Kemijoen sivuvesissä on suuri kunnostustarve

EMRA-hankkeen osana Lapin ELY-keskus ja Metsähallitus ovat inventoineet Rovaniemeltä alavirtaan useita Kemijoen sivuvesiä ja niihin liittyviä valuma-alueen ongelmakohtia, kuten metsäojituksia ja vaellusesteitä. Inventoituja tierumpuja ja siltoja oli lukuisia, ja noin kolmasosa oli jonkinasteisia vaellusesteitä.

Inventointien keskeinen tulos on, että Kemijoen sivuvesillä Rovaniemeltä alavirtaan on suuri tarve kalataloudellisille ja valuma-alueella tehtäville kunnostuksille. Kalataloudellisilla kunnostuksilla voidaan korjata metsätalouden, maatalouden ja puutavaran uiton aiheuttamia vaurioita.

- Pienien virtavesien suhteen korjausvelkaa on sanalla sanoen hävyttömän paljon. Kyllä entisajan suomalainen on ahkeruuden perikuva, kun uomia on muokattu muun muassa puunkuljetuksen uittoväyliksi, toteaa erikoissuunnittelija Markku Vierelä Metsähallituksen Eräpalveluista.

Valuma-alueella tehtävien toimien tavoitteena on parantaa veden laatua vähentämällä ravinne- ja kiintoainekuormitusta, tasata jokiuomien virtaamia sekä mahdollistaa kalojen ja muiden vesieliöiden esteetön kulku.

- Suurin kuormitustekijä inventoiduissa joissa on metsätalous, erityisesti ojitus. Turvetuotanto sijoittuu samalle alueelle kuin runsaat ojitukset, mutta ei erotu selvästi erillisenä kuormituslähteenä, toteaa hankkeen projektikoordinaattori Timo Lettijeff Lapin ELY-keskuksesta.

Keskeisimmät valuma-alueen ojittamisen aiheuttamat ongelmat uomissa ovat vesisyvyyden vaihtelun väheneminen sekä kutu- ja poikastuotantoalueiden katoaminen liettymisen vuoksi. Jokien valuma-alueiden luontainen vedenpidätyskyky on menetetty ojitusten myötä. Sade- ja sulamisvedet valuvat nopeasti ojia pitkin vesistöihin, joka aiheuttaa vedenkorkeuden nopeaa vaihtelua. Luonnottoman kuivien kausien ja voimakkaiden tulvien aikaansaama vedenkorkeuden vaihtelu kuluttaa jokiuomaa. Viimeisimmät tutkimukset ovat osoittaneet myös kuivattujen turvemaiden ravinnekuormituksen kasvavan ajan saatossa turpeen sisältämien ravinteiden muuttuessa liukoiseen muotoon ja huuhtoutuessa vesistöihin.

- Uomia ja valuma-alueita tulisi tarkastella kokonaisuuksina. Ennallistamiselle tämä luo vaikeuskerrointa eri intressiryhmien mielipiteiden vuoksi, mutta kokonaisuus kärsii, jos valuma-aluetasoiseen suunnitteluun ei päästä, jatkaa Lettijeff.

Hankkeen tuloksena tuotettiin Louejoelle, Suolijoelle, Vaajoelle ja Yli- ja Ala-Runkaukselle kalataloudelliset kunnostussuunnitelmat, joiden toteuttamiseen haetaan rahoitusta myöhemmässä vaiheessa. Samojen jokien lähivaluma-alueille laadittiin luonnonhoitosuunnitelmia, joiden painopiste on vesistökuormituksen vähentämisessä. Hankkeessa tehtiin myös vaelluskalojen elinympäristöjä ja vedenlaatua parantavia kunnostustoimenpiteitä.

EMRA-hanke edistää vaelluskalojen elinoloja ja vesiluonnon monimuotoisuutta

EMRA on ruotsalais-suomalainen INTERREG Pohjoinen -rahoitteinen projekti, jonka pääasiallinen tavoite on ollut kohentaa luontoympäristön tilaa ja palauttaa jokiympäristön vesiorganismien tärkeitä elinympäristöjä ennalleen laajamittaisen vesivoiman tuotannon ja uiton jäljiltä. Lisäksi tavoitteena on ollut saada aikaan aktiivinen rajat ylittävä Ruotsin ja Suomen välinen yhteistyö.

Hankkeen toimenpiteinä Suomessa on tehty muun muassa taimenen ja harjuksen perimätutkimusta, selvitetty taimenen kulttuurihistoriallista merkitystä sekä kehitetty kalanviljelyä. EMRA-hankkeen toiminta-alueena on ollut Luulajanjoki Ruotsissa ja Kemijoki Suomessa. Projekti alkoi 2019 ja päättyy nyt syyskuun lopussa 2022.

Tutustu hankkeen yhteistyökumppaneihin ja lue lisätietoja hankkeesta.