Helsingin yliopisto

Keisarileikkauksessa syntyneen vauvan suoliston mikrobistoa voidaan normalisoida ulosteensiirron avulla

Jaa

Keisarileikkaus estää vauvan suoliston mikrobiston normaalia kehitystä. Nyt tutkijat ovat osoittaneet, että mikrobisto voidaan palauttaa samankaltaiseksi kuin alateitse syntyneillä vauvoilla. Ratkaisuna on ulosteensiirto, jossa oman äidin suolistomikrobeja siirretään heti keisarileikkauksen jälkeen vastasyntyneelle.

Ihmisen suolistossa on monipuolinen mikrobien ekosysteemi: pääasiassa mikrobisto koostuu bakteereista, viruksista ja sienistä. Kokonaisuudessaan ekosysteemiä kutsutaan suolistomikrobistoksi. Viime vuosina suoliston mikrobistoa on tutkittu paljon, ja suolistomikrobien tiedetään vaikuttavan laajasti ihmisen terveyteen, kuten esimerkiksi fysiologiaan ja immuunipuolustuksen kehittymiseen.

Tavallisesti vastasyntyneet lapset saavat suolistobakteereja äidiltään alatiesynnytyksessä. Sen sijaan jos lapsi syntyy keisarileikkauksella, vauva ei saa ulosteen mikrobeja lainkaan, mikä vaikuttaa merkittävästi mikrobiston kehittymiseen.

Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät, voisiko keisarileikkauksella syntyvien lasten suolistomikrobistoa palauttaa kuntoon ulosteensiirrolla. Ulosteensiirto on tutkimusten mukaan normalisoinut tehokkaasti aikuisilla suolistomikrobiston koostumusta ja parantanut sairauksia, kuten Clostridium difficile -bakteerin aiheuttamia tulehduksia suolessa.

Tuoreen tutkimuksen tulokset on julkaistu Cell-tiedelehdessä.

– Keisarileikkaus altistaa monille immuniteettisairauksille. Jos lapsi ei saa äidin mikrobeja syntymässään, sillä voi olla pitkäaikaisia seurauksia lapsen terveyteen. Tutkimuksemme osoittaa, että suoliston mikrobistoa voidaan hoitaa keisarileikkauksen jälkeen äidin ulosteensiirron avulla. Suun kautta toteutettava siirto tukee ulostebakteerien siirtymistä äidiltä lapselle, mikä tapahtuisi tavallisesti alatiesynnytyksessä, kertoo mikrobiomiikan professori Willem M. de Vos.

Ulosteensiirto vähentää poikkeavan suolistomikrobiston tuomia riskejä

Ulosteet voivat sisältää vaarallisia taudinaiheuttajia, minkä vuoksi tutkimukseen osallistuneet tulevat äidit testattiin taudinaiheuttajamikrobien varalta. Yhteensä 17 testatusta äidistä seitsemän valittiin tutkimukseen.

Kun tutkimukseen osallistuneet lapset syntyivät, ulosteensiirto toteutettiin heti keisarileikkauksen jälkeen: pieni määrä äidin ulostetta sekoitettiin rintamaitoon, ja tämä maito annettiin vauvalle ensimmäisen ruokinnan yhteydessä. Kaikki seitsemän keisarileikattua lasta, jotka saivat ulosteensiirron, säilyivät terveinä eikä heillä todettu negatiivisia vaikutuksia hoidosta.

Tutkimukseen osallistuneiden vauvojen suoliston mikrobistoa seurattiin kolmen kuukauden ajan. Mikrobistoa verrattiin keisarileikattuihin vauvoihin, joille ei tehty ulosteensiirtoa ja tavallisen alatiesynnytyksen kautta syntyneisiin lapsiin.

– Ulosteensiirron avulla vauvojen suoliston mikrobisto palautui hyvin nopeasti samanlaiseksi kuin niillä vauvoilla, jotka tulivat maailmaan tavallisen alatiesynnytyksen kautta. Sillä vauvojen mikrobisto ei muistuttanut niiden keisarileikattujen mikrobistoa, joille ei tehty ulosteensiirtoa, testi osoittaa, että hoito on tehokas tapa normalisoida vastasyntyneen lapsen suolistobakteerien kehitys, sanoo tutkijatohtori Katri Korpela.

– Helpon toimenpiteen avulla voimme normalisoida mikrobiston. Ulosteensiirto myös saattaa vähentää riskiä, että lapsi sairastuisi kroonisiin tauteihin, joita poikkeava suoliston mikrobisto voi aiheuttaa, täydentää lasten infektiotautien erikoislääkäri ja dosentti Otto Helve.

– Toimenpidettä ennen on kuitenkin tehtävä huolelliset tutkimukset sen varalta, että äidin ulosteessa on taudinaiheuttajia, korostaa neonatologian professori Sture Andersson.

Viite: Korpela K., Helve O., Kolho K-L., Saisto T., Skogberg K., Dikareva E., Stefanovic V., Salonen A., Andersson S., de Vos W. Maternal Fecal Microbiota Transplantation in Cesarean-Born Infants Rapidly Restores Normal Gut Microbial Development: A Proof-of-Concept. Cell, 2020. DOI: 10.1016/j.cell.2020.08.047

Lisätietoja:

Willem M. De Vos, professori, Helsingin yliopisto
Puh. +31 653 735 635
Sähköposti: willem.devos@helsinki.fi

Sture Andersson, professori, Helsingin yliopisto
Puh. +358 50 380 2883
Sähköposti: sture.andersson@hus.fi

Otto Helve, dosentti, Helsingin yliopisto
Puh. +358 50 582 4426
Sähköposti: otto.helve@helsinki.fi

Katri Korpela, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Puh. +358 50 448 63 69
Sähköposti: katri.korpela@helsinki.fi

***************************************

Ystävällisin terveisin

Elina Kirvesniemi, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
elina.kirvesniemi@helsinki.fi 050 409 6469

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Suomalaistutkijoiden kehittämä tekoäly ennustaa, mikä puolustusjärjestelmän avain sopii koronaviruksen lukkoihin22.4.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet tekoälymallin, jonka avulla tutkijat pystyvät yhdistämään puolustusjärjestelmän solut kohteeseensa ja vastaamaan esimerkiksi siihen, mitkä valkosolut tunnistavat koronavirusta. Työkalulla on laajamittaisia käyttömahdollisuuksia, kun yritetään ymmärtää puolustusjärjestelmän toimintaa tulehduksissa, autoimmuunisairauksissa ja syövissä.

Luomuksen vuosikertomus julkaistu – toiminta monipuolista, valtakunnalliset tehtävät vaarassa21.4.2021 11:33:52 EEST | Tiedote

Luomuksen vuosikertomus viimeisiltä kahdelta vuodelta on julkaistu. Katsaus on läpileikkaus Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon viimeaikaiseen tutkimukseen, toimintaan ja kehitykseen. Vaikka Luomuksen työ biodiversiteettitiedon kivijalkana palvelee koko Suomen luontoa ja useita hallinnonaloja, on sen talous heikentynyt viime vuosina. Valtakunnallisten tehtävien rahoitukseen tarvitaankin uusia ratkaisumalleja.

Helsingin yliopiston spinout-yhtiö GlucoModicumin verensokerin mittaamiseen suunniteltu non-invasive-ratkaisu on 13 kertaa tehokkaampi verrattuna aiemmin kehitettyyn neulattomaan state-of-art-teknologiaan20.4.2021 16:33:12 EEST | Tiedote

Nature Portfolio -julkaisuperheeseen kuuluvassa Scientific Reports -tiedelehdessä julkaistut tiedot mahdollistavat diabeteksen seurantaan tarkoitettujen mullistavien puettavien ratkaisujen kehittämisen. Keksintö perustuu Helsingin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen. Yliopisto on ollut yksi GlucoModicumin omistajista vuodesta 2018.

Tutkimus vahvistaa: kehitysvammaisuus on harvoin perinnöllistä - riski tulevien sisarusten sairastumiselle on pieni18.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Kehitysvammaisuus johtuu useimmiten perimän muutoksista, jotka ovat syntyneet varhaisen sikiökehityksen aikana ja joita ei löydy vanhempien perimästä. Siksi niiden uusiutumisriski perheen seuraavalle lapselle on hyvin pieni, selvisi Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Suomalaisilla ei myöskään ole suurempi perinnöllisten kehityshäiriöiden riski kuin muilla eurooppalaisilla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme