Kemijoen sivuvesissä on suuri kunnostustarve

EMRA-hankkeen osana Lapin ELY-keskus ja Metsähallitus ovat inventoineet Rovaniemeltä alavirtaan useita Kemijoen sivuvesiä ja niihin liittyviä valuma-alueen ongelmakohtia, kuten metsäojituksia ja vaellusesteitä. Inventoituja tierumpuja ja siltoja oli lukuisia, ja noin kolmasosa oli jonkinasteisia vaellusesteitä.
Inventointien keskeinen tulos on, että Kemijoen sivuvesillä Rovaniemeltä alavirtaan on suuri tarve kalataloudellisille ja valuma-alueella tehtäville kunnostuksille. Kalataloudellisilla kunnostuksilla voidaan korjata metsätalouden, maatalouden ja puutavaran uiton aiheuttamia vaurioita.
- Pienien virtavesien suhteen korjausvelkaa on sanalla sanoen hävyttömän paljon. Kyllä entisajan suomalainen on ahkeruuden perikuva, kun uomia on muokattu muun muassa puunkuljetuksen uittoväyliksi, toteaa erikoissuunnittelija Markku Vierelä Metsähallituksen Eräpalveluista.
Valuma-alueella tehtävien toimien tavoitteena on parantaa veden laatua vähentämällä ravinne- ja kiintoainekuormitusta, tasata jokiuomien virtaamia sekä mahdollistaa kalojen ja muiden vesieliöiden esteetön kulku.
- Suurin kuormitustekijä inventoiduissa joissa on metsätalous, erityisesti ojitus. Turvetuotanto sijoittuu samalle alueelle kuin runsaat ojitukset, mutta ei erotu selvästi erillisenä kuormituslähteenä, toteaa hankkeen projektikoordinaattori Timo Lettijeff Lapin ELY-keskuksesta.
Keskeisimmät valuma-alueen ojittamisen aiheuttamat ongelmat uomissa ovat vesisyvyyden vaihtelun väheneminen sekä kutu- ja poikastuotantoalueiden katoaminen liettymisen vuoksi. Jokien valuma-alueiden luontainen vedenpidätyskyky on menetetty ojitusten myötä. Sade- ja sulamisvedet valuvat nopeasti ojia pitkin vesistöihin, joka aiheuttaa vedenkorkeuden nopeaa vaihtelua. Luonnottoman kuivien kausien ja voimakkaiden tulvien aikaansaama vedenkorkeuden vaihtelu kuluttaa jokiuomaa. Viimeisimmät tutkimukset ovat osoittaneet myös kuivattujen turvemaiden ravinnekuormituksen kasvavan ajan saatossa turpeen sisältämien ravinteiden muuttuessa liukoiseen muotoon ja huuhtoutuessa vesistöihin.
- Uomia ja valuma-alueita tulisi tarkastella kokonaisuuksina. Ennallistamiselle tämä luo vaikeuskerrointa eri intressiryhmien mielipiteiden vuoksi, mutta kokonaisuus kärsii, jos valuma-aluetasoiseen suunnitteluun ei päästä, jatkaa Lettijeff.
Hankkeen tuloksena tuotettiin Louejoelle, Suolijoelle, Vaajoelle ja Yli- ja Ala-Runkaukselle kalataloudelliset kunnostussuunnitelmat, joiden toteuttamiseen haetaan rahoitusta myöhemmässä vaiheessa. Samojen jokien lähivaluma-alueille laadittiin luonnonhoitosuunnitelmia, joiden painopiste on vesistökuormituksen vähentämisessä. Hankkeessa tehtiin myös vaelluskalojen elinympäristöjä ja vedenlaatua parantavia kunnostustoimenpiteitä.
EMRA-hanke edistää vaelluskalojen elinoloja ja vesiluonnon monimuotoisuutta
EMRA on ruotsalais-suomalainen INTERREG Pohjoinen -rahoitteinen projekti, jonka pääasiallinen tavoite on ollut kohentaa luontoympäristön tilaa ja palauttaa jokiympäristön vesiorganismien tärkeitä elinympäristöjä ennalleen laajamittaisen vesivoiman tuotannon ja uiton jäljiltä. Lisäksi tavoitteena on ollut saada aikaan aktiivinen rajat ylittävä Ruotsin ja Suomen välinen yhteistyö.
Hankkeen toimenpiteinä Suomessa on tehty muun muassa taimenen ja harjuksen perimätutkimusta, selvitetty taimenen kulttuurihistoriallista merkitystä sekä kehitetty kalanviljelyä. EMRA-hankkeen toiminta-alueena on ollut Luulajanjoki Ruotsissa ja Kemijoki Suomessa. Projekti alkoi 2019 ja päättyy nyt syyskuun lopussa 2022.
Tutustu hankkeen yhteistyökumppaneihin ja lue lisätietoja hankkeesta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Projektikoordinaattori Timo Lettijeff, Lapin ELY-keskus
timo.lettijeff@ely-keskus.fi, puh: 0295 037 055
Erikoissuunnittelija Markku Vierelä, Metsähallitus
markku.vierela@metsa.fi, puh. 020 639 7150
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Rovaniemi: Hallituskatu 3 B (valtion virastotalo)
Kemi: Valtakatu 28
0295 037 000http://www.ely-keskus.fi/lappi
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapin ELY-keskus
Myöhäisen jälleenrakennuskauden kämppärakentamista edustava esimerkki on suojeltu1.7.2025 15:30:25 EEST | Tiedote
Lapin ELY-keskus on suojellut Posiolla Kuorikkilammen rannalla sijaitsevan Kuorikin uittokämpän piha-alueineen. Simon Maksniemen kylän vanhaa koulurakennusta koskeva suojeluesitys on hylätty.
Peltovalvonnat alkavat Lapissa - valvonnalla varmistetaan tukien oikeudenmukaisuus25.6.2025 12:28:25 EEST | Tiedote
Lapin ELY-keskuksen tarkastajat aloittavat peltovalvonnat 1.7.2025. Kesän aikana Lapin alueella kiertää kuusi valvojaa. Valvonta kohdistuu EU:n peltotukia hakeneille tiloille. Valvonnassa tarkastetaan peltojen viljelytapa ja pinta-ala.
Työttömyyden kehitys jatkui Lapissa koko maata myönteisempänä25.6.2025 08:47:57 EEST | Tiedote
Toukokuussa työttömien määrä laski tyypillisen kausivaihtelun mukaisesti. Työttömiä oli kuitenkin 590 enemmän kuin vuotta aiemmin. Lomautettujen määrä on vähentynyt. Kaupunkipaikkakuntien työttömyys on kehittynyt huolestuttavaan suuntaan. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut myös Lapissa ja uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Työmarkkinatorille viime vuotta vähemmän.
Buggeluossabivddus galgá váldit vuhtii Atlántta luosa23.6.2025 12:01:42 EEST | Tiedote
Deanu guollebivddus vurdet álgán bivdobaji leat ealaskeappo go diibmá. Hui heajos dilis lean Atlántta luosa bivdu lea gildojuvvon, muhto buggeluosa vurdet valjit goargŋut Detnui. Dan stággobivdu lea dihto njuolggadusaiguin vejolaš, man olis báikkálaš servošat sáhttet ordnet lobivuollásaš buggeluosa jávkadanbivdofidnuid. Norga figgá eastit buggeluosa goargŋuma rastábuođuin, iige goargŋunmeari sáhte einnostit dálá dilis. Norgga buođđu dahje buggeluosa eará guollebivdu ii oaččo dagahit hehttehusaid Atlántta lussii.
Kyttyrälohen kalastuksessa tulee huomioida Atlantin lohi23.6.2025 11:16:23 EEST | Tiedote
Tenon kalastuksesta odotetaan alkaneella kalastuskaudella viimevuotista vilkkaampaa. Erittäin heikossa tilassa olevan Atlantin lohen kalastus on kiellettyä, mutta kyttyrälohta odotetaan nousevan Tenoon runsaasti. Sen vapakalastus on tietyin säännöin mahdollista, minkä ohella paikalliset yhteisöt voivat järjestää luvanvaraisia kyttyrälohen poistokalastushankkeita. Norja pyrkii estämään kyttyrälohen nousun lohipadon avulla, eikä nousumäärää voida ennakoida tässä vaiheessa. Norjan pato tai kyttyrälohen muu kalastus eivät saa aiheuttaa haittoja Atlantin lohelle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme