Keisarileikkauksessa syntyneen vauvan suoliston mikrobistoa voidaan normalisoida ulosteensiirron avulla
Keisarileikkaus estää vauvan suoliston mikrobiston normaalia kehitystä. Nyt tutkijat ovat osoittaneet, että mikrobisto voidaan palauttaa samankaltaiseksi kuin alateitse syntyneillä vauvoilla. Ratkaisuna on ulosteensiirto, jossa oman äidin suolistomikrobeja siirretään heti keisarileikkauksen jälkeen vastasyntyneelle.
Ihmisen suolistossa on monipuolinen mikrobien ekosysteemi: pääasiassa mikrobisto koostuu bakteereista, viruksista ja sienistä. Kokonaisuudessaan ekosysteemiä kutsutaan suolistomikrobistoksi. Viime vuosina suoliston mikrobistoa on tutkittu paljon, ja suolistomikrobien tiedetään vaikuttavan laajasti ihmisen terveyteen, kuten esimerkiksi fysiologiaan ja immuunipuolustuksen kehittymiseen.
Tavallisesti vastasyntyneet lapset saavat suolistobakteereja äidiltään alatiesynnytyksessä. Sen sijaan jos lapsi syntyy keisarileikkauksella, vauva ei saa ulosteen mikrobeja lainkaan, mikä vaikuttaa merkittävästi mikrobiston kehittymiseen.
Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät, voisiko keisarileikkauksella syntyvien lasten suolistomikrobistoa palauttaa kuntoon ulosteensiirrolla. Ulosteensiirto on tutkimusten mukaan normalisoinut tehokkaasti aikuisilla suolistomikrobiston koostumusta ja parantanut sairauksia, kuten Clostridium difficile -bakteerin aiheuttamia tulehduksia suolessa.
Tuoreen tutkimuksen tulokset on julkaistu Cell-tiedelehdessä.
– Keisarileikkaus altistaa monille immuniteettisairauksille. Jos lapsi ei saa äidin mikrobeja syntymässään, sillä voi olla pitkäaikaisia seurauksia lapsen terveyteen. Tutkimuksemme osoittaa, että suoliston mikrobistoa voidaan hoitaa keisarileikkauksen jälkeen äidin ulosteensiirron avulla. Suun kautta toteutettava siirto tukee ulostebakteerien siirtymistä äidiltä lapselle, mikä tapahtuisi tavallisesti alatiesynnytyksessä, kertoo mikrobiomiikan professori Willem M. de Vos.
Ulosteensiirto vähentää poikkeavan suolistomikrobiston tuomia riskejä
Ulosteet voivat sisältää vaarallisia taudinaiheuttajia, minkä vuoksi tutkimukseen osallistuneet tulevat äidit testattiin taudinaiheuttajamikrobien varalta. Yhteensä 17 testatusta äidistä seitsemän valittiin tutkimukseen.
Kun tutkimukseen osallistuneet lapset syntyivät, ulosteensiirto toteutettiin heti keisarileikkauksen jälkeen: pieni määrä äidin ulostetta sekoitettiin rintamaitoon, ja tämä maito annettiin vauvalle ensimmäisen ruokinnan yhteydessä. Kaikki seitsemän keisarileikattua lasta, jotka saivat ulosteensiirron, säilyivät terveinä eikä heillä todettu negatiivisia vaikutuksia hoidosta.
Tutkimukseen osallistuneiden vauvojen suoliston mikrobistoa seurattiin kolmen kuukauden ajan. Mikrobistoa verrattiin keisarileikattuihin vauvoihin, joille ei tehty ulosteensiirtoa ja tavallisen alatiesynnytyksen kautta syntyneisiin lapsiin.
– Ulosteensiirron avulla vauvojen suoliston mikrobisto palautui hyvin nopeasti samanlaiseksi kuin niillä vauvoilla, jotka tulivat maailmaan tavallisen alatiesynnytyksen kautta. Sillä vauvojen mikrobisto ei muistuttanut niiden keisarileikattujen mikrobistoa, joille ei tehty ulosteensiirtoa, testi osoittaa, että hoito on tehokas tapa normalisoida vastasyntyneen lapsen suolistobakteerien kehitys, sanoo tutkijatohtori Katri Korpela.
– Helpon toimenpiteen avulla voimme normalisoida mikrobiston. Ulosteensiirto myös saattaa vähentää riskiä, että lapsi sairastuisi kroonisiin tauteihin, joita poikkeava suoliston mikrobisto voi aiheuttaa, täydentää lasten infektiotautien erikoislääkäri ja dosentti Otto Helve.
– Toimenpidettä ennen on kuitenkin tehtävä huolelliset tutkimukset sen varalta, että äidin ulosteessa on taudinaiheuttajia, korostaa neonatologian professori Sture Andersson.
Viite: Korpela K., Helve O., Kolho K-L., Saisto T., Skogberg K., Dikareva E., Stefanovic V., Salonen A., Andersson S., de Vos W. Maternal Fecal Microbiota Transplantation in Cesarean-Born Infants Rapidly Restores Normal Gut Microbial Development: A Proof-of-Concept. Cell, 2020. DOI: 10.1016/j.cell.2020.08.047
Lisätietoja:
Willem M. De Vos, professori, Helsingin yliopisto
Puh. +31 653 735 635
Sähköposti: willem.devos@helsinki.fi
Sture Andersson, professori, Helsingin yliopisto
Puh. +358 50 380 2883
Sähköposti: sture.andersson@hus.fi
Otto Helve, dosentti, Helsingin yliopisto
Puh. +358 50 582 4426
Sähköposti: otto.helve@helsinki.fi
Katri Korpela, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Puh. +358 50 448 63 69
Sähköposti: katri.korpela@helsinki.fi
***************************************
Ystävällisin terveisin
Elina Kirvesniemi, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
elina.kirvesniemi@helsinki.fi 050 409 6469
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin ennätykselliset 7 400 hakemusta15.1.2021 19:41:03 EET | Tiedote
Hakemusten määrä on viisinkertaistunut viidessä vuodessa. Suosituimmat ohjelmat olivat Master's Programme in Data Science ja Master's Programme in Environmental Change and Global Sustainability.
Kutsu: Helsingin yliopiston Taitan tutkimusasema juhlii kymmenvuotissynttäreitä to 28.1.202115.1.2021 15:39:43 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston monitieteinen tutkimusasema Keniassa on tarjonnut jo 10 vuoden ajan kiinnekohdan Afrikan tutkimukselle. Juhlaseminaari järjestetään torstaina 28.1.2021 klo 9-16 webinaarina.
Kansalliskirjasto avasi 1930-luvun digitoidut lehdet asiakaskäyttöön15.1.2021 08:00:00 EET | Tiedote
Kansalliskirjaston digitoitujen lehtien tarjonta laajeni 10 vuodella, kun käyttöön tulivat kaikki Suomessa 31.12.1939 mennessä julkaistut lehdet. Lehdet ovat yleisökäytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Tarjonnan laajennus perustuu Kansalliskirjaston ja Kopioston väliseen sopimukseen lehtien käyttöoikeuksista.
Hammasriipukset kertovat hirven tärkeästä asemasta kivikaudella14.1.2021 12:49:21 EET | Tiedote
Miltä tuntuisi kävellä yllä takki, mekko tai hame johon on kinnitetty kolmisensataa hirven etuhammasta? Hirvi oli pohjoisen havumetsävyöhykkeen kansojen merkittävin eläin, ja etuhampaat ehkä hirven halutuin osa. Etuhampaista tehtiin riipuksia, joita sidottiin kuiduista tai jänteistä tehdyillä nauhoilla. Noin 8200 vuotta sitten eläneiden metsästäjä-keräilijöiden haudoista löytyneiden tuhansien hirvenhammaskorujen valmistustekniikka kertoo yhtenäisestä kulttuurista ja tarkoista säännöistä.
Pienilmasto muovailee ja mullistaa pohjoisen hyönteisyhteisöjä ja niiden vuorovaikutusprosesseja: kasvituhoja ja loisintaa14.1.2021 10:26:36 EET | Tiedote
Ilmasto ja sen muutokset vaikuttavat paitsi lajeihin myös lajien muodostamiin monimutkaisiin vuorovaikutusverkkoihin. Nyt Helsingin yliopiston Spatial food web ecology -tutkimusryhmä osoittaa, miten pienilmasto muotoilee eliöyhteisöjen jokaista osaa yksittäisten lajien runsauksista lajien vuorovaikutuksiin ja vuorovaikutuksista syntyviin kasvintuhoihin. Näiden tulosten valossa näyttää, että ilmastonmuutos voi mullistaa pohjoisen hyönteisten valtarakenteet.
Infektioiden hoitovastetta ymmärretään nyt paremmin uuden menetelmän avulla7.1.2021 10:00:00 EET | Tiedote
Sekvensointipohjaisella ratkaisulla voidaan selvittää, miten infektiosairauden hoidossa käytetty antimikrobinen lääkitys on tehonnut taudinaiheuttajiin ja kuinka hyvin tulehduskohdan mikrobisto on palautumassa ennalleen. Seuraavaksi tutkijat soveltavat menetelmää koronaviruksen tutkimiseen.
Välillä meri -näyttelyssä valokuvia ja karttoja Välimeren rannoilta4.1.2021 13:08:59 EET | Tiedote
Kulttuurikeskus Stoa täyttyy Välimeren aluetta tarkastelevilla valokuvilla ja kartoilla tammi-maaliskuussa valokuvaaja Lena Malmin ja kartografi Philippe Rekacewiczin yhteisnäyttelyssä. Kuvat ja kartat tarjoavat erilaisia näkökulmia teemoihin ja paikkoihin, joita antropologisen Crosslocations-hankkeen tutkijat omassa työssään käsittelevät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme