Lapin ELY-keskusLapin ELY-keskusLapin ELY-keskus

Kemijoen sivuvesissä on suuri kunnostustarve

Jaa

Ruotsalais-suomalaisessa EMRA-hankkeessa on kartoitettu Kemijoen sivuvesien tilaa ja kunnostustarvetta sekä tehty taimenen ja harjuksen perimätutkimusta.

Harjoittelija Ella Rintamäki arvioi Vaajoen pohjamateriaalia ja vesisyvyyttä Tervolassa kesällä 2021. EMRA-hankkeessa kartoitettiin Kemijoen Rovaniemen alapuolelle laskevien sivujokien nykytila ja kunnostustarve.  Kuva: Lapin ELY-keskus
Harjoittelija Ella Rintamäki arvioi Vaajoen pohjamateriaalia ja vesisyvyyttä Tervolassa kesällä 2021. EMRA-hankkeessa kartoitettiin Kemijoen Rovaniemen alapuolelle laskevien sivujokien nykytila ja kunnostustarve. Kuva: Lapin ELY-keskus

EMRA-hankkeen osana Lapin ELY-keskus ja Metsähallitus ovat inventoineet Rovaniemeltä alavirtaan useita Kemijoen sivuvesiä ja niihin liittyviä valuma-alueen ongelmakohtia, kuten metsäojituksia ja vaellusesteitä. Inventoituja tierumpuja ja siltoja oli lukuisia, ja noin kolmasosa oli jonkinasteisia vaellusesteitä.

Inventointien keskeinen tulos on, että Kemijoen sivuvesillä Rovaniemeltä alavirtaan on suuri tarve kalataloudellisille ja valuma-alueella tehtäville kunnostuksille. Kalataloudellisilla kunnostuksilla voidaan korjata metsätalouden, maatalouden ja puutavaran uiton aiheuttamia vaurioita.

- Pienien virtavesien suhteen korjausvelkaa on sanalla sanoen hävyttömän paljon. Kyllä entisajan suomalainen on ahkeruuden perikuva, kun uomia on muokattu muun muassa puunkuljetuksen uittoväyliksi, toteaa erikoissuunnittelija Markku Vierelä Metsähallituksen Eräpalveluista.

Valuma-alueella tehtävien toimien tavoitteena on parantaa veden laatua vähentämällä ravinne- ja kiintoainekuormitusta, tasata jokiuomien virtaamia sekä mahdollistaa kalojen ja muiden vesieliöiden esteetön kulku.

- Suurin kuormitustekijä inventoiduissa joissa on metsätalous, erityisesti ojitus. Turvetuotanto sijoittuu samalle alueelle kuin runsaat ojitukset, mutta ei erotu selvästi erillisenä kuormituslähteenä, toteaa hankkeen projektikoordinaattori Timo Lettijeff Lapin ELY-keskuksesta.

Keskeisimmät valuma-alueen ojittamisen aiheuttamat ongelmat uomissa ovat vesisyvyyden vaihtelun väheneminen sekä kutu- ja poikastuotantoalueiden katoaminen liettymisen vuoksi. Jokien valuma-alueiden luontainen vedenpidätyskyky on menetetty ojitusten myötä. Sade- ja sulamisvedet valuvat nopeasti ojia pitkin vesistöihin, joka aiheuttaa vedenkorkeuden nopeaa vaihtelua. Luonnottoman kuivien kausien ja voimakkaiden tulvien aikaansaama vedenkorkeuden vaihtelu kuluttaa jokiuomaa. Viimeisimmät tutkimukset ovat osoittaneet myös kuivattujen turvemaiden ravinnekuormituksen kasvavan ajan saatossa turpeen sisältämien ravinteiden muuttuessa liukoiseen muotoon ja huuhtoutuessa vesistöihin.

- Uomia ja valuma-alueita tulisi tarkastella kokonaisuuksina. Ennallistamiselle tämä luo vaikeuskerrointa eri intressiryhmien mielipiteiden vuoksi, mutta kokonaisuus kärsii, jos valuma-aluetasoiseen suunnitteluun ei päästä, jatkaa Lettijeff.

Hankkeen tuloksena tuotettiin Louejoelle, Suolijoelle, Vaajoelle ja Yli- ja Ala-Runkaukselle kalataloudelliset kunnostussuunnitelmat, joiden toteuttamiseen haetaan rahoitusta myöhemmässä vaiheessa. Samojen jokien lähivaluma-alueille laadittiin luonnonhoitosuunnitelmia, joiden painopiste on vesistökuormituksen vähentämisessä. Hankkeessa tehtiin myös vaelluskalojen elinympäristöjä ja vedenlaatua parantavia kunnostustoimenpiteitä.

EMRA-hanke edistää vaelluskalojen elinoloja ja vesiluonnon monimuotoisuutta

EMRA on ruotsalais-suomalainen INTERREG Pohjoinen -rahoitteinen projekti, jonka pääasiallinen tavoite on ollut kohentaa luontoympäristön tilaa ja palauttaa jokiympäristön vesiorganismien tärkeitä elinympäristöjä ennalleen laajamittaisen vesivoiman tuotannon ja uiton jäljiltä. Lisäksi tavoitteena on ollut saada aikaan aktiivinen rajat ylittävä Ruotsin ja Suomen välinen yhteistyö.

Hankkeen toimenpiteinä Suomessa on tehty muun muassa taimenen ja harjuksen perimätutkimusta, selvitetty taimenen kulttuurihistoriallista merkitystä sekä kehitetty kalanviljelyä. EMRA-hankkeen toiminta-alueena on ollut Luulajanjoki Ruotsissa ja Kemijoki Suomessa. Projekti alkoi 2019 ja päättyy nyt syyskuun lopussa 2022.


Tutustu hankkeen yhteistyökumppaneihin ja lue lisätietoja hankkeesta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Projektikoordinaattori Timo Lettijeff, Lapin ELY-keskus
timo.lettijeff@ely-keskus.fi, puh: 0295 037 055

Erikoissuunnittelija Markku Vierelä, Metsähallitus
markku.vierela@metsa.fi, puh. 020 639 7150

Kuvat

Harjoittelija Ella Rintamäki arvioi Vaajoen pohjamateriaalia ja vesisyvyyttä Tervolassa kesällä 2021. EMRA-hankkeessa kartoitettiin Kemijoen Rovaniemen alapuolelle laskevien sivujokien nykytila ja kunnostustarve.  Kuva: Lapin ELY-keskus
Harjoittelija Ella Rintamäki arvioi Vaajoen pohjamateriaalia ja vesisyvyyttä Tervolassa kesällä 2021. EMRA-hankkeessa kartoitettiin Kemijoen Rovaniemen alapuolelle laskevien sivujokien nykytila ja kunnostustarve. Kuva: Lapin ELY-keskus
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Lapin ELY-keskus
Lapin ELY-keskus
Rovaniemi: Hallituskatu 3 B (valtion virastotalo)
Kemi: Valtakatu 28

0295 037 000http://www.ely-keskus.fi/lappi

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lapin ELY-keskus

ELY-keskuksen kautta Lappiin noin 66,3 miljoonaa euroa3.10.2022 12:13:46 EEST | Tiedote

ELY-keskuksen kautta Lappiin ohjautui kuluvan vuoden tammi-kesäkuun aikana yhteensä 66,3 miljoonaa euroa. Hankintapäätöksiä tehtiin noin 52,7 miljoonan euron edestä. Rahoituksesta noin 3,9 miljoonaa euroa kohdistui yritysten hankkeisiin ja noin 5,1 miljoonaa euroa maa- ja porotalouden elinkeinotoiminnan aloittamiseen ja investointeihin. Noin 4,6 miljoonaa euroa kohdistui kehittämishankkeisiin. Erilaisten rahoitusten ja hankintojen avulla on voitu reagoida nopeasti toimintaympäristöön heijastuviin yllättäviin muutoksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme