Kehysriihen työllisyyslinjauksissa yllättävän paljon hyvää, jotain epäselvää ja jonkin verran tehtävää

”Valitut toimet ovat hyvinvointitalousajattelun mukaisia, ja niissä työllisyyden nostoon pyritään ihmisiä tukemalla, ei rankaisemalla. Hallitus on tunnistanut ne vaikeasti työllistyvät, joita tukemalla yhä useampi voi siirtyä pysyvästi työllisiksi ja antamaan panoksensa yhteiskunnan rakentamiseen”, SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas toteaa.

Työllisyyttä vahvistetaan investoinneilla työkykyyn ja tuottavuuteen – myös osatyökykyiset yritetään saada paremmin mukaan työelämään. “Se mikä puuttuu, ovat lisäpanostukset koulutukseen. Ne olisivat tarpeen tuottavuuden ja työllisyyden parantamiseksi”, jatkaa Ahokas.

SOSTE listasi hallituksen kehysriihipäätöksen keskeiset työllisyyteen vaikuttavat toimenpiteet

Mitä hyvää?

• Työllisyyden hoidossa ei turvauduta sosiaaliturvan leikkauksiin. Tästä on syytä pitää kiinni vastaisuudessakin.
• Koulutuksesta ei leikata – korkea työllisyys edellyttää korkeaa osaamista.
• Työkykyohjelman laajentaminen tukee korkeaa työllisyyttä. Jatkossa ohjelman kohderyhmiä tulisi laajentaa.
• Työkyvyttömyyden ja sairaseläkkeiden ennaltaehkäisyyn panostaminen.
• Palkkatuetun työn lisäämiseen suunnatut panostukset.
• Yhteiskunnallisten yritysten tukeminen perustettavan asiantuntijayksikön kautta.
• Julkisiin hankintoihin liitettävä osatyökykyisten ja muihin vaikeammassa asemassa olevien työttömien työllistämisehto.

Mitä epäselvää?

• Työllisyyspalvelujen järjestämisvastuun siirto kuntiin on vaikutuksiltaan epäselvä. Kuntien kannustimilla ratkaiseva vaikutus.
• Välittäjä Oy:n vaikutus riippuu siitä, miten vaikuttaa muiden palvelujen rahoitukseen sekä olemassa olevien välityömarkkinoiden toimintaedellytyksiin. Sosiaalipoliittisesta näkökulmasta toimessa on paljon hyvää.

Mitä tehtävä?

• Panostukset työllisyyteen koulutustasoa nostamalla ovat yhä välttämättömiä.
• Opiskelijoiden maahanmuuton lisääminen vaatii myös koulutustarjonnan laajentamista, jotta se tukisi työllisyyttä.