Lapsiasiavaltuutettu

Keinokohtuhoidon kehittyminen vaatii eettistä ja oikeudellista arviointia

Jaa

Utveckling av vård i med konstgjord livmoder kräver etisk och rättslig bedömning

Ennen keinokohtuteknologian käyttöönottoa tulisi käydä perusteellinen, laaja-alainen keskustelu, tehdä sen pohjalta tietoisia valintoja ja varmistaa, että lainsäädäntö tukee niitä. (Kuva: Adobe Stock)
Ennen keinokohtuteknologian käyttöönottoa tulisi käydä perusteellinen, laaja-alainen keskustelu, tehdä sen pohjalta tietoisia valintoja ja varmistaa, että lainsäädäntö tukee niitä. (Kuva: Adobe Stock)

Pikkukeskosina syntyvien lasten hoito kehittyy. Kehitteillä oleva keinokohtuteknologia saattaa tulevaisuudessa korvata nykyisiä pikkukeskosten tehohoitoyksiköitä. Teknologian kehittyminen vaatii oikeudellista ja arvokeskustelua jo etukäteen.

– Ei ole syytä kyseenalaistaa tehokkaamman ja turvallisemman keskosten hoidon tavoitteita. Samalla on tärkeää tunnistaa, että puhutaan tilanteista, joihin liittyy jo nykyään kiistanalaisia kysymyksiä, tutkimuksen tekijä, lapsiasiavaltuutetun toimiston lakimies ja väitöskirjatutkija Merike Helander toteaa.

Keinokohdusta käydyssä keskustelussa tullaan helposti vastakkainasetteluun raskaana olevan oikeuksien ja sikiön suojelun välillä. Tämä vastakkainasettelu liittyy myös keskusteluun, jota käydään laajemmin lisääntymisoikeuksista. Keinokohtuhoidon käyttöönottoon liittyvien eettisten ja oikeudellisten haasteiden tunnistaminen etupainotteisesti on välttämätöntä.

– Lähestyipä aihetta raskaana olevan henkilön tai sikiön oikeuksista käsin, ei toistakaan näkökulmaa voi sivuuttaa. Taustalla vaikuttavat ikiaikaiset kysymykset siitä, milloin ihmiselämä alkaa tai milloin sikiöstä tulee ihminen. Niihin suhtaudutaan eri tavoin eri yhteiskunnissa. Kysymyksiin ei ole yksiselitteistä vastausta, joten keinokohtuunkin tullaan varmaankin suhtautumaan eri maissa eri tavoin, Helander arvioi.

Kasvaako keinokohdussa sikiö vai keskonen?

Oikeus-lehdessä julkaistussa oikeustieteellisessä tutkimusartikkelissa pohditaan keinokohdussa kehittyvän yksilön oikeudelliseen asemaan liittyviä kysymyksiä kansainvälisen bioeettisen keskustelun pohjalta. Perustavanlaatuisin kysymys oikeudellisesta näkökulmasta on se, katsotaanko keinokohdussa oleva yksilö syntymättömäksi vai syntyneeksi. Tämä vaikuttaa esimerkiksi siihen, kenellä on oikeus ja velvollisuus toimia keinokohtuyksilön puolesta ja antaa suostumus hoitoon.

Hoitopäätökset perustuvat potilaan suostumukseen, jonka taustalla on jokaiselle syntymästään asti kuuluva perusoikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Kun kyse on sikiöstä tai vastasyntyneestä, yksilön aseman kannalta keskeistä on, kuka tai ketkä käyttävät hänen puolestaan puhevaltaa hoitopäätösten yhteydessä. Kysymys konkretisoituisi erityisesti silloin, kun vanhemmat ovat erimielisiä keinokohtuyksilön hoidosta. Erityisen haasteellisia olisivat tilanteet, joissa vakava sairaus tai vamma ilmenisi tai voitaisiin todeta vasta sen jälkeen, kun keinokohtuhoito on jo aloitettu.

Sikiön ja vastasyntyneen oikeudellisen aseman ero perustuu syntymään. Sikiöstä tulee oikeuskelpoinen henkilö, lapsi, syntymänsä hetkellä. Raskauden aikana oikeus raskauteen ja sikiöön liittyvään päätöksentekoon on yksin raskaana olevalla. Vastasyntyneen oikeuksia käyttävät pääsääntöisesti hänen huoltajansa yhdessä.

Keinokohtu haastaa nykysääntelyn tiukan erottelun sikiön ja vastasyntyneen oikeudellisen aseman välillä. Tulevaan sääntelytarpeeseen vaikuttaa se, millainen keinokohtu aikanaan otetaan käyttöön. Sääntelytarve ja sen haasteellisuus korostuvat, jos keinokohtuhoidolla voidaan tulevaisuudessa hoitaa entistä varhaisempia tai pienempiä yksilöitä, joita ei nykymääritelmien mukaan pidetä elinkelpoisena.

– Ennen keinokohtuteknologian käyttöönottoa tulisi käydä perusteellinen, laaja-alainen keskustelu, tehdä sen pohjalta tietoisia valintoja ja varmistaa, että lainsäädäntö tukee niitä. On muistettava, että keskustelun lopputulos voi vaikuttaa myös sikiön tai vastasyntyneiden asemaan yleensä. Vaikutus voi ulottua laajasti lisääntymisoikeuksiin, Helander sanoo.

Merkittävä ratkaistava kysymys on, onko perusteita kohdella kehitysvaiheeltaan ja terveydentilaltaan samanlaisia yksilöitä eri tavoin riippuen siitä, missä ympäristössä ne kehittyvät. Kuten usein eettisesti herkissä asioissa, tässäkin on kyse arvovalinnoista. Nämä arvovalinnat luovat pohjaa myös muuttuville lainsäädännöllisille ratkaisuille.

Tutkimusartikkeli on osa Merike Helanderin tekeillä olevaa oikeustieteellistä väitöskirjaa, joka käsittelee sikiön ja vastasyntyneen oikeudellista asemaa terveyteen liittyvissä kysymyksissä.

Alkuperäisartikkeli

Helander, Merike (2022). Keinokohtu – sikiön vai keskosen asuinpaikka? Oikeus 51(2), 281–298.

*****

Vården av barn som föds som mycket prematura utvecklas. Teknik med konstgjord livmoder utvecklas och kan i framtiden ersätta nuvarande intensivvårdsenheter för mycket prematura barn. Utvecklingen av tekniken kräver rättslig och etisk diskussion redan på förhand.

– Vi bör inte ifrågasätta målsättningarna för en mer effektiv och säker prematurvård. Samtidigt är det viktigt att erkänna att diskussionen handlar om situationer som redan nu förknippas med kontroversiella frågor, konstaterar forskningsarbetet författare, jurist vid barnombudsmannens byrå, doktorand Merike Helander.

Diskussionen om konstgjord livmoder handlar ofta om motsättningen mellan rättigheterna av den gravida modern och skyddet för det ofödda barnet. Denna motsättning förknippas även mer allmänt med diskussionen om reproduktiva rättigheter. Det är nödvändigt att identifiera de etiska och rättsliga utmaningarna med införandet av vård i konstgjord livmoder proaktivt.

– Vare sig man närmar sig ämnet ur perspektivet för den gravida personen eller fostret kan man inte bortse från den andra synvinkeln. I bakgrunden finns de uråldriga frågorna om när ett människoliv börjar eller när ett foster blir en människa. Man förhåller sig olika till dessa frågor i olika samhällen. Det finns inget otvetydigt svar på dessa frågor, varmed man säkert kommer att förhålla sig på olika sätt i olika länder till frågan om konstgjord livmoder, anser Helander.

Är det ett foster eller ett prematurt barn som växer i den konstgjorda livmodern?

I en rättsvetenskaplig artikel i tidningen Oikeus behandlas frågor som förknippas med den rättsliga ställningen av den individ som utvecklas i en konstgjord livmoder på basis av den bioetiska debatten. Den mest grundläggande rättsliga frågan är huruvida en individ som utvecklas i en konstgjord livmoder anses vara ofödd eller född. Detta påverkar till exempel vem som har rätten och skyldigheten att agera på den utvecklande individens vägnar och ge sitt samtycke till vård.

Vårdbesluten baseras på patientens samtycke som för sin del grundar sig den grundläggande rättigheten om personlig integritet som alla har sedan födseln. När det är fråga om ett foster eller en nyfödd är det väsentliga vad gäller individens ställning vem eller vilka som använder talan för individen i samband med vårdbeslut. Denna fråga skulle konkretiseras särskilt när föräldrarna är oeniga om vården av den individ som utvecklas i en konstgjord livmoder. Situationer där en allvarlig sjukdom eller skada skulle komma fram eller kunna konstateras först efter det att vården i en konstgjord livmoder redan har inletts skulle vara särskilt svåra.

Skillnaden mellan den rättsliga ställningen av ett foster och en nyfödd baseras på födseln. Ett foster blir en person med rättsförmåga, alltså ett barn, vid födseln. Under graviditeten har den gravida personen ensamrätt att fatta beslut om graviditeten och fostret. Rättigheterna av en nyfödd används i regel av den nyföddas vårdnadshavare tillsammans.

En konstgjord livmoder utgör en uppmaning för det nuvarande strikta avskiljandet mellan den rättsliga ställning av ett foster och en nyfödd. Det framtida behovet för reglering påverkas av hurdan konstgjord livmoder som i sinom tid kommer att tas i bruk. Behovet för reglering och dess utmaningar kommer att framhävas, om man i framtiden kan vårda allt tidigare eller mindre individer i konstgjord livmoder, alltså individer som för närvarande inte anses vara livsdugliga.

– Innan tekniken med konstgjord livmoder tas i bruk bör man diskutera frågan grundligt och övergripande, göra medvetna val på basis av denna diskussion och försäkra sig om att lagstiftningen stödjer dessa val. Man ska komma ihåg att diskussionens slutresultat kan även påverka fostrets eller de nyföddas ställning mer allmänt och ha omfattande konsekvenser för de reproduktiva rättigheterna, säger Helander.

En viktig fråga som ska lösas är om det är motiverat att behandla individer som till sin utveckling och sitt hälsotillstånd är lika på olika sätt beroende på den miljö där de utvecklas. Som så ofta är fallet i etiskt känsliga frågor, handlar även detta om värderingar som också skapar en grund för de ändrande lagstiftningsmässiga lösningarna.

Den vetenskapliga artikeln är en del av Merike Helanders kommande doktorsavhandling i rättsvetenskap om den rättsliga ställningen av ett foster och en nyfödd i frågor som gäller hälsa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Ennen keinokohtuteknologian käyttöönottoa tulisi käydä perusteellinen, laaja-alainen keskustelu, tehdä sen pohjalta tietoisia valintoja ja varmistaa, että lainsäädäntö tukee niitä. (Kuva: Adobe Stock)
Ennen keinokohtuteknologian käyttöönottoa tulisi käydä perusteellinen, laaja-alainen keskustelu, tehdä sen pohjalta tietoisia valintoja ja varmistaa, että lainsäädäntö tukee niitä. (Kuva: Adobe Stock)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Lapsiasiavaltuutettu
Lapsiasiavaltuutettu
Vapaudenkatu 58 A
40100 Jyväskylä

0295 666 850http://lapsiasia.fi/

Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, josta on säädetty lailla (laki lapsiasiavaltuutetusta 1221/2004). Lapsiasiavaltuutettu antaa Suomen hallitukselle ja eduskunnalle lakisääteisen arvion lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta sekä raportoi määräajoin YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja antaa lausuntoja toimialansa teemoista. Lapsiasiavaltuutettu ei käsittele yksittäisen lapsen asioita.

* * * 

Barnombudsmannen är en självständig och oberoende statlig myndighet som grundats genom lagen om barnombudsmannen (1221/2004). Barnombudsmannen rapporterar till statsrådet och till Finlands riksdag om hur barn och unga mår och om hur deras rättigheter genomförs. Barnombudsmannen rapporterar också till FN:s kommitté för barnets rättigheter i anslutning till statens regelbundna rapportering. Barnombudsmannen påverkar bland annat genom att göra motioner, ge utlåtanden och delta i den samhälleliga diskussionen. Ombudsmannen har inte rätt att handla i ärenden som gäller enskilda barn.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lapsiasiavaltuutettu

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme