Kemian nobelisti Sir John Walkerille Helsingin yliopiston hopeinen ansiomitali
Sir John Walkerille myönnettiin Helsingin yliopiston hopeinen mitali hänen ansioistaan Biotekniikan instituutin tieteellisen arviontitoimikunnan jäsenenä vuosina 1999–2018.
Kemian Nobel-palkinnon vuonna 1997 saaneelle brittiläiselle Sir John Walkerille on ojennettu Helsingin yliopiston hopeinen ansiomitali. Sir John Walker toimi Biotekniikan instituutin tieteellisessä arviointitoimikunnassa vuosina 1999–2018. Tuona aikana hän oli mukana kymmenenessä arviontikierroksessa, ja punnitsi yhteensä noin sadan tutkimusryhmän johtajan tieteellistä menestystä ja mahdollisuuksia edetä urallaan.
Sir John Walker syntyi Iso-Britannian Halifaxissa vuonna 1941 ja väitteli filosofian tohtoriksi Oxfordissa 1969. Fred Sanger kutsui hänet 1970-luvun puolivälissä töihin Cambridgessä sijaitsevan molekyylibiologian lääketieteellisen tutkimusneuvoston laboratorioon, missä hän työskenteli muun muassa DNA:n molekyylirakenteen selvittäneen Francis Crickin kanssa.
Professori Walkerin tutkimus on selvittänyt atomitasolla mekanismin, jolla solujen välttämättömän energianlähteen, adenosiinitrifosfaatin (ATP), synteesi tapahtuu. Hänelle ja Paul D. Boyerille myönnettiin kemian Nobel-palkinto vuonna 1997 näistä tutkimuksista.
Monia muita kansainvälisiä arvopalkintoja kerännyt Sir John Walker sai ritarin arvon 1999 ansioistaan molekyylibiologian saralla.
___________________
Helsingin yliopiston ansiomitali
Kalervo Kallion vuonna 1957 suunnitteleman Helsingin yliopiston ansiomitalin etusivulla on nuorukaisen ja neidon profiilikuvat sekä heidän takanaan ikään kuin tiennäyttäjänä "tieteen muusa" laakerinlehvä kädessään. Taustalla on Helsingin yliopiston päärakennus.
Takasivun aiheena on yliopiston 1700-luvulta periytyvä sinetti, jonka nykyinen muoto vahvistettiin 1919. Sinettiin on sittemmin lisätty Vapaudenristin Ritarikunnan merkki, joka myönnettiin yliopistolle 1940.
Suomen itsenäistyttyä käyttöön otettu nimi "Helsingin yliopisto" on sinetissä latinankielisessä muodossa VNIVERSITAS HELSINGIENSIS. Sinetin kuvion muodostaa barokkikartussin ympäröimä ovaali kilpi, jossa on kirjoitus A(nno) MDCXL/ABOE/COND(ita), "Perustettu 1640 Turussa", sekä yläpuolella Jumalan säteilevä nimi hepreaksi kirjoitettuna.
Kartussia kehystävät runsaudensarvet ja laakerinoksat, ja sen päällä on kuninkaallinen kruunu viittauksena yliopiston varhaisempaan historiaan ja sen perustajaan, kuningatar Kristiinaan.
Ansiomitalia jaetaan konsistorin 1979 ja rehtorin 2012 vahvistamien sääntöjen mukaisesti. Pronssinen mitali voidaan myöntää "ulkomaiselle vieraalle tai asiantuntijalle, virasta eroavalle pitkään palvelleelle yliopiston opettajalle tai virkamiehelle, yliopiston etua, siellä harjoitettavaa tutkimusta ja opetusta merkittävästi edistäneille yhteisöille tai yksityisille, yliopiston tiedekunnissa vihittäville kunniatohtoreille sekä muille vastaaville henkilöille tai yhteisöille, joita yliopisto halua tällaisella huomionosoituksella kiittää, kunnioittaa tai palkita".
Hopeamitali myönnetään vastaavin perustein erityisen suurista ansioista sekä erityisen kunnioituksen tai kiitollisuuden osoituksena.
Yliopiston hopeista mitalia on jaettu vuodesta 1979 noin 150 kappaletta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopisto, Kustaa Multamäki, kustaa.multamaki@helsinki.fi, puh. 050 448 0934
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Valtaosalla kilparavihevosista löytyi suun vaurioita kuolainten alueella16.7.2019 08:38:10 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja Suomen Hippoksen yhteistyötutkimuksessa yli 80 prosentilla tarkastetuista ravihevosista löytyi suusta kuolainten vaikutusalueelta vaurioita kilpailusuorituksen jälkeen. Nämä vauriot jäävät kuitenkin helposti havaitsematta, sillä ne eivät näy ulospäin.
Ikääntynyt kudos voidaan korjata naapurisolujen signaaleja estämällä10.7.2019 20:00:00 EEST | Tiedote
Ihmisen ikääntyessä kantasolut menettävät kykynsä korjata kudosvaurioita, mutta Helsingin yliopiston tutkijat havaitsivat, että niiden toiminta voidaan nuorentaa naapurisolujen signaaleja estämällä. Tämä tutkijoiden löytämä mekanismi voi tarjota helpotusta ikääntyneiden suolisto-ongelmiin, vähentää syöpähoitojen sivuvaikutuksia, ja nopeuttaa potilaiden toipumista.
Sukupuuttoon kuolleeksi epäilty vesikirppulaji löydettiin uudelleen4.7.2019 12:06:14 EEST | Tiedote
Suomalaisesta järvestä on löydetty vesikirppulaji, jonka epäiltiin jo kuolleen sukupuuttoon. Vesikirpusta on tähän saakka tehty lukuisia fossiililöytöjä jääkauden jälkeen kerrostuneista järvisedimenteistä, mutta nyt tutkijoilla on käsissään elävä yksilö.
Suomalaisella eläinlääkärillä todettu ensimmäistä kertaa sioilla yleinen MRSA-kanta3.7.2019 14:57:28 EEST | Tiedote
Suomalaisilla eläinlääkäreillä ei ole normaaliväestöä enemmän antibiooteille vastustuskykyisiä MRSA- ja ESBL-bakteereja, selviää Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa tehdystä tutkimuksesta.
Pohjoismaiset kemiakilpailut Helsingissä 18.-21.7.20191.7.2019 15:28:27 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto isännöi tämän vuoden yhteispohjoismaisia kemiakilpailuja. Jo neljännen kerran järjestettävään kisaan saapuvat Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin sekä Suomen parhaat nuoret kemistit.
3 951 opiskelijaa hyväksyttiin Helsingin yliopistoon27.6.2019 14:39:07 EEST | Tiedote
Kevään yhteishaussa Helsingin yliopistoon haki yhteensä 28 872, eli sisään pääsi 13,7 prosenttia hakijoista. Todistusvalinnan kautta sisään pääsi 21 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme