Kentän toimijat irtautuivat susikannan hoitosuunnitelman päivityksestä

Irtautumisen syynä on, että toimijat eivät voi hyväksyä, että susikannan hoitosuunnitelman päivityksessä Suomeen määriteltäisiin poronhoitoalueen eteläpuolelle kaksi erillistä susien osapopulaatiota, Länsi- ja Itä-Suomen populaatiot.

Kaksi erillistä susipopulaatiota merkitsisi, että kummallekin populaatiolle muodostettaisiin oma viitearvo, joka määrittää kyseisen populaation suotuisan suojelutason. Toimijoiden arvion mukaan kahden populaation malli edellyttäisi kannanhoidollisen metsästyksen toteutumisen näkökulmasta, että Suomessa tulisi olla enemmän susia kuin yhden populaation tapauksessa.

Kentän toimijoiden mukaan kahden osapopulaation erottaminen itsenäisiksi kannanhoidon yksiköiksi pelkästään geneettisin perustein ei ole perusteltua tilanteessa, jossa Länsi-Suomen susiesiintymän lisääntymishistoria on vasta lyhyt. Vain muutamia sukupolvia sitten syntyneen esiintymän perinnöllinen monimuotoisuus on vakiintunutta kantaa kapeampi aivan genetiikan lainalaisuuksien mukaisesti. Länsi-Suomen susiesiintymän perimä on kuitenkin parhaillaan muutostilassa, koska geenivirtaa vakiintuneen kannan suunnasta tapahtuu. Tämä on osoitettu viitearvotyöryhmän loppuraportissa. On lisäksi huomioitava, että Euroopan susien kokonaistilanteeseen suhteutettuna susikantamme geneettinen monimuotoisuus on Länsi-Suomessakin tyydyttävällä tasolla jo nyt. 

Myöskään Euroopan unionin komission tilaama ”Viitearvojen määrittelyn opas” (lähde) ei tue ajatusta viitearvojen muodostamisesta Suomessa kahdelle susipopulaatiolle erikseen, sillä Itä- ja Länsi-Suomen esiintymien etäisyys on suden kannalta lyhyehkö, eikä suden kaltaisella, varsin liikkuvalla ja lisääntymiskykyisellä lajilla ole maantieteellisiä levittäytymisen esteitä. Hoitosuunnitelman päivitystyöstä irtautuneet toimijat ovat erittäin huolestuneita, että Suomessa otetaan Euroopan unionin linjauksia tiukempi tulkinta suotuisan suojelun tason määrittelyssä.

Kentän toimijat esittävät, että eduskunta määrittää susikannan suotuisan suojelun tason, kuten Ruotsissa parlamentti teki. Sen linjaamana Ruotsissa susien suotuisan suojelun taso asetettiin 300 suteen. Tätä ylittävä susimäärä on Ruotsissa kannanhoidollisesti metsästettävissä.

Suomessakin eduskunta on suojelutasoa jo sivunnut, kun se sutta koskevaa kansalaisaloitetta käsitellessään linjasi 3.3.2023, että ”suotuisan suojelutason viitearvo ei voi perustua pelkästään genetiikkaan, vaan kokonaiskestävyyden kannalta on otettava huomioon turvallisuus, sosiaaliset ja taloudelliset seikat sekä koiran avulla tapahtuvan metsästyksen kulttuurin säilyminen.” Työ on nyt saatettava loppuun ja eduskunnan tulee määrittää susikannan suotuisan suojelun taso, toimijat kannustavat päättäjiä.

Lisätietoja (aakkosjärjestyksessä):

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto

- Kenttäjohtaja Timo Leskinen, puh. 0400754235

Pohjois-Karjalan alueellinen riistaneuvosto

- Puheenjohtaja Reijo Kortelainen, puh. 0505201157

Suomen Kennelliitto

- Kennelliiton koe- ja kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Jukka Immonen, puh.      0408369960

Suomen Metsästäjäliitto

- Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors, puh. 0505698916

 

Lähde:

Defining and applying the concept of Favourable Reference Values for species and habitats under the EU Birds and Habitats Directives, Technical report, Service contract No. 07.0202/2015/715107/SER/ENV.B.3 financed by the European Commission – contractor: Alterra, institute within the legal entity Stichting DLO (now: Wageningen Environmental Research)