Kemian nobelisti Sir John Walkerille Helsingin yliopiston hopeinen ansiomitali

Kemian Nobel-palkinnon vuonna 1997 saaneelle brittiläiselle Sir John Walkerille on ojennettu Helsingin yliopiston hopeinen ansiomitali. Sir John Walker toimi Biotekniikan instituutin tieteellisessä arviointitoimikunnassa vuosina 1999–2018. Tuona aikana hän oli mukana kymmenenessä arviontikierroksessa, ja punnitsi yhteensä noin sadan tutkimusryhmän johtajan tieteellistä menestystä ja mahdollisuuksia edetä urallaan.
Sir John Walker syntyi Iso-Britannian Halifaxissa vuonna 1941 ja väitteli filosofian tohtoriksi Oxfordissa 1969. Fred Sanger kutsui hänet 1970-luvun puolivälissä töihin Cambridgessä sijaitsevan molekyylibiologian lääketieteellisen tutkimusneuvoston laboratorioon, missä hän työskenteli muun muassa DNA:n molekyylirakenteen selvittäneen Francis Crickin kanssa.
Professori Walkerin tutkimus on selvittänyt atomitasolla mekanismin, jolla solujen välttämättömän energianlähteen, adenosiinitrifosfaatin (ATP), synteesi tapahtuu. Hänelle ja Paul D. Boyerille myönnettiin kemian Nobel-palkinto vuonna 1997 näistä tutkimuksista.
Monia muita kansainvälisiä arvopalkintoja kerännyt Sir John Walker sai ritarin arvon 1999 ansioistaan molekyylibiologian saralla.
___________________
Helsingin yliopiston ansiomitali
Kalervo Kallion vuonna 1957 suunnitteleman Helsingin yliopiston ansiomitalin etusivulla on nuorukaisen ja neidon profiilikuvat sekä heidän takanaan ikään kuin tiennäyttäjänä "tieteen muusa" laakerinlehvä kädessään. Taustalla on Helsingin yliopiston päärakennus.
Takasivun aiheena on yliopiston 1700-luvulta periytyvä sinetti, jonka nykyinen muoto vahvistettiin 1919. Sinettiin on sittemmin lisätty Vapaudenristin Ritarikunnan merkki, joka myönnettiin yliopistolle 1940.
Suomen itsenäistyttyä käyttöön otettu nimi "Helsingin yliopisto" on sinetissä latinankielisessä muodossa VNIVERSITAS HELSINGIENSIS. Sinetin kuvion muodostaa barokkikartussin ympäröimä ovaali kilpi, jossa on kirjoitus A(nno) MDCXL/ABOE/COND(ita), "Perustettu 1640 Turussa", sekä yläpuolella Jumalan säteilevä nimi hepreaksi kirjoitettuna.
Kartussia kehystävät runsaudensarvet ja laakerinoksat, ja sen päällä on kuninkaallinen kruunu viittauksena yliopiston varhaisempaan historiaan ja sen perustajaan, kuningatar Kristiinaan.
Ansiomitalia jaetaan konsistorin 1979 ja rehtorin 2012 vahvistamien sääntöjen mukaisesti. Pronssinen mitali voidaan myöntää "ulkomaiselle vieraalle tai asiantuntijalle, virasta eroavalle pitkään palvelleelle yliopiston opettajalle tai virkamiehelle, yliopiston etua, siellä harjoitettavaa tutkimusta ja opetusta merkittävästi edistäneille yhteisöille tai yksityisille, yliopiston tiedekunnissa vihittäville kunniatohtoreille sekä muille vastaaville henkilöille tai yhteisöille, joita yliopisto halua tällaisella huomionosoituksella kiittää, kunnioittaa tai palkita".
Hopeamitali myönnetään vastaavin perustein erityisen suurista ansioista sekä erityisen kunnioituksen tai kiitollisuuden osoituksena.
Yliopiston hopeista mitalia on jaettu vuodesta 1979 noin 150 kappaletta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopisto, Kustaa Multamäki, kustaa.multamaki@helsinki.fi, puh. 050 448 0934
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Etsivätyötä fossiilien parissa ja kokoelmien kuriositeetteja – Luomuksen mediapäivä 9.2.15.1.2026 09:20:14 EET | Kutsu
Tervetuloa Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) mediapäivään maanantaina 9.2.2026. Iltapäivän aikana toimittajilla on mahdollisuus tutustua Luomuksen ajankohtaiseen tutkimukseen, tavata tutkijoita ja vierailla yleisöltä normaalisti suljetuissa tiloissa.
Sotilaallis-isänmaallinen kasvatus Venäjällä toimii vallankäytön välineenä14.1.2026 08:59:18 EET | Tiedote
Sotilaallis-isänmaallinen kasvatus lävistää Venäjällä koko yhteiskunnan. Valtio testaa sen avulla laajempiin ihmisryhmiin sovellettavia hallinnan keinoja.
Lasten lukumäärällä ja raskauksien ajoituksella on yhteys biologiseen vanhenemiseen8.1.2026 12:06:57 EET | Tiedote
Suomalaisiin kaksosiin perustuva tutkimus osoittaa, että lisääntymishistorialla on väestötasolla havaittava yhteys naisten elinikään ja biologiseen vanhenemiseen. Suurperheiden äitien, synnyttämättömien tai hyvin nuorena lapsen saaneiden naisten vanheneminen oli tutkimusaineistossa jonkin verran muita naisia nopeampaa.
Lintujen ääniä voidaan tunnistaa entistä luotettavammin tekoälyn avulla7.1.2026 10:16:09 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimuksessa tekoälyä opetettiin tunnistamaan lintujen ääniä entistä tarkemmin. Tutkimuksen tuloksia on käytetty muun muassa ‘Muuttolintujen kevät’ -mobiilisovelluksessa, joka on osoittautunut merkittäväksi alustaksi lintuäänitysten keräämiseen ympäri Suomea.
Uskonnon poliittinen voima vaikeutti Serbian EU-haaveita7.1.2026 10:15:00 EET | Tiedote
Uskonnollisilla liikkeillä on huomattavaa poliittista voimaa. Väitöstutkimus osoittaa, miten Serbian ortodoksinen kirkko on vaikuttanut maan suhtautumiseen Kosovon itsenäisyyspyrkimyksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

