen ja vaaksan mittaa on käytetty niin suksien kuin tervahaudankin mittaukseen. On ollut pitkään tiedossa, että vastaavia kehonmittoihin perustuvia mittayksiköitä on käytetty luultavasti jo vuosituhansia. Esimerkiksi monet varhaisimmat standardoidut mittayksiköt, kuten muinainen egyptiläinen kyynärä, saivat luultavasti alkunsa kehonmittoihin perustuvista varhaisista mittausjärjestelmistä.
Mittausjärjestelmät ovat olleet keskeisessä roolissa teknologioiden ja kulttuurin kehityksessä, mutta edelleen tiedetään varsin vähän siitä, miten ja millaisia kehonmittoihin perustuvia mittayksiköitä on käytetty. Mittayksiköiden historiallista käyttöä on tärkeää ymmärtää ja tutkia, koska se auttaa ymmärtämään varhaisen kvantitatiivisen eli laskennallisen ajattelun syntyä. Mittayksiköt voivat myös valaista, miten eri kulttuurit ovat esimerkiksi suunnitelleet arkisia työkalujaan ja ratkaisseet jokapäiväisiä ongelmiaan.
Tarkkaan harkittua ergonomista suunnittelua
– Aiemmin on kuviteltu, että kehonmittayksiköt olisivat olleet verrattain yksinkertaisia mittaustyökaluja, joilla ei ollut sen erikoisempaa tarkoitusperää. Kehonmittayksiköitä on pidetty monessa mittaushistoriassa vain esiaskeleena kohti väitetysti edistyneempiä standardoituja mittayksiköitä, kuten metrijärjestelmää, kertoo tutkijatohtori Roope Kaaronen Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta
Helsingin yliopiston uusi katsaus kuitenkin osoittaa, että kehonmittayksiköiden käyttö jatkui alueesta riippuen jopa vuosisatoja tai -tuhansia ensimmäisten standardoitujen mittayksiköiden käyttöönoton jälkeen. Kehonmittayksiköiden jatkuvaa käyttöä selitetään niiden hyödyllisyydellä.
– Kehonmittayksiköiden käyttö oli usein tarkkaan harkittua. Esimerkiksi monen perinneteknologian, kuten jousen, kajakin, suksien tai vaatteiden suunnittelussa on ollut tärkeää, että väline on käyttäjälleen räätälöity. Siksi näitä välineitä on usein myös suunniteltu käyttäen omia kehonosia mittayksikköinä, kuvailee Kaaronen.
Esimerkiksi niin hantit, karjalaiset kuin saamelaisetkin ovat suunnitelleet suksiaan hyödyntäen omaa pituuttaan tai sylen, vaaksan ja jalan mittaansa mittayksikkönä. Tutkimus osoittaa ergonomisen suunnittelun olleen ihmiskulttuurien historiassa paljon kuviteltua yleisempää. Kehonmittayksiköitä on käytetty myös sen takia, että ne ovat helposti saatavilla ja käteviä käyttää. Esimerkiksi sylen mitalla on helppo mitata köyttä, kangasta tai kalaverkkoja.
– Köyden kaltaisia notkeita esineitä on hankala mitata mittatikulla tai -nauhalla, mutta sylellä voi kätevästi ojentaa köyden suoraksi. Liikkeen toistamalla voi helposti mitata pitkänkin esineen, Kaaronen kuvailee.
Kehonmitat ovat edelleenkin käytössä myös länsimaissa. Esimerkiksi polkupyörän runkoa sovittaessa otetaan tyypillisesti jalan sisäsauman mitta, ja maastohiihtosuksen pituus suhteutetaan käyttäjän kokoon.
Kaaronen kertoo veistävänsä kajakkimeloja oman sylen ja kyynäränsä mitalla.
– Grönlantilaistyylinen perinnemela on ergonomisesti suunniteltu käyttöväline, jolla olen melonut Helsingistä Maarianhaminaan.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Koneen Säätiö ja EU:n Horizon 2020 -ohjelma.
Alkuperäinen artikkeli
Roope O. Kaaronen et al., Body-based units of measure in cultural evolution.Science 380, 948-954(2023). DOI:10.1126/science.adf1936
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Roope Kaaronen, roope.kaaronen@helsinki.fi
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme